Miten jaksatte EVVK -miehiä?
Niin, miten jaksatte miehiä, joita ei huvita mikään? Mä alan olla omaani ihan kypsä. Jos en suunnittele perheelle jotain pientä kesälomareissua, ne jää tekemättä ja jos sunnittelen, ukko ei kommentoi paitsi viime hetkellä ja reissussa narisemalla. Jos meillä on jotain remontoitava tai korjattava, monta vuotta saa kehottaa toimimaan.
Nytkin meni tänä kesänä hermot, ja maalasin itse kotona mitä maalattavaa oli, tapetointi on vielä vähän kesken. Olen ollut koko ajan töissä, mies lomalla, joten painan hommia kotona illat. Kun olen pyytänyt apua mies kiukuttelee "saa kai sitä edes leikkiä". Leikkii siis lasten kanssa, mutta kai aikuinen voisi tehdä muutakin kuin leikkiä aamusta iltaan?? Kun poika on pyytänyt isää tekemään pientä remonttia talon ulkopuolella, että saisi itsekin osallistua (ja olisi vähän maalaus- ja nikkarointihommaa), niin vastaús oli että "eiköhän nyt tehdä yks remontti ensin loppuun". Joo, siis minä teen... ja varmaan sen toisenkin, kunhan jään lomalle.
Mies kieltäytyy lähes aina lähtemästä kyläreissuille (tyyliin mummon 80v. päivät), kun ei voi kun just pitää ajaa nurmikko. Ja nyt olen puhunut pienestä kesälomamatkasta koko kesän, vastaus aina "mmm..." "hmmm". Ei muuta. Oletin, että on nyt kivirekenä taas kuitenkin lähdössä, kun lapset ovat sen ikäisiä vielä, että kaksi aikuista on ihan paikallaan. No, tänään sanoin, että nyt pitää varata sitten tänään se hotelli ja ostaa junaliput jne. Niin vastaus oli "menkää te". Kun mainitsin, että tarvitsisi toisen aikuisenkin ja olisi kivaa tehdä perheenä jotain (kun ei tehdä edes kahdestaan, niin voisi joskus olla edes jotain ekstraa), niin ei. "Mä maksan sen reissun vaikka sun äidille, kysy sitä". Just.
Eikä se tajua, että on loukkaavaa yrittää rahalla päästä vaimosta eroon. Lapsille olisi hoitaja, jos joskus kävisimme syömässä tai elokuvissa, yhdessä lenkillä, sienessä tai marjassa, mitä vaan kahdestaan. Joitakin vuosia sitten yritin kerran pari vuodessa järkätä, mutta kun aina on naama väärinpäin ja naristaan just silloin viime hetkellä, ajoissa ei koskaan sano, ettei huvita. Ja vaikka sanoisikin, niin eikö ihminen voi joskus edes tehdä jotain, mistä toinenkin pitäisi?? Olen myös ehdottanut, että voisin alkaa harrastaa hänen kanssaa ampumista radalla (mies metsästää), vaikka tarkkuusammuntaa, mutta ei huvita. Mies ei oikeasti halua tehdä mitään. Ei minun kanssani ainakaan.
Mä en kohta jaksa enää. Jotenkin tyhmää olla yhdessä, kun yhdessäolo tarkoittaa, että asutaan samassa talossa ja hoidetaan samoja lapsia.
Kommentit (26)
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 17:27"]
Minä olen tuollainen. Olen väsynyt töiden jälkeen. Ainoa asia mikä saa minut kiinnostumaan askareista ja projekteista on korkata olut. Juota miehellesi olutta niin hän piristyy.
Harvassa on ihmiset jotka jaksavat kiinnostua vitusti mistään töiden jälkeen.
T: 11cm mies
[/quote]
No siltä vaikuttaa, kun et edes ymmärtänyt että mies on lomalla ja ap painaa hommia kotona ja töissä.
Minä rupeisin vaan elämään itselleni (ja lapsille) ja ignooraisin tyystin miehen, kun ei kerran mikään huvita/kelpaa.
Tulisin niin mielelläni auttelemaan sinua remontoinnissa. ;) Se voisikin olla aika tehokasta, jos seuraavalla kerralla kysyisit mieheltäsi, että "Tuletko auttamaan, vai pitääkö pyytää toinen mies paikalle?";)
Se on vissiin toi harrastus. Mun avomies harrastaa metsästystä, se ei kans ikinä halua tehdä mitään, sitä saa patistaa sata kertaa, ei siivoa, ei tee yhtään mitään, suunnittelee lomat sellasiin ajankohtiin et pääsee metsästämään, ei todellakaan olemaan mun kanssa tai tekemään yhdessä jotain. Tollasia tuntuu olevan kaikki sen mettäkaveritkin.
Sinkut huom! Älä ikinä aloita seurustelua metsästävän miehen kanssa. Ne käyttää kaikki rahat kalliisiin aseisiin yms ja vapaa-ajan tuohon harrastukseen eikä välitä muusta.
Metsästys on homoseksuaalinen harrastus.
Isoja aseita ja äijäporukkaa. Yhdessä nyljetään lihaa jne.
Oikeastaan todella homoa touhua, mutta kukin tykkää mistä tykkää.
Perkele, ollaanko me saman miehen kanssa naimisissa? Ootko sä mä? Meinaan teksti olis voinut lähteä mun näppikseltä.
Mä en uskonut, että samanlaisia möllejä on olemassakaan kuin mun mies.. mun kavereiden miehet EI oo samanlaisia ja ne aina pyörittelee päätään kun kerron mieheni juttuja, jotka siis täysin vastaavia ku ap.llä.
Mun parikymppinen ex oli ihan samanlainen lahna. Musta tää on ennemminkin luonnekysymys!
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 17:58"]Perkele, ollaanko me saman miehen kanssa naimisissa? Ootko sä mä? Meinaan teksti olis voinut lähteä mun näppikseltä.
Mä en uskonut, että samanlaisia möllejä on olemassakaan kuin mun mies.. mun kavereiden miehet EI oo samanlaisia ja ne aina pyörittelee päätään kun kerron mieheni juttuja, jotka siis täysin vastaavia ku ap.llä.
[/quote]
Sori vahingossa alapeukku
Ja tosiaan oon oppinut olemaan iloinen siitä että on ex, tuossa ois ollu meinaan tulevaisuuteni sitten. Oikein tunnen ap:n ärsytyksen, en itse jaksanut tuota.
Kysymys vaan herää että oliko hän aina tuollainen vai teitkö vaan lapset ekan kanssa joka kiinnostui?
Mulla oli tuollanen mies, eipä ole enää.
Ero oli siinä, että tämä pihisteli myös rahojaan, kuten kaikkea muutakin. Ei siis halunnut lähteä mihinkään, kun se oli aina (muka) liian kallista ja ei ollut rahaa tehdä mitään. Olisi sitä ollut.
Oli myös seksuaalisesti haluton ja iho-ongelmiakin oli ja ummetusta, väsymystä, saamattomuutta ym. inhottavaa. Pihi kaikesta se mies. Sellaisten on paras elellä yksin.
Hahahahah :D Oikeesti ap olet idiootti. Miten edes päädyit ton kans yhteen/viitsit enää katella? En tajua teitä naisia jotka otatte urpon miehen ja väännätte niitä v*n kakaroita ja sitten kitisette täällä. Deal with it.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 17:58"]
Perkele, ollaanko me saman miehen kanssa naimisissa? Ootko sä mä? Meinaan teksti olis voinut lähteä mun näppikseltä.
Mä en uskonut, että samanlaisia möllejä on olemassakaan kuin mun mies.. mun kavereiden miehet EI oo samanlaisia ja ne aina pyörittelee päätään kun kerron mieheni juttuja, jotka siis täysin vastaavia ku ap.llä.
[/quote]
Onkohan mulla kaksoisolento? Alterego? :)
Helpottavaa, ettei ole osunut mulle lottovoitto Suomen ainoaan mörökölliin :D
t: ap
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 18:03"]
Ja tosiaan oon oppinut olemaan iloinen siitä että on ex, tuossa ois ollu meinaan tulevaisuuteni sitten. Oikein tunnen ap:n ärsytyksen, en itse jaksanut tuota.
Kysymys vaan herää että oliko hän aina tuollainen vai teitkö vaan lapset ekan kanssa joka kiinnostui?
[/quote]
En tehnyt, olen ollut avoliitossa kaksi kertaa aiemmin. Eka kaatui siihen, että mies löi, toka kaatui siihen, että mies halusi muuttaa työn perästä ehdottomasti muualle. Olin jo päättänyt olla yksin, kunnes sitten jostain mielenhäiriöstä rakastuin nykyiseen aviomieheeni. Aluksi mies oli jopa kiinnostunut tekemisistäni ja halusi tehdä jotain yhdessäkin.
Mieluumminkin mulla on olo, että mä olen tehnyt HÄNELLE lapsia, eikä toisin päin :)
T: ap
Täälläki "evvk mies" ja pakko vain yrittää jaksaa.. Kaikki on aina P***aa, jos ehdotan jotain tekemistä koko perheelle. Toivon, että jonain päivänä hänkin innostuisi asioista ja ehdottaisi itsekin joskus jotain yhteistä tekemistä sekä tekisi omasta tahdostaan lastenkin kanssa jotain mukavaa eikä aina minun patistuksesta.. Tuntuu, että hänellä on negatiivinen suhtautuminen kaikkeen, mikä liittyy perheeseen tai kotiin.. (Ja kyllä, hän itse halusi tehdä lapset kanssani.)
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 17:52"]
Se on vissiin toi harrastus. Mun avomies harrastaa metsästystä, se ei kans ikinä halua tehdä mitään, sitä saa patistaa sata kertaa, ei siivoa, ei tee yhtään mitään, suunnittelee lomat sellasiin ajankohtiin et pääsee metsästämään, ei todellakaan olemaan mun kanssa tai tekemään yhdessä jotain. Tollasia tuntuu olevan kaikki sen mettäkaveritkin.
Sinkut huom! Älä ikinä aloita seurustelua metsästävän miehen kanssa. Ne käyttää kaikki rahat kalliisiin aseisiin yms ja vapaa-ajan tuohon harrastukseen eikä välitä muusta.
[/quote]
Heh, mulla ei ole kokemusta metsästäjistä, mutta silti tuli heti mieleen, että metsästäjät on erakkoja, eivätkä halua osallistua mihinkään yhteisiin rientoihin.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 17:13"]
En jaksaisikaan. En ole kenenkään kanssa sen takia että on sattumalta tehty pari lasta yhdessä. Jos ei mun seura kelpaa, niin etsin sellaisen kenelle kelpaa tai olen yksin. En katsele tuollaista.
[/quote]
Siksi kannattaakin miettiä lapsen tekoa tarkkaan, kenen kanssa tekee ja milloin, ettei tule jälkikäteen ajateltua, että mies saa mennä, kun lapsetkin on sattumia.
Introvertti joka vahingossa hankki perheen?
No, tunnistan osan noista ominaisuuksista itsessäni, olen myös vähän yli 4-kymppinen mies.
Ja ei en kyllä hitto vieköön harrasta metsästystä.
Mutta asiaan. Sille on toki monia syitä, miksi miestä ei hirveästi kiinnosta. Yksi juttu on se, että perhe-elämä väsyttää ihan vitusti. Ei sitä kukaan miehillekään kerro (itse asiassa vielä vähemmän kuin naisille), että miten radikaalisti se elämä lopulta muuttuu lasten myötä.
Se rupeaa ajan mittaan passivoimaan, kun tuntuu, että teet mitä tahansa, niin silti kakarat ovat siinä edelleen rääkymässä, tappelemassa, sotkemassa ja rikkomassa paikkoja. Eikä paljoa auta, että ne ovat ihan omia ja ihania ja rakkaita, kun suurin osa voimavaroista kuluu niiden kanssa olemiseen, niiden jälkien korjaamiseen jne.
Olen ainakin itse ajatellut että kaikenmaailman remontit ja muu paska saavat olla sivuosassa niin kauan kuin lapset ovat pieniä.
Ei ne sitä tule aikuisina miettimään, että kuinka hienosti remontoitu asunto meillä oli silloin kun oltiin lapsia, vaan miettivät että oliko se isä meidän kanssa.
Siksi olen ainakin päättänyt leikkiä, pelata, puuhastella ja lukea lasteni kanssa ja remontoidaan sitten jos aikaa jää.
Toisekseen, jos miehen elämää pitäisi piristää sen seikan, että pääsee jonnekin helteiseen muumimaailmaan kirkuvien kakaroiden ja tärisevien äitien sekaan kesäreissulle - ei taida vaikuttaa toivotusti.
Kolmanneksi, seksiä tulisi olla säännöllisesti, ilman että siitä pitää erikseen tehdä numeroa tai ruinata. Miehen huvituskäyrä mihin tahansa asioihin (paitsi olueen) laskee samaa tahtia kuin mitä normaali avioseksin määrä vähenee.
Ja vielä pitää kysyä, että oletko varma, että ne ruohonleikkuuseen, naulaamiseen + naputtamiseen tai autonkorjaamiseen innostuneet puuhakkaan oloiset miehet eivät sitten pakene sinne jotain? Ovatko sen kiinnostuneempia sinun tekemisistäsi tai haluamisistasi - ainakaan vuosien jälkeen?
Nykyajan työelämä vie veronsa, se on varmaa. Ja kuten edellä mainittua, myös se lapsiperheen arki vie lähes loput.
Yritä siinä sitten innostua jostain vierailusta anoppilaan tai teatteriin menosta.
Onhan tuossa toki ongelma, jos miestä ei kiinnosta tehdä yhtään mitään sun kanssa. Kyllä niitä miestäkin kiinnostavia, yhdessä pariskuntana tehtäviä juttuja pitäisi olla.
Olen "nro. 22" ja minunki mies metsästää!! :D
Minä olen tuollainen. Olen väsynyt töiden jälkeen. Ainoa asia mikä saa minut kiinnostumaan askareista ja projekteista on korkata olut. Juota miehellesi olutta niin hän piristyy.
Harvassa on ihmiset jotka jaksavat kiinnostua vitusti mistään töiden jälkeen.
T: 11cm mies