Yksityisasioista eteenpäin puhuminen parisuhteessa

Vierailija kirjoitti:

Ettekö te oikeasti keskustele kumppaneidenne kanssa tällaisista rajoista?

Minä haluan, että puolisollani on turvallinen olo kanssani, ja että hän tietää, että läheiset suhteet myös ystäviin ovat ok, samoin esim. terapiasuhde tarvittaessa.

On todella väärin kaataa toisen niskaan traumaattisia asioita ja sitten vaatia, ettei niitä saa käsitellä muiden kanssa kuin kumppanin, joka ehkä itse ei suhtaudu kovin kypsästi oman elämänsä kipukohtiin.

Mutta mitä käsiteltävää SINULLA on siinä mitä TOISELLE on tapahtunut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekö te oikeasti keskustele kumppaneidenne kanssa tällaisista rajoista?

Minä haluan, että puolisollani on turvallinen olo kanssani, ja että hän tietää, että läheiset suhteet myös ystäviin ovat ok, samoin esim. terapiasuhde tarvittaessa.

On todella väärin kaataa toisen niskaan traumaattisia asioita ja sitten vaatia, ettei niitä saa käsitellä muiden kanssa kuin kumppanin, joka ehkä itse ei suhtaudu kovin kypsästi oman elämänsä kipukohtiin.

Mutta mitä käsiteltävää SINULLA on siinä mitä TOISELLE on tapahtunut?

Nykyaikana on tavallista, että mieli pahoitetaan muidenkin puolesta. Ja sitten tarvitaan itselle vertaistukea siitä, mitä joku muu on kokenut. Kai se kertoo vain siitä, että nämä ihmiset eivät itse ole koskaan joutuneet kokemaan mitään oikeasti pahaa.

Vierailija kirjoitti:

No ei todellakaan ole OK! Jos ei kestä kumppanin yksityisasioita ilman, että täytyy terapiamielessä puhua ne eteenpäin kaikille, niin sitten täytyy sanoa sille kumppanille, ettei oma kuormitus kestä tällaisten asioiden kuuntelemista ilman, että ne kerrotaan eteenpäin. Ja pyytää, ettei kumppani puhu asioista, joista ei olisi myös valmis keskustelemaan mm.miehen kaverien, äidin, sukulaisten ja puolen kylän kanssa.

miksi ap ei puhu tästä asiasta terapiassaan, vaan oksentaa kaiken paskansa miesystävänsä niskaan?

jonka sitten pitäisi olla pelkkänä oksennusämpärinä? 

Normaalit kuulumiset voi kertoa puolin ja toisin, mutta luottamuksella uskottuja asioita ei. Jos erikseen ei olla sanottu ettei saa kertoa, niin mietin haluaisinko itse että sama asia minusta kerrotaan eteenpäin. Jos en haluaisi että kaveri kertoisi miehelleen vaikkapa keskemenostani, en myöskään kerro kaverin keskenmenosta omalle miehelleni, ellei kaveri ole avoin asiasta kaikkien kanssa.

En muutenkaan ymmärrä miksi vaikkapa puoliso haluaisi tietää minun kavereiden tai sukulaisten intiimit ja henkilökohtaiset asiat. Riittää aivan hyvin sillä tasolla että ”Maija on kyllästynyt työpaikkaansa ja aikoi hakea uusia töitä, ja isompi asuntokin on etsinnässä.” Sen sijaan en kerro, että ”Maijaa on hyväksikäytetty lapsena, ja on nyt aloittanut terapian sen takia.” tms.

Minä en luota siihen että voin lörpötellä muiden asiat eteenpäin ja jätän kuulijan vastuulle olla levittämättä niitä muille ja olemaan hienotunteinen siinä kenelle puhuu. Eiköhän se ole minun tehtäväni huolehtia siitä ettei kenenkään kipeät ja yksityiset asiat leviä minulta muille, eikä sälyttää sitä vaikkapa puolisoni harteille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekö te oikeasti keskustele kumppaneidenne kanssa tällaisista rajoista?

Minä haluan, että puolisollani on turvallinen olo kanssani, ja että hän tietää, että läheiset suhteet myös ystäviin ovat ok, samoin esim. terapiasuhde tarvittaessa.

On todella väärin kaataa toisen niskaan traumaattisia asioita ja sitten vaatia, ettei niitä saa käsitellä muiden kanssa kuin kumppanin, joka ehkä itse ei suhtaudu kovin kypsästi oman elämänsä kipukohtiin.

Mutta mitä käsiteltävää SINULLA on siinä mitä TOISELLE on tapahtunut?

Miksi terapeutit käyvät säännöllisesti työnohjauksessa? Koska vaikeat asiat voivat ahdistaa kuulijaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ok kertoa, mutta miehille tästä pitää usein erikseen sanoa. Ex-mies kertoi oman exänsä seksiasioista sekä tämän exän uusista duhdekuvioista minulle. Hän tosin ihmetteli, miksi exä oli kovin vaitonainen puheissaan. Ei ihme, kun toinen juoruili asiat eteenpäin. Itse opin, että eron jälkeen tälle tyypille ei kerrottu enää mitään seurustelu- ja perhekuvioista.

Ja teitä naisia ei turhaan kutsuta juoruämmiksi. Joka ikinen asia kälätetään eteenpäin.

Nyt sinun yksi eksäsi on kaikki miehet ? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekö te oikeasti keskustele kumppaneidenne kanssa tällaisista rajoista?

Minä haluan, että puolisollani on turvallinen olo kanssani, ja että hän tietää, että läheiset suhteet myös ystäviin ovat ok, samoin esim. terapiasuhde tarvittaessa.

On todella väärin kaataa toisen niskaan traumaattisia asioita ja sitten vaatia, ettei niitä saa käsitellä muiden kanssa kuin kumppanin, joka ehkä itse ei suhtaudu kovin kypsästi oman elämänsä kipukohtiin.

Mutta mitä käsiteltävää SINULLA on siinä mitä TOISELLE on tapahtunut?

Oletko ihan tosissasi?

Tämän miesystävän pitää vain niellä aloittajan oksennus ja se siitä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei todellakaan ole OK! Jos ei kestä kumppanin yksityisasioita ilman, että täytyy terapiamielessä puhua ne eteenpäin kaikille, niin sitten täytyy sanoa sille kumppanille, ettei oma kuormitus kestä tällaisten asioiden kuuntelemista ilman, että ne kerrotaan eteenpäin. Ja pyytää, ettei kumppani puhu asioista, joista ei olisi myös valmis keskustelemaan mm.miehen kaverien, äidin, sukulaisten ja puolen kylän kanssa.

miksi ap ei puhu tästä asiasta terapiassaan, vaan oksentaa kaiken paskansa miesystävänsä niskaan?

jonka sitten pitäisi olla pelkkänä oksennusämpärinä? 

Vaikka selkeästi provoilet, niin ihan selvennyksenä niin kuin aiemmin kerroin, mies kysyi ja minä vastasin. En ole sen enempää oksennellut hänelle mitään tai vaivannut asialla. Ehkä ajattelin, että ihmisillä yleisesti ottaen on enemmän järkeä päässä ja hienotunteisuutta olla levittelemättä muiden asioita, mutta selkeästi olen väärässä. Jatkossa jätän vain kertomatta puolisolleni kaiken minkä en halua leviävän kylillä, koska ihmisten on vaikeaa pitää suuta kiinni, oli sitten peräpukamat tai keskenmeno. AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekö te oikeasti keskustele kumppaneidenne kanssa tällaisista rajoista?

Minä haluan, että puolisollani on turvallinen olo kanssani, ja että hän tietää, että läheiset suhteet myös ystäviin ovat ok, samoin esim. terapiasuhde tarvittaessa.

On todella väärin kaataa toisen niskaan traumaattisia asioita ja sitten vaatia, ettei niitä saa käsitellä muiden kanssa kuin kumppanin, joka ehkä itse ei suhtaudu kovin kypsästi oman elämänsä kipukohtiin.

Mutta mitä käsiteltävää SINULLA on siinä mitä TOISELLE on tapahtunut?

Oletko ihan tosissasi?

Tämän miesystävän pitää vain niellä aloittajan oksennus ja se siitä? 

Mitä oksennuksen nielemistä?

Kertoo vaan mitä elämässään on tapahtunut.

Miten kukaan voi olla niin heikko, että tarvitsee kavereiltaan ”tukea” mitä toiselle on tapahtunut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekö te oikeasti keskustele kumppaneidenne kanssa tällaisista rajoista?

Minä haluan, että puolisollani on turvallinen olo kanssani, ja että hän tietää, että läheiset suhteet myös ystäviin ovat ok, samoin esim. terapiasuhde tarvittaessa.

On todella väärin kaataa toisen niskaan traumaattisia asioita ja sitten vaatia, ettei niitä saa käsitellä muiden kanssa kuin kumppanin, joka ehkä itse ei suhtaudu kovin kypsästi oman elämänsä kipukohtiin.

Mutta mitä käsiteltävää SINULLA on siinä mitä TOISELLE on tapahtunut?

Oletko ihan tosissasi?

Tämän miesystävän pitää vain niellä aloittajan oksennus ja se siitä? 

Mitä oksennuksen nielemistä?

Kertoo vaan mitä elämässään on tapahtunut.

Miten kukaan voi olla niin heikko, että tarvitsee kavereiltaan ”tukea” mitä toiselle on tapahtunut?

no sittenhän sinäkään et tarvitse mitään tukea missään 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei todellakaan ole OK! Jos ei kestä kumppanin yksityisasioita ilman, että täytyy terapiamielessä puhua ne eteenpäin kaikille, niin sitten täytyy sanoa sille kumppanille, ettei oma kuormitus kestä tällaisten asioiden kuuntelemista ilman, että ne kerrotaan eteenpäin. Ja pyytää, ettei kumppani puhu asioista, joista ei olisi myös valmis keskustelemaan mm.miehen kaverien, äidin, sukulaisten ja puolen kylän kanssa.

miksi ap ei puhu tästä asiasta terapiassaan, vaan oksentaa kaiken paskansa miesystävänsä niskaan?

jonka sitten pitäisi olla pelkkänä oksennusämpärinä? 

Vaikka selkeästi provoilet, niin ihan selvennyksenä niin kuin aiemmin kerroin, mies kysyi ja minä vastasin. En ole sen enempää oksennellut hänelle mitään tai vaivannut asialla. Ehkä ajattelin, että ihmisillä yleisesti ottaen on enemmän järkeä päässä ja hienotunteisuutta olla levittelemättä muiden asioita, mutta selkeästi olen väärässä. Jatkossa jätän vain kertomatta puolisolleni kaiken minkä en halua leviävän kylillä, koska ihmisten on vaikeaa pitää suuta kiinni, oli sitten peräpukamat tai keskenmeno. AP

miksi edes puhut sitten asioistasi jollekin deitillesi, jos ne on niin salaisia? 

Minä ja bestikseni ollaan kyl niin läheisiä, että kerron hänelle kaiken. Hän tulee tietämään parisuhteeni asiat jopa ennen miestä. Jos ei mies sitä kestä niin se on voi voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei todellakaan ole OK! Jos ei kestä kumppanin yksityisasioita ilman, että täytyy terapiamielessä puhua ne eteenpäin kaikille, niin sitten täytyy sanoa sille kumppanille, ettei oma kuormitus kestä tällaisten asioiden kuuntelemista ilman, että ne kerrotaan eteenpäin. Ja pyytää, ettei kumppani puhu asioista, joista ei olisi myös valmis keskustelemaan mm.miehen kaverien, äidin, sukulaisten ja puolen kylän kanssa.

miksi ap ei puhu tästä asiasta terapiassaan, vaan oksentaa kaiken paskansa miesystävänsä niskaan?

jonka sitten pitäisi olla pelkkänä oksennusämpärinä? 

Vaikka selkeästi provoilet, niin ihan selvennyksenä niin kuin aiemmin kerroin, mies kysyi ja minä vastasin. En ole sen enempää oksennellut hänelle mitään tai vaivannut asialla. Ehkä ajattelin, että ihmisillä yleisesti ottaen on enemmän järkeä päässä ja hienotunteisuutta olla levittelemättä muiden asioita, mutta selkeästi olen väärässä. Jatkossa jätän vain kertomatta puolisolleni kaiken minkä en halua leviävän kylillä, koska ihmisten on vaikeaa pitää suuta kiinni, oli sitten peräpukamat tai keskenmeno. AP

miksi edes puhut sitten asioistasi jollekin deitillesi, jos ne on niin salaisia? 

Huoh. En tiennyt, että on vain ”joku” deitti, jos ollaan oltu yhdessä jo pari vuotta. En kai puhuisi seurustelukumppanista jos vain deittailisin ympäriinsä. AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei todellakaan ole OK! Jos ei kestä kumppanin yksityisasioita ilman, että täytyy terapiamielessä puhua ne eteenpäin kaikille, niin sitten täytyy sanoa sille kumppanille, ettei oma kuormitus kestä tällaisten asioiden kuuntelemista ilman, että ne kerrotaan eteenpäin. Ja pyytää, ettei kumppani puhu asioista, joista ei olisi myös valmis keskustelemaan mm.miehen kaverien, äidin, sukulaisten ja puolen kylän kanssa.

miksi ap ei puhu tästä asiasta terapiassaan, vaan oksentaa kaiken paskansa miesystävänsä niskaan?

jonka sitten pitäisi olla pelkkänä oksennusämpärinä? 

Vaikka selkeästi provoilet, niin ihan selvennyksenä niin kuin aiemmin kerroin, mies kysyi ja minä vastasin. En ole sen enempää oksennellut hänelle mitään tai vaivannut asialla. Ehkä ajattelin, että ihmisillä yleisesti ottaen on enemmän järkeä päässä ja hienotunteisuutta olla levittelemättä muiden asioita, mutta selkeästi olen väärässä. Jatkossa jätän vain kertomatta puolisolleni kaiken minkä en halua leviävän kylillä, koska ihmisten on vaikeaa pitää suuta kiinni, oli sitten peräpukamat tai keskenmeno. AP

miksi edes puhut sitten asioistasi jollekin deitillesi, jos ne on niin salaisia? 

Huoh. En tiennyt, että on vain ”joku” deitti, jos ollaan oltu yhdessä jo pari vuotta. En kai puhuisi seurustelukumppanista jos vain deittailisin ympäriinsä. AP

vastaatko siihen itse kysymykseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei todellakaan ole OK! Jos ei kestä kumppanin yksityisasioita ilman, että täytyy terapiamielessä puhua ne eteenpäin kaikille, niin sitten täytyy sanoa sille kumppanille, ettei oma kuormitus kestä tällaisten asioiden kuuntelemista ilman, että ne kerrotaan eteenpäin. Ja pyytää, ettei kumppani puhu asioista, joista ei olisi myös valmis keskustelemaan mm.miehen kaverien, äidin, sukulaisten ja puolen kylän kanssa.

miksi ap ei puhu tästä asiasta terapiassaan, vaan oksentaa kaiken paskansa miesystävänsä niskaan?

jonka sitten pitäisi olla pelkkänä oksennusämpärinä? 

Vaikka selkeästi provoilet, niin ihan selvennyksenä niin kuin aiemmin kerroin, mies kysyi ja minä vastasin. En ole sen enempää oksennellut hänelle mitään tai vaivannut asialla. Ehkä ajattelin, että ihmisillä yleisesti ottaen on enemmän järkeä päässä ja hienotunteisuutta olla levittelemättä muiden asioita, mutta selkeästi olen väärässä. Jatkossa jätän vain kertomatta puolisolleni kaiken minkä en halua leviävän kylillä, koska ihmisten on vaikeaa pitää suuta kiinni, oli sitten peräpukamat tai keskenmeno. AP

miksi edes puhut sitten asioistasi jollekin deitillesi, jos ne on niin salaisia? 

Huoh. En tiennyt, että on vain ”joku” deitti, jos ollaan oltu yhdessä jo pari vuotta. En kai puhuisi seurustelukumppanista jos vain deittailisin ympäriinsä. AP

Ei kannata ruokkia trollia ;-)

Mites naisten hyvin yleinen tapa märehtiä parisuhdetta vertaistukiryhmissä (tyttöjen illat)? Yes or no?

Vierailija kirjoitti:

Mites naisten hyvin yleinen tapa märehtiä parisuhdetta vertaistukiryhmissä (tyttöjen illat)? Yes or no?

Tämä on ok, oli sitten tyttöjen tai poikien saunailta. Mutta sen sijaan esim. omille vanhemmille ei ole syytä märehtiä parisuhdetta, jos ei ole todella vakavasta ja käytännössä eroon johtavasta asiasta kyse. Tulee kaikille kiusallista, kun vanhemmat alkavat mulkoilla puolisoa vihaisesti joulupöydässä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä puhuisin, jos olisin tuomassa kaveripiirimme uutta ihmistä ettei kannata ruveta heittämään ”läppää” mielenterveysongelmista, itsemurhista, syömishäiriöistä, peräpukamista, jne…en haluaisi rakastani sellaiseen asemaan, että hän kokosi olonsa epämukavaksi. Vaikka huumori on meillä välillä melko mustaakin kenenkään ongelmia ei oteta puheeksi vaikka niistä tiedetäänkin.

Ihan väärä taktiikka. Voit kääntää kaveriporukan keskustelua parempaan suuntaan, jos tuollaista tulee vastaan.

Joskus näkee jossain sosiaalisessa mediassa, kun joku kirjoittaa puolisonsa sairaudesta ja usein alentavaan tyyliin. Tuntuu todella pahalta ja loukkaavalta jopa näin ulkopuolisesta. Varmaan kyseinen puoliso lukee nuo tekstit ja voi vain kuvitella miltä hänestä tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekö te oikeasti keskustele kumppaneidenne kanssa tällaisista rajoista?

Minä haluan, että puolisollani on turvallinen olo kanssani, ja että hän tietää, että läheiset suhteet myös ystäviin ovat ok, samoin esim. terapiasuhde tarvittaessa.

On todella väärin kaataa toisen niskaan traumaattisia asioita ja sitten vaatia, ettei niitä saa käsitellä muiden kanssa kuin kumppanin, joka ehkä itse ei suhtaudu kovin kypsästi oman elämänsä kipukohtiin.

Mutta mitä käsiteltävää SINULLA on siinä mitä TOISELLE on tapahtunut?

Miksi terapeutit käyvät säännöllisesti työnohjauksessa? Koska vaikeat asiat voivat ahdistaa kuulijaa.

Ihmisiä suositellaan hakeutumaan terapiaan, etteivät läheiset joudu olemaan likasankoina vuodesta toiseen.