Suurin saavutuksesi tähän asti?

Valmistuin Helsingin yliopistosta erinomaisin arvosanoin.

Vaikka olen kokenut kiusaamista työelämässä, jatkan vain eteenpäin sitkeästi kuin pieni pirulainen ja pyrin ylemmäs.

Minä tykkään sinusta, ap! Kiitos. 

Harvinaisen mukava ketju!

Meitä kirjailijoitahan on täällä useampikin :) Minunkin suurin saavutus on julkaistu kirja, valmistui lasteni syntymän ja kasvun ohessa.

No, en tiedä onko tämä suurin saavutukseni, mutta sain väitöskirjastani laudaturin ja kaksi väitöskirjapalkintoa.

Mulle on myös soitettu suoraan kustantamosta ja pyydetty kirjoittamaan heille kirja (tietokirja).

Nuo eivät ehkä ole ihan jokaisen kohdalle sattuvia asioita. Mutta toisaalta eivät tietenkään mitään lapsiin, mieheen ja terveyteen verrattuna. Ja uskoon. Mutta kuten joku kirjoitti, voiko niitä sitten pitää omina saavutuksinaan. Siksi en listaa niitä tähän.

Ap, kiitos tästä ketjusta! Tästä tulee hyvälle mielelle. Oot ihan huippu! :)

Harvinaisen vähän alapeukkuja tässä ketjussa :)

Mun saavutukset.. Löysin elämäni suunnan. Lopetin tupakoinnin. Sain lapsen (vaikkei se vielä MUN saavutus olekaan, vaan maailman, niin aion lisäksi kasvattaa lapseni hyvin!). Uskalsin ja uskallan jatkossakin tehdä asioita, jotka on mun elämään sopivia, mutta ei niin tavanomaisia.

lehdistä voi lukea...

Toivuin tappavasta syövästä allogeenisen kantasolusiirron avulla.

Myös minulla pääseminen erittäin haluttuun koulutusohjelmaan (jossa myös vaikeat pääsykokeet). Meille tosin pääsi n. 3 % hakijoista eli vähän enemmän kuin ap:lla ;)

Valmistuminen maisteriksi yliopistosta tavoiteajassa.

Se, että olen pystynyt elättämään itseni muutettuani kotoa 19-vuotiaana, olen ollut ahkera, tehnyt töitä, eikä ole tarvinnut pyytää apua vanhemmilta/avomieheltä edes opiskelujen aikana. 

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 23:34"]

Myös minulla pääseminen erittäin haluttuun koulutusohjelmaan (jossa myös vaikeat pääsykokeet). Meille tosin pääsi n. 3 % hakijoista eli vähän enemmän kuin ap:lla ;)

Valmistuminen maisteriksi yliopistosta tavoiteajassa.

Se, että olen pystynyt elättämään itseni muutettuani kotoa 19-vuotiaana, olen ollut ahkera, tehnyt töitä, eikä ole tarvinnut pyytää apua vanhemmilta/avomieheltä edes opiskelujen aikana. 

[/quote]

+ lopetin tupakoinnin! Olen pian ollut 5 vuotta täysin polttamatta. Suurempi saavutus olisi toki ollut olla polttamatta aina, mutta menneisyyttä ei voi muuttaa :)

Tämä kuulostaa monista varmaan ihan itsestäänselvyydeltä, mutta se että pääsin ammattikorkeakouluun ja opinnot on loppusuoralla. En uskonut koskaan kouluttautuvani lukiota pidemmälle ja olen ylpeä siitä että lähdin takaisin koulunpenkille vaikkakin vähän vanhempana. Lisäksi olen saanut aikaiseksi kolme tervettä ja hyvin käyttäytyvää lasta.

Selvisin nuoruudessani syömishäiriöstä ja muutenkin "villistä" nuoruudesta hengissä. Nykyään olen melko tasapainoinen ja ennen kaikkea onnellinen, perheellinen nainen :)

Tupakoinnin lopettaminen!

Elän hyvää elämää, neljä fiksua lasta ja upea aviomies. Siinä mun saavutukset.

Köyhästä opiskelijasta väitöksen kautta ulkomaille ja omaisuutta kertynyt nyt aika mukavasti. Omilllani olen ollut teini-iästä asti.

Juoksin maratonin. Vihasin koululiikuntaa ja olin aina joukkuejaoissa viimeisenä viivalla ja joukkueet lähinnä tappelivat siitä kenen on pakko ottaa mut :/ Olin aina se joka hengästyi rappusissa kun gasellit vaan hilpaisivat ne ylös.

Eräänä päivänä sain tarpeekseni. Harjoittelin kolme vuotta ja juoksin kuusi tuntia ja pääsin maaliin. Minä! Jolle juokseminen on kaikista maailman jutuista epäluonnollisin.

Siinä rytäkässä elin myös murrosvaiheen. Vanhat tuttavat ihmettelivät juoksemistani. Minäkin. Mutta uudet tutut pitivät sitä maailman luonnollisimpana asiana. Mähän olin juossut niin kauan kuin oltiin tunnettu. 

Vääntää kunnon soosit pönttöön päivittäin. Suurin saavutus tähänasti on 10 torttua pyttyyn päivässä <3

Valmistuin erikoislääkäriksi pienen lapsen totaali YH:na, sain vakiviran YO-sairaalasta heti sen jälkeen, väittelin tohtoriksi ja maksoin unelmieni kodista viimeisen lainanlyhennyksen viime kuussa. Mutta kaikista suurin saavutus on katsoa kuinka hieno ihminen tuosta lapsesta on kasvanut. Saavutus kai sekin, että on onnistunut kasvattajana.

Onnea ei kuitenkaan rakkaudessa. Ehkä nyt kun vihdoin olisi AIKAA.

Lapsi.