Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Erota vai ei...?
16.07.2014 |
Olen ollut avopuolisoni kanssa nyt viisi vuotta yhdessä, olemme molemmat 26-vuotiaita. Otimme kaksi vuotta sitten yhteisen asuntolainan. Meillä ei ole varsinaisesti mitään ongelmaa, mutta tuntuu, että rakkaus on vaihtunut syväksi ystävyydeksi. Emme riitele oikein koskaan ja meillä on oikeasti hyvä olla toistemme seurassa, mutta ainakaan minä en rakasta miestä enää samalla tavalla kuin aiemmin. Paperilla hän on kaikkea mitä vain voin toivoa, mutta intohimo tuntuu puuttuvan, vaikka meillä onkin hienoa seksiä yms. Lapsien hankkiminen tulee lähivuosina ajankohtaiseksi asiaksi, niin mietin, että kannattaisiko erota vai jatkaa yhdessä? Niin ristiriitaista, kun on oikeasti hyvä olla toisen kanssa, mutta kipinä puuttuu. Suhteemme tuntuu olevan ennemminkin syvää kiintymystä ja ystävyyttä, kuin sellaista mitä normaaleilla pariskunnalla on. Ihmettelen, jos tulen löytämään ketään yhtä täydellistä miestä ikinä itselleni, siksi tämä onkin niin vaikeaa. Kertokaa mielipiteitänne mitä tekisin. :(
Kommentit (32)
Auttaisko että lähtisitte ns.ensi treffeille? Ikäänkuin tutustuisitte uudestaan alusta ja koittaisitte löytää toisesta sen mihin rakastuitte silloin aikanaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt en ymmärrä..miten voi olla hienoa seksiäkin, jos intohimo puuttuu? Onko nyt kuitenkin niin, ettet itsekään tajua, missä ongelmat ovat? Sinun parisuhteessa tuntuisi kirjoituksen perusteella olevan kaikki hyvin!
Onko nyt vain jokinlainen erobuumi? aina vain halutaan enemmän tai ajatellaan että on olemassa aina vain parempaa?
Ei eroa. Tulevan miehesi kanssa tulisit vain huomaamaan kuinka hieno suhde sinulla oli exäsi kanssa.
Tapauksessasi todennäköisesti tulisit pian eron jälkeen löytämään uuden miehen, jonka kanssa sinulla kipinöisi ja paljon. Muutaman vuoden kuluttua alatte tapella yms ja tajuat miten hyvin sinulla menikään exäsi kanssa. Eli jos olet löytänyt itsellesi noin hyvän miehen, kuka ei turhia ala haastamaan riitaa joka asiasta, todellakin pidät sen! Tai sitten annat mulle :)
Itse jätin exäni vastaavassa tilanteessa ja voin kertoa, että ei todellakaan vaihtamalla parantunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti näetkö, tai haluatko nähdä, teitä yhdessä vielä viisikymppisinä? Kohtaako se, mitä haluatte elämältä? Jos ainut asia, mitä toivot uudelta suhteelta on kipinä, en suosittelisi vaihtamaan muuten niin hyvää parisuhdetta siihen.
itselläni on ollut vähän samoja fiiliksiä kuin sinulla ap! varsinkin raskaana ollessani.. kun olimme olleet 5 vuotta yhdessä meillä oli samanlainen kausi. minusta tuntui että meillä ei ollu enää parisuhdetta vaan olimme lähinnä kämppiksiä. puhuin asiasta neuvolassa ja sielllä kerrottiin että monissa suhteissa tulee juurikin 4-6 vuoden välein täsä "kaveruusjakso" jonka jälkeen se rakkaus jostain taas syttyy. me jaksoimme yli tuon jakson ja minusta tuntuu taas että olen rakkaani kanssa. =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voit myös miettiä että näetkö itseäsi kävelemässä alttarille hänen kanssaan.
Jos löytäisin miehen, jonka kanssa en riitele melkein koskaan ja kaikki olisi hyvin, en todellakaan eroaisi, vaikka se rakkaus ei nyt niin voimakkaana kukoistaisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätin pitkän suhteen jlkn mieheni juuri noista syistä. Huonoin ratkaisu, koskaan tein..
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 00:21"]Jätin pitkän suhteen jlkn mieheni juuri noista syistä. Huonoin ratkaisu, koskaan tein..
[/quote]
voihan älypuhelin ja pienet näppäimet, tajuatte varmasti kuitenkin :) nyt kuitenkin pari vuotta myöhemmin tajuan, miten onnekas olin tasapainoisesta ihmissuhteessa, vaikkei kipinät sinkoilletkaan. Ikävöin häntä edelleen todella paljon. Kuvittele elämäsi ilman häntä? Näetkö sen onnellisempana?
Alue: Aihe vapaa
Olen itse ollut mieheni kanssa yhdessä 12 vuotta (molemmilla ikää 29 vuotta). Näin pitkän suhteen aikana on ollut todella vaikeita aikoja, mutta jotenkin olemme aina rakastuneet uudestaan ja uudestaan. Kuten joku aikaisemmin kirjoittikin, niin romantiikan eteen pitää välillä tehdä töitä. Vaikea sanoa teidän tilanteesta, mutta etteköhän tekin vielä jossain vaiheessa löydä jälleen kipinän.