Jonossa jumittajat, arpojat ja mietiskelijät!!
Jos ihmiset viitsisi edes hiukan katsoa sen arvokkaan olkapäänsä taakse, ja huomata että siellähän onkin jonoa, ja lopettaisi sen jahkaamiaen jossain kahvilan tiskillä! Pliis!
Kun jos mä nyt ottaisin sen latten, eikun ehkä kaakaon ja mitähän se maksaa, ja mitä mä sitten vielä ottaisin. Ja jaarim-jaarim -jaarim.
Henkilökuntaa on yksi ihminen, jokin aikataulu on rajattu ja nämä stanan kesälomalaiset ei tajua miten liikutaan ja tilataan sujuvasti!
Mä tönäisen sen seuraavan arpojan jonon sivuun ja sanon vaan että tilaa sä sitten kun olet päättänyt, tässä on nyt muitakin.
Kommentit (48)
Myyjillä pitäisi olla tässä pelisilmää ja jättää kaikki ylimääräiset kysymykset ja vaihtoehtolitaniat luettelematta. Ihan turha lietsoa tuota jahkailua yhtään enempää.
Vierailija kirjoitti:
Myyjillä pitäisi olla tässä pelisilmää ja jättää kaikki ylimääräiset kysymykset ja vaihtoehtolitaniat luettelematta. Ihan turha lietsoa tuota jahkailua yhtään enempää.
Sitä kutsutaan asiakaspalveluksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uimarannalla yksi päivä äiti ja n. 9 v tyttö viettivät aikaa ainoassa kopissa rupatellen. Itse jonotin kiltisti, mutta vieressä istuvalla mummolla meni hermo ja hän jyskytti kopin ovea kertoen, että jonoa olisi.
Ajattelin, että kuulostaa aika isolta lapselta, mutta voihan kyseessä olla esim vammainen jolloin kestää kauemmin niin en kehdannut hoputtaa. Äiti ja tytär olivat välittömästi valmiita ja vaatteet niskassa luikkivat ulos kopista?! Miten on vaikea päätellä, että siellä saattaa olla joku odottamassa, kun on juuri nähnyt uimarannalla 20-30 päätä heidän lisäksi? Miksi ei voi opettaa lapselle ottamaan huomioon toisia? Miksi jäädä asuttamaan koppia kun uikkarin vaihdossa +30 helteessä sortsiin ja toppiin menee todellisuudessa varmaan puoli minuuttia- minuutti?Luikkivat ulos kopista eivätkä pahoitelleet reilusti jonottajille munimistaan?
Eivät tietenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyjillä pitäisi olla tässä pelisilmää ja jättää kaikki ylimääräiset kysymykset ja vaihtoehtolitaniat luettelematta. Ihan turha lietsoa tuota jahkailua yhtään enempää.
Sitä kutsutaan asiakaspalveluksi.
Siinä ei kyllä ajatella yhtään jonottajia. Asiakaspalvelu heitä kohtaan on ala-arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Ei kellään ole oikeasti kiire...mutta ihmiset ovat nykyisin niin kärsimättömiä, hetimullekaikkitänne.
Johtuu varmaan hektisestä työelämästä. Ei osata enää relata vapaallakaan.
Kyllä ne bussit ja junat odottaa, vai miten se nyt meni…?
Vierailija kirjoitti:
Sitten nämä, jotka tulevat kauppaan eivätkä edes tiedä mitä haluavat. Olettavat, että myyjä esittelee koko kaupan valikoiman heille ja arvotaan sitten yhdessä olisko tälle ja tälle tarvetta. Saatana että menee hermo. Ja muut asiakkaat odottavat valmiiden ostosten kanssa kassalla.
Kaikissa kahviloissa ei ole ruokalistoja, joita voisi jonottaessa selailla, vaan valikoiman näkee vasta siinä tiskillä. Tämä on kahvilan valinta järjestää asia näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kellään ole oikeasti kiire...mutta ihmiset ovat nykyisin niin kärsimättömiä, hetimullekaikkitänne.
Johtuu varmaan hektisestä työelämästä. Ei osata enää relata vapaallakaan.Kyllä ne bussit ja junat odottaa, vai miten se nyt meni…?
No ei kai kukaan mene tuollaisen profiilin (siis että kakkupaloja valitaan vitriinistä ja kahvit valmistetaan annoksittain) kahvillaan jos on kiire jonnekin junaan tai bussiin. Take-away kuppi ja kylkiäinen haetaan mistä tahansa marketista, ärrältä jne.
Yritän parhaani ja yleensä toimin sujuvasti, mutta minulla on stressiperäinen häiriö, joka aktivoituu toisiaan tuollaisissa tilanteissa. Jos jokin asia ei mene suunnitellusti, menen sumuisalle, hidastetulle vaihteelle toiminnassani.
Tämän on laukaissut aiemmin paha burn-out, jolloin olin niin jumissa että tuskin muistin oman osoitteeni. Yritän silti elää normaalia elämää. Pahoittelut, minäkin muistan kun olin nuori ja huoleton, mutta joskus voi käydä näin.
Mä jumitan kotona sen hetken, että mietin ennen lähtöä mitä haluan, ja sitten haen sen reippaasti (kaupasta, kahvilasta, leipomosta, apteekista, mikä nyt vaan on kyseessä). Suunnittelen siis etukäteen, ja jos pitää arpoa ja ihmetellä, niin teen sen etukäteen. Ja kyllä ottaa pattiin ne, jotka menevät kuin lastu laineilla impulssien vietävänä eivät yhtään viitsi miettiä. Ja sitten kun lopulta ähkäillään ja pähkäillään, niin se tehdään kaikkien aikaa hukaten, eikä vain omaa aikaa hukaten.
Eli ymmärrän arpomisen, mutta sitä ei vaan pidä tehdä niin, että häiritsee sillä muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en voi sietää jumittajia. Olen nopeatempoinen ihminen ja en voi sietää hidastelijoita. Kun menen kahvilaan, tiedän jo valmiiksi mitä otan. Minun ei tarvitse arpoa puolta tuntia, kakkua vai leipää, soijalatte vai kauralatte, ottaisinko vai ottaisinko................revin hiuksia päästä kun tuollainen urpo tulee eteeni jumittamaan. Kaupoissa myös ihmiset kulkevat kuin jossain lääkkeissä, hidastelevat ja naamalla sellainen tyhmä ilme että päässä ei liiku mitään, itse kun menen kauppaan, tiedän valmiiksi mitä ostan, tiedän hyllyt ja menen vauhdilla kaupan läpi ja itsepalvelukassalle ja ulos.
Miksi sinulla on jatkuva kiire? Elämäsi on varmaan ahdistavaa.
Ei ole jatkuva kiire, mutta on niin turhanpäiväistä seistä jonossa muiden jahkailujen takia. Tiedän paljon asioita, jotka on mukavampaa ajanviettoa kuin se jonossa seisominen. Mä ymmärrän jos jollain on oikeaa asiaa sitä jonoa jumittaa, mutta yleensä ei ole.
Nämä esimerkiksi, jotka vasta kassan sanoessa hinnan, tajuaa, että pitääkin maksaa. Sitten aletaan kaivelemaan käsilaukkuja ja kolikoita ja kortteja ja "anteeks väärä kortti" jne. Miten voi tulla yllätyksenä että kassalla pitää maksaa? Tänään just aamulla jonotin tällaisen takana. Hän yritti maksaa puhelimella. Ei onnistunut vielä neljäskään kerta. Korttikaan ei toiminut, kun se lopulta löytyi laukun pohjalta (tunnusluku piti kaivaa puhelimesta esiin). Sitten kaivoi taskustaan 50e setelin. Miksei voinut heti maksaa sillä setelillä?!
-eri
Vierailija kirjoitti:
Mä jumitan kotona sen hetken, että mietin ennen lähtöä mitä haluan, ja sitten haen sen reippaasti (kaupasta, kahvilasta, leipomosta, apteekista, mikä nyt vaan on kyseessä). Suunnittelen siis etukäteen, ja jos pitää arpoa ja ihmetellä, niin teen sen etukäteen. Ja kyllä ottaa pattiin ne, jotka menevät kuin lastu laineilla impulssien vietävänä eivät yhtään viitsi miettiä. Ja sitten kun lopulta ähkäillään ja pähkäillään, niin se tehdään kaikkien aikaa hukaten, eikä vain omaa aikaa hukaten.
Eli ymmärrän arpomisen, mutta sitä ei vaan pidä tehdä niin, että häiritsee sillä muita.
hieno homma ettet kärsi pahoista allergioista. Kyllä minäkin mietin kotona etukäteen, että haluaisinko tänään lounaaksi mieluummin sämpylän, salaati, keiton vai ihan lämpimän aterian, mutta silti pitää jokaisessa ateriointipaikassa kysyä erikseen onko tätä ja tätä ainesosaa ruoassa. Koska allergiat. Niitä tietoja ei vain saa jokaisesta paikasta netistä ja vaikka saisi, niin silti pitää varmistaa, siltä varalta, että reseptiä on juuri muutettu eikä tieto ole ehtinyt nettiin.
Teille hyperkärsimättömille on useassa paikassa jo nyt mahdollista tilata annos ennakkoon tietylle kellonajalle, etenkin kun tunnutte tietävän jo herätessänne mitä tahdotte syödä. Sitten vain tilaatte, maksatte ja haette annoksen ravintolasta. ei tarvitse jonottaa kuin hakujonossa.
Hyvähän se on miettiä etukäteen kotona mitä haluaa tilata, jos tietää mitä on tarjolla, mutta useinkaan niin ei ole. Ja kahviloissa nyt on aika yleistä, että valikoima on tarjolla vitriinissä, jota ei näe ennen kuin on siinä kohdalla, koska muut jonottaa siinä edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyjillä pitäisi olla tässä pelisilmää ja jättää kaikki ylimääräiset kysymykset ja vaihtoehtolitaniat luettelematta. Ihan turha lietsoa tuota jahkailua yhtään enempää.
Sitä kutsutaan asiakaspalveluksi.
Ei siihen tarvita turhaa lietsontaa. Jos takana on jonoa ja jahkailija tilaa minuuttien jahkailun tuloksena kahvin, annetaan hänelle kahvi. Ei aleta kysyä, että mikä kahvi, tuleeko sokeria, ruskeaa vai valkoista sokeria, entä maitoa tai kermaa, kumpaa maitoa - kaura vai tavallista jne.
Tänään oli kauppajonossa 2 tarvikkeen ostaja joka jäi tutkailemaan käsilaukkuaan vaikka jonoa oli ja ostokset linjalla vielä ja myyjä alkoi pakkaamaan jo mun puolelle takaisin tavaroita. Siinä vaan pari ostosta ja henkilö käsilaukun kimpussa mistään välittämättä. Vieressä tyhjä kassa ja tiski. Ei voinu siirtyä sinne kahden ostoksensa kanssa. Väliä vajaa kaksi metriä.
Lorvailija lorvailija on..kassan tukko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyjillä pitäisi olla tässä pelisilmää ja jättää kaikki ylimääräiset kysymykset ja vaihtoehtolitaniat luettelematta. Ihan turha lietsoa tuota jahkailua yhtään enempää.
Sitä kutsutaan asiakaspalveluksi.
Ei siihen tarvita turhaa lietsontaa. Jos takana on jonoa ja jahkailija tilaa minuuttien jahkailun tuloksena kahvin, annetaan hänelle kahvi. Ei aleta kysyä, että mikä kahvi, tuleeko sokeria, ruskeaa vai valkoista sokeria, entä maitoa tai kermaa, kumpaa maitoa - kaura vai tavallista jne.
Pitäisin todella erikoisena jos myyjä päättäisi nuo yksityiskohdat puolestani kysymättä niistä minulta.
Vierailija kirjoitti:
Yritän parhaani ja yleensä toimin sujuvasti, mutta minulla on stressiperäinen häiriö, joka aktivoituu toisiaan tuollaisissa tilanteissa. Jos jokin asia ei mene suunnitellusti, menen sumuisalle, hidastetulle vaihteelle toiminnassani.
Tämän on laukaissut aiemmin paha burn-out, jolloin olin niin jumissa että tuskin muistin oman osoitteeni. Yritän silti elää normaalia elämää. Pahoittelut, minäkin muistan kun olin nuori ja huoleton, mutta joskus voi käydä näin.
Ihan vilpittömästi kysyisin kannattiko elämä pilata EK:n ja mammonan alttarille?
Vierailija kirjoitti:
Seuraavalla kerralla tilaatkin sitten pehmis jäätelön tms. Odottelen ulkona ja tirvasen lärviin
Tai sitten saat itse lärviin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kellään ole oikeasti kiire...mutta ihmiset ovat nykyisin niin kärsimättömiä, hetimullekaikkitänne.
Johtuu varmaan hektisestä työelämästä. Ei osata enää relata vapaallakaan.Kyllä ne bussit ja junat odottaa, vai miten se nyt meni…?
Useastikin se kiireinen hurauttaa Bemun tai Mesen invaparkkiin siihen oven eteen.
Tämä.
"Lisätietoja allergeeneista voit kysyä henkilökunnaltamme". Ei ole sitten mun syytäni, että siinä vaiheessa kassahenkilö lähtee etsimään kansiota, josta etsitään kyseinen tuote, josta etsitään ainesosaluettelo ja tihrustetaan sitä. Jos tuotteesta löytyykin allergeeniä ja tiedustelen, onko sellaiata tuotetta, missä tätä allergeenia ei ole, siinä kuluu kivasti aikaa kun kassahenkilö lukee kansiotaan. Fiksuimmat ovat pyytäessäni antaneet kansion minulle, niin voin itse lukea sitä ja takana tulevat pääsevät ohi.
Mutta ihmettelen vaan, että miksei sitä saakelin kansiota voi pultata sinne jonon alkupäähän missä monessa paikassa on esim ruokalistat?