Oletko päättänyt jättää lisääntymättä mielenterveyssyistä?
Minulla on niin pitkä psyykensairaushistoria, että olen nyt 32-vuotiaana päättänyt mennä sterilisaatioon. En ole vielä varannut aikaa, eikä päätös tullut kirkkaalta taivaalta (minulla on ollut kierukka 12 vuotta), vaan tiedän, että aika on tullut.
Sairastan melko vahvasti perinnöllisiä sairauksia kuten kaksisuuntaista mielialahäiriötä, ja syy ei ole ainoastaan sairauden perinnöllisyys, vaan myös se, että olisin hyvin todennäköisesti liian epävakaa vanhempi.
Ongelmia siis luvassa joka tapauksessa.
Oletko sinä päättänyt olla lapseton mielenterveyssyistä, ja mitkä ovat pääpointit päätöksen takana?
Onko sinulle jo tehty sterilisaatio, vai onko sinulla ehkäisy?
Kommentit (12)
Seurusteletko ap? Entä se isä joka olisi lapsen isä ja ilman sun sairauksia, ootko miettinyt ettet olisi yksin jos sulla olis parisuhde. Sitä en tiedä miten pärjäisit yh-äitinä.
Vierailija kirjoitti:
Seurusteletko ap? Entä se isä joka olisi lapsen isä ja ilman sun sairauksia, ootko miettinyt ettet olisi yksin jos sulla olis parisuhde. Sitä en tiedä miten pärjäisit yh-äitinä.
Kyllä, elän avomieheni kanssa. Silti, jos itse olisin lapsi, niin haluaisin läsnäolevan äidin.
Ja vielä sekin, että miten se raskaus ilman lääkitystä?
Ja imetys?
En siis kaikenkaikkiaan voisi olla sellainen äiti, jollainen haluaisin olla. Aina pelossa.
Ap
Hienoa, että osaat ajatella lapsen ja itsesi ja läheistesi parasta. Vanhemmuus on tosi rankkaa ilman sairauksiakin. Nostan päätökselle hattua.
Hankin lapsia, koska selviän elämästä hyvin lääkkeillä ja niin myös tulevat lapseni. Tulen olemaan hyvä äiti ja teen kaiken mahdollisen tämän eteen.
Joo, itsellä epävakaa persoonallisuushäiriö ja vaikeaa masennusta. Lapsena mua käytettiin hyväksi. Vanhempani ovat alkoholisteja ja suvussa muutenkin paljon mt-ongelmia, niin ei olisi reilua tehdä lasta. Miehellä myös kaksisuuntaista, niin hänenkin mielestä parempi jäädä lapsettomaksi.
En halua miestä, koska jokaisella miehellä on mielenterveysongelma. Voinee siis sanoa, että vastaus on kyllä. Minut on todettu selväjärkiseksi ja älykkääksi, mutta harmi vaan etten lisäänny neitseellisesti. Miesten geenejä en halua jakoon.
Vierailija kirjoitti:
Hankin lapsia, koska selviän elämästä hyvin lääkkeillä ja niin myös tulevat lapseni. Tulen olemaan hyvä äiti ja teen kaiken mahdollisen tämän eteen.
Mikä on sun sairaus? Miten luulet, että pääset läpi raskauden ilman lääkkeitä? Läpi imetyksen, vaikka onhan toki korvikkeet?
Olen itse nähnyt elämässäni KAKSI lapsivuodepsykoosiäitiä osastolla, vaikka olen ollut osastolla yhteensä tasan 32 vuorokautta. Ovat ottaneet riskin, ja se ei kannattanut. Toisenkin isä tuli vauvaraukan kanssa osastolle vierailemaan, ja näin kuinka äiti kavahti.
Kamala kohtalo lapselle JA äidille JA isälle.
- eräs lapseton kriiseilijä
Kyllä, minusta ei ole tasapainoiseksi vanhemmaksi ja äidiksi. Olen liikaa sekä isäni että äitini kaltainen, enkä siitä syystä siedä tiettyjä ärsykkeitä ahdistumatta. Olen myös herkkä masentumaan hetkittäin ja ajattelen kuolemaa aika usein. Positiivista tässä on se, että en ole ikinä halunnutkaan lapsia. En halua itseni kopiota; lasta samoilla murheilla ja ajatuksilla, joista itse olen koko elämäni kärsinyt. Olen kyllä miettinyt lasten hankintaa, kunnes tajusin, että syy pohdinnalle oli ympäristön paineen aiheuttamaa. Käytän hormonaalista ehkäisyä, ja parin vuoden päästä täytettyäni 30 hakeudun sterilisaatioon. Kiva, kun näistä asioista puhutaan enemmän. :)
En halua lisääntyä, koska maapallo ei kaipaa enää yhtään lisää ihmisiä. Luonnonvarat eivät kertakaikkiaan enää riitä kaikille.
Shhh. Tästä aiheesta ei saa palstalla keskustella.