Yksi lapsista on aina se rakkain

Elämä on opettanut, että tällaisen vanhemman suosio on melkein kuin antiikin tragedian kirous. Et ole sitä pyytänyt, ja lopulta joudut maksamaan siitä kohtuuttoman hinnan.

Ehkä tämä on se syy, miksi ole aina tuntenut itseni kelpaamattomaksi? Olen lapsista vanhempi. Koin itseni varmasti hylätyksi, kun uusi perheenjäsen tuli syrjäyttämään minut. Yleensähän lapset toipuvat tästä, mutta mikäli se uusi lapsi on rakkaampi kuin se toinen, ehkä on mahdollista, että se epämääräinen kelpaamattomuuden ja ei-rakastetun tunne jää päälle? Selittäisi monta asiaa (kaiken) elämässäni.

Ehkä olisi hyvä, jos näistä asioista puhuttaisiin enemmän. Voisi olla helpompaa sanoa itselleen, että hei, äiti ei rakastanut sua yhtä paljon kuin pikkuveljeä kuin miettiä koko ikänsä, mistä tämä epämääräinen kelpaamattomuuden tunne johtuuu. Itseltäni tämä tosiaan rampautti kaikki muutkin ihmissuhteet. Ehkä niin ei olisi käynyt, jos asia olisi ollut avoimesti tiedossani. Mutta myyttihän on, että äiti rakastaa kaikkia lapsia yhtä paljon. NÄköjään näin ei sitten olekaan?

Kyllä, olen huomannut että siskoni on molempien vanhempieni suosikki. Satun tietämään, että he olivat eron partaalla odottaessaan minua, liekö silloin velloneet ikävät tunteen vaikuttaneet sitten koko vanhempi-lapsi-suhteeseemme. Materiaalisessa mielessä ovat tasapuolisia, mutta minä olen aina ollut perheen syntipukki ja "hankala". Siskoni oli mukautuva ja alistuva lapsi (ja aikuinen), joka ei uskaltanut koskaan sanoa vastaan. Itse sanoin ja osasin vaatia asioita.

Kuten äitini suosikkisanonta kuuluu (käytti tätä usein toruessaan minua milloin mistäkin): niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. En pidä kummastakaan vanhemmastani juurikaan.

Monesko aloitus jo?

Vierailija kirjoitti:

Ei. Ei kaikki luule että olisit tasapuolinen. Se näkyy kilometrien päähän. Aiheuttanut myös monta kehityshäiriötä ja traumaa, jonka takia elämä on vähän vaikeampaa.

Aivan.

Tuo kaikki näkyy läpi. Meillä yhtä sisarusta jumaloitu aina ja äitini luulee, että kukaan ei tajua😂

ilmiannettu vihapuheena

Minulle kaikki lapseni ovat yhtä rakkaita, mutta jotenkin yksi heistä on ssellainen sydänlapsi, koska on samankaltainen ongelmineen kaikkineen kuin itse olen. Ja tottaksi kaikki saavat perinnösdä yms saman verran.

Vaikka mikä olisi niin perintö kannattaa jakaa kaikille tasapuolisesti. Muuten muut sisarukset katkeroituu ja välit menee. Lastesilasten suhteet serkkuihin ja täteihin, enoihin ja setiin jää typerän testamentin takin puuttumaan. Toihan on ihan karhunpalvelus kaikille. Sinun muistosi tulee olemaan toisille perheille musta ja muistavat vain pikku yllärisi. Eihän se tokikaan haudassa haittaa ja kukaan ei haudalla edes käy. Uskomattoman typerä Ap

Totta! T: ainokaisen äiti.