Ferritiinistä tietävät huomio! Miten selitätte tämän?

Tuo 15 -> 53 on todella iso nousu vajaassa kuukaudessa. Tavallinen tahti on n. 10 pykälää kuukaudessa. Ei mittausta ennen ole mikään pakko pitää taukoa raudasta, asia vain täytyy huomioida tulosten tulkinnasta. Minä en pidä taukoja, mutta mulla ferritiini ei silti noin nopeasti nouse. Olisin veikannut selitykseksi tulehdusta, mutta sekään ei sinun tapauksessasi selitä tätä. Jatka vielä toinen kuukausi ja ota uudet kokeet?

Vähennä päivittäisannos 100 milligrammaan ja jatka rautakuuria vielä 1-2 kk ennen uutta mittausta? Onko sun olossa tapahtunut jotain muutosta?

Vierailija kirjoitti:

Tietysti nostaa. Syöt rautaa ja menet mittaamaan veren rautavarastoproteiinin määrää minkä taso riippuu raudan määrästä, mitä muuta voisi tapahtua? Itse söin verilättyjä pari päivää ennen mittausta ja ferritiinit olivat ihan tapissa.

Verilätyt pari päivää ennen mittausta eivät todellakaan nosta ferritiiniä "tappiin"? Millainen on mielestäsi tapissa oleva ferritiiniarvo?

Miksi teille anneta rautaa injektiona. Itse juomisen jälkeen olin huonossa hapessa hemoglobiini alle 100 ja ferritiini 20. Sain sairaalassa pussin rautaa injektiona.

Onko mitattu molemmat seerumista vai toinen seerumista ja toinen plasmasta? Näillä on eri arvot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti nostaa. Syöt rautaa ja menet mittaamaan veren rautavarastoproteiinin määrää minkä taso riippuu raudan määrästä, mitä muuta voisi tapahtua? Itse söin verilättyjä pari päivää ennen mittausta ja ferritiinit olivat ihan tapissa.

Eikös ferritiinit mittaa elimistöön varastoituneen raudan määrää? Eihän silloin pitäisi olla mitään väliä, kuinka paljon rautaa on edellisinä päivinä syönyt? 

Ei, ferritiini vain korreloi varastoraudan määrän kanssa, muttei suoraan mittaa sitä. Suora mittaus täytyisi tehdä selkäytimestä. Veressä ferritiinin pitoisuus nousee rautakuurilla, jolloin kuuri vääristää tuloksia. Raudasta pitäisi pitää muutama viikko taukoa, jotta tulosta voitaisiin pitää luotettavana.

T. Kemian opiskelija

Jos kyse on noin yksinkertaisesta kemiasta, miksei asiasta puhuta mitään ja miksi netti on täynnä ihmisiä, joiden ferritiini nousee tuskallisen hitaasti rautalisästä huolimatta? 

Tyypillistä tietämättömyyttä, että yleistetään perusperiaate olemaan jotenkin yksinkertainen asia. Ei tietystikään ole, ihminen on kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mutta kuten sanottu, tuo on se perusperiaate, joka sitten venyy suuntaan ja toiseen muiden tekijöiden vaikutuksesta. Fakta on silti se, että ferritiini ei ole absoluuttinen rautavaraston mittari, vaan se pelkästään antaa suuntaa. Tästähän nyt kertoo jo sekin, että kroonisissa tulehduksellisissa sairauksissa ferritiiniarvo on koholla tulehduksen vuoksi. Eikä se kuitenkaan tarkoita sitä, että rautavarasto olisi välttämättä riittävä. Mitä jos jättäisitte nämä asiat sellaisille, jotka kyseisiä aihepiirejä ovat yliopistossa laajasti opiskelleet, ettekä mutuilisi jonkun duodecimin ja wikipedian kanssa peruskoulutietoilla (tai edes lukio-) ilman minkäänlaista pohjaa tulkita tieteellistä tietoa.

Ohitit täysin kysymykseni: Jos kerran rautalisä vaikuttaa ferritiiniarvoihin merkittävästi, kuten väitit, miksi niin monella ferritiini nousee kuitenkin tuskallisen hitaasti, kun he aloittavat rautalisän syömisen? Arvonhan pitäisi pompsahtaa kerralla korkeuksiin! Ja miksi niin moni lääkäri luottaa ferritiiniarvoihin, jotka on mitattu ilman että rautalisästä on pidetty taukoa? Miksei edes verikokeita ottavat laboratoriot ohjeista pitämään taukoa rautalisästä ennen ferritiinin mittausta? Mitä sellaista SINÄ kuvittelet kemian opiskelijan suurella auktoriteetilla tietäväsi, mikä on jäänyt lukemattomilta asiantuntijoilta huomaamatta? 

Vierailija kirjoitti:

Onko mitattu molemmat seerumista vai toinen seerumista ja toinen plasmasta? Näillä on eri arvot.

Millä tavalla plasman ja seerumin ferritiiniarvot eroaa toisistaan ja kumpaan mittaukseen kannattaa hakeutua, jos tahtoo selvittää kärsiikö raudanpuutteesta ilman anemiaa? 

Ferritiinin nousemistahti on yksilöllistä.

Mutta rautalisän ottaminen pitää lopettaa 2 viikkoa ennen näytteen ottamista, muuten tulos ei ole luotettava. Tällaiset ohjeet sain hoitavalta lääkäriltä.

Vierailija kirjoitti:

Ferritiinin nousemistahti on yksilöllistä.

Mutta rautalisän ottaminen pitää lopettaa 2 viikkoa ennen näytteen ottamista, muuten tulos ei ole luotettava. Tällaiset ohjeet sain hoitavalta lääkäriltä.

Mulle lääkäri sanoi, ettei raudasta täydy pitää taukoa vaan sitä voi ottaa vielä samana päivänä kun mene verikokeeseen.

Hemokromatoosi.

Vierailija kirjoitti:

Hemokromatoosi.

Mahdotonta, jos lähtötilanteessa on selvä raudanpuute. 

Oletko testien välissä saanut enemmän C-vitamiinia, se parantaa raudan imeytymistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti nostaa. Syöt rautaa ja menet mittaamaan veren rautavarastoproteiinin määrää minkä taso riippuu raudan määrästä, mitä muuta voisi tapahtua? Itse söin verilättyjä pari päivää ennen mittausta ja ferritiinit olivat ihan tapissa.

Eikös ferritiinit mittaa elimistöön varastoituneen raudan määrää? Eihän silloin pitäisi olla mitään väliä, kuinka paljon rautaa on edellisinä päivinä syönyt? 

Ei, ferritiini vain korreloi varastoraudan määrän kanssa, muttei suoraan mittaa sitä. Suora mittaus täytyisi tehdä selkäytimestä. Veressä ferritiinin pitoisuus nousee rautakuurilla, jolloin kuuri vääristää tuloksia. Raudasta pitäisi pitää muutama viikko taukoa, jotta tulosta voitaisiin pitää luotettavana.

T. Kemian opiskelija

Jos kyse on noin yksinkertaisesta kemiasta, miksei asiasta puhuta mitään ja miksi netti on täynnä ihmisiä, joiden ferritiini nousee tuskallisen hitaasti rautalisästä huolimatta? 

Tyypillistä tietämättömyyttä, että yleistetään perusperiaate olemaan jotenkin yksinkertainen asia. Ei tietystikään ole, ihminen on kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mutta kuten sanottu, tuo on se perusperiaate, joka sitten venyy suuntaan ja toiseen muiden tekijöiden vaikutuksesta. Fakta on silti se, että ferritiini ei ole absoluuttinen rautavaraston mittari, vaan se pelkästään antaa suuntaa. Tästähän nyt kertoo jo sekin, että kroonisissa tulehduksellisissa sairauksissa ferritiiniarvo on koholla tulehduksen vuoksi. Eikä se kuitenkaan tarkoita sitä, että rautavarasto olisi välttämättä riittävä. Mitä jos jättäisitte nämä asiat sellaisille, jotka kyseisiä aihepiirejä ovat yliopistossa laajasti opiskelleet, ettekä mutuilisi jonkun duodecimin ja wikipedian kanssa peruskoulutietoilla (tai edes lukio-) ilman minkäänlaista pohjaa tulkita tieteellistä tietoa.

Ohitit täysin kysymykseni: Jos kerran rautalisä vaikuttaa ferritiiniarvoihin merkittävästi, kuten väitit, miksi niin monella ferritiini nousee kuitenkin tuskallisen hitaasti, kun he aloittavat rautalisän syömisen? Arvonhan pitäisi pompsahtaa kerralla korkeuksiin! Ja miksi niin moni lääkäri luottaa ferritiiniarvoihin, jotka on mitattu ilman että rautalisästä on pidetty taukoa? Miksei edes verikokeita ottavat laboratoriot ohjeista pitämään taukoa rautalisästä ennen ferritiinin mittausta? Mitä sellaista SINÄ kuvittelet kemian opiskelijan suurella auktoriteetilla tietäväsi, mikä on jäänyt lukemattomilta asiantuntijoilta huomaamatta? 

Kun ei ole jäänyt asiantuntijoilta huomaamatta. Lääkärien mielipiteet vaihtelevat koko ferritiiniasiasta, sillä kenelläkään ei vielä ole tarkkaa tietoa raudan vaikutuksesta ja sen vaikutusmekanismeista elimistössä, asia kun on kovin monimutkainen, minkä kemian opiskelijan auktoriteetillani sentään ymmärrän, toisin kuin selkeästi moni muu keskustelija. Voisit kuitenkin kertoa omalla asiantuntijuudellasi, että mihin kuvittelet raudan menevän suolistosta, jos ei ensin verenkiertoon. Katsos kun verenkierto on se, joka aineita elimistössä paikasta toiseen liikuttaa, eikä rauta jää suoliston seinämiin ikuisiksi ajoiksi. Rauta ei myöskään kulkeudu verenkierrossa ioneina, vaan molekyyleinä eli varastomuodossaan. Ja täten runsaan raudan syöminen kasvattaa veren rautapitoisuutta. Olen saanut itse sen käsityksen, että nimenomaan imeytyminen on tässä se suurin syy, jos ferritiini ei nouse/varastot eivät täyty, jolloin rauta vain poistuu elimistöstä. Rautaahan imeytyy muutenkin todella pieni prosentti siitä, mitä on syöty. Lisäksi naisilla saattaa rautaa poistua esimerkiksi kuukautisten myötä samaa tahtia kuin sitä saadaan elimistöön, joten nettovaikutusta ei tällöin ole. Se monimutkaisuus, se kokonaisuus näet. Taisi mennä tunteisiin, kun joku kyseenalaisti pätevyytesi tulkita tieteellistä tietoa, mutta ilmeisesti kyseenalaistus meni nappiin.

Lisätään vielä edelliseen, että tietysti on olemassa myös toinen kuljetusjärjestelmä, imusuonisto, mutta siitä en ole kuullut koskaan raudan ja ferritiinin yhteydessä puhuttavan, joten se voidaan varmaankin jättää tarkastelun ulkopuolelle. Miten siis muutenkaan rauta elimistössä kiertäisi, jos se ei ensimmäisenä siirtyisi vereen? Luonnollisesti tämä siirtymä vaikuttaa myös veriarvoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti nostaa. Syöt rautaa ja menet mittaamaan veren rautavarastoproteiinin määrää minkä taso riippuu raudan määrästä, mitä muuta voisi tapahtua? Itse söin verilättyjä pari päivää ennen mittausta ja ferritiinit olivat ihan tapissa.

Eikös ferritiinit mittaa elimistöön varastoituneen raudan määrää? Eihän silloin pitäisi olla mitään väliä, kuinka paljon rautaa on edellisinä päivinä syönyt? 

Ei, ferritiini vain korreloi varastoraudan määrän kanssa, muttei suoraan mittaa sitä. Suora mittaus täytyisi tehdä selkäytimestä. Veressä ferritiinin pitoisuus nousee rautakuurilla, jolloin kuuri vääristää tuloksia. Raudasta pitäisi pitää muutama viikko taukoa, jotta tulosta voitaisiin pitää luotettavana.

T. Kemian opiskelija

Jos kyse on noin yksinkertaisesta kemiasta, miksei asiasta puhuta mitään ja miksi netti on täynnä ihmisiä, joiden ferritiini nousee tuskallisen hitaasti rautalisästä huolimatta? 

Tyypillistä tietämättömyyttä, että yleistetään perusperiaate olemaan jotenkin yksinkertainen asia. Ei tietystikään ole, ihminen on kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mutta kuten sanottu, tuo on se perusperiaate, joka sitten venyy suuntaan ja toiseen muiden tekijöiden vaikutuksesta. Fakta on silti se, että ferritiini ei ole absoluuttinen rautavaraston mittari, vaan se pelkästään antaa suuntaa. Tästähän nyt kertoo jo sekin, että kroonisissa tulehduksellisissa sairauksissa ferritiiniarvo on koholla tulehduksen vuoksi. Eikä se kuitenkaan tarkoita sitä, että rautavarasto olisi välttämättä riittävä. Mitä jos jättäisitte nämä asiat sellaisille, jotka kyseisiä aihepiirejä ovat yliopistossa laajasti opiskelleet, ettekä mutuilisi jonkun duodecimin ja wikipedian kanssa peruskoulutietoilla (tai edes lukio-) ilman minkäänlaista pohjaa tulkita tieteellistä tietoa.

Ohitit täysin kysymykseni: Jos kerran rautalisä vaikuttaa ferritiiniarvoihin merkittävästi, kuten väitit, miksi niin monella ferritiini nousee kuitenkin tuskallisen hitaasti, kun he aloittavat rautalisän syömisen? Arvonhan pitäisi pompsahtaa kerralla korkeuksiin! Ja miksi niin moni lääkäri luottaa ferritiiniarvoihin, jotka on mitattu ilman että rautalisästä on pidetty taukoa? Miksei edes verikokeita ottavat laboratoriot ohjeista pitämään taukoa rautalisästä ennen ferritiinin mittausta? Mitä sellaista SINÄ kuvittelet kemian opiskelijan suurella auktoriteetilla tietäväsi, mikä on jäänyt lukemattomilta asiantuntijoilta huomaamatta? 

Kun ei ole jäänyt asiantuntijoilta huomaamatta. Lääkärien mielipiteet vaihtelevat koko ferritiiniasiasta, sillä kenelläkään ei vielä ole tarkkaa tietoa raudan vaikutuksesta ja sen vaikutusmekanismeista elimistössä, asia kun on kovin monimutkainen, minkä kemian opiskelijan auktoriteetillani sentään ymmärrän, toisin kuin selkeästi moni muu keskustelija. Voisit kuitenkin kertoa omalla asiantuntijuudellasi, että mihin kuvittelet raudan menevän suolistosta, jos ei ensin verenkiertoon. Katsos kun verenkierto on se, joka aineita elimistössä paikasta toiseen liikuttaa, eikä rauta jää suoliston seinämiin ikuisiksi ajoiksi. Rauta ei myöskään kulkeudu verenkierrossa ioneina, vaan molekyyleinä eli varastomuodossaan. Ja täten runsaan raudan syöminen kasvattaa veren rautapitoisuutta. Olen saanut itse sen käsityksen, että nimenomaan imeytyminen on tässä se suurin syy, jos ferritiini ei nouse/varastot eivät täyty, jolloin rauta vain poistuu elimistöstä. Rautaahan imeytyy muutenkin todella pieni prosentti siitä, mitä on syöty. Lisäksi naisilla saattaa rautaa poistua esimerkiksi kuukautisten myötä samaa tahtia kuin sitä saadaan elimistöön, joten nettovaikutusta ei tällöin ole. Se monimutkaisuus, se kokonaisuus näet. Taisi mennä tunteisiin, kun joku kyseenalaisti pätevyytesi tulkita tieteellistä tietoa, mutta ilmeisesti kyseenalaistus meni nappiin.

"Voisit kuitenkin kertoa omalla asiantuntijuudellasi, että mihin kuvittelet raudan menevän suolistosta, jos ei ensin verenkiertoon."

Luuletko todella, että ferritiini mittaa verenkierrossa olevan raudan määrää? Siinä meillä melkoinen asiantuntija! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ferritiini 11 ja määrättiin vain 100mg?

Miksi kysymysmerkki? Onhan se selvää, ettei pelkkä ferritiiniarvo kerro läheskään kaikkea ja lääkärit edustaa muutenkin eri koulukuntia. 

Oma ferritiinini oli 15,4, kun lääkäri kehotti syömään 25 tai korkeintaan 50 mg rautaa joka toinen päivä. Mulla ei ollut mitään raudanpuutteeseen liittyviä oireita, joten lääkärin mielestä oli parasta täydentää varastoja rauhalliseen tahtiin, jotta rautalisään liittyvät sivuvaikutukset jäisi mahdollisimman pieniksi.

Minä otin 695 mg päivässä eikä tullut mitään oireita. Arvo nousi sataan muutamassa kuukaudessa.  No nyt vaihdevuosien myötä on tullut ihan päinvastainen ongelma. Ferritiini huitelee yli 200 ja nyt pitäisi vältellä kaikkia rautapitoisia ruokia.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti nostaa. Syöt rautaa ja menet mittaamaan veren rautavarastoproteiinin määrää minkä taso riippuu raudan määrästä, mitä muuta voisi tapahtua? Itse söin verilättyjä pari päivää ennen mittausta ja ferritiinit olivat ihan tapissa.

Eikös ferritiinit mittaa elimistöön varastoituneen raudan määrää? Eihän silloin pitäisi olla mitään väliä, kuinka paljon rautaa on edellisinä päivinä syönyt? 

Ei, ferritiini vain korreloi varastoraudan määrän kanssa, muttei suoraan mittaa sitä. Suora mittaus täytyisi tehdä selkäytimestä. Veressä ferritiinin pitoisuus nousee rautakuurilla, jolloin kuuri vääristää tuloksia. Raudasta pitäisi pitää muutama viikko taukoa, jotta tulosta voitaisiin pitää luotettavana.

T. Kemian opiskelija

Jos kyse on noin yksinkertaisesta kemiasta, miksei asiasta puhuta mitään ja miksi netti on täynnä ihmisiä, joiden ferritiini nousee tuskallisen hitaasti rautalisästä huolimatta? 

Tyypillistä tietämättömyyttä, että yleistetään perusperiaate olemaan jotenkin yksinkertainen asia. Ei tietystikään ole, ihminen on kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mutta kuten sanottu, tuo on se perusperiaate, joka sitten venyy suuntaan ja toiseen muiden tekijöiden vaikutuksesta. Fakta on silti se, että ferritiini ei ole absoluuttinen rautavaraston mittari, vaan se pelkästään antaa suuntaa. Tästähän nyt kertoo jo sekin, että kroonisissa tulehduksellisissa sairauksissa ferritiiniarvo on koholla tulehduksen vuoksi. Eikä se kuitenkaan tarkoita sitä, että rautavarasto olisi välttämättä riittävä. Mitä jos jättäisitte nämä asiat sellaisille, jotka kyseisiä aihepiirejä ovat yliopistossa laajasti opiskelleet, ettekä mutuilisi jonkun duodecimin ja wikipedian kanssa peruskoulutietoilla (tai edes lukio-) ilman minkäänlaista pohjaa tulkita tieteellistä tietoa.

Ohitit täysin kysymykseni: Jos kerran rautalisä vaikuttaa ferritiiniarvoihin merkittävästi, kuten väitit, miksi niin monella ferritiini nousee kuitenkin tuskallisen hitaasti, kun he aloittavat rautalisän syömisen? Arvonhan pitäisi pompsahtaa kerralla korkeuksiin! Ja miksi niin moni lääkäri luottaa ferritiiniarvoihin, jotka on mitattu ilman että rautalisästä on pidetty taukoa? Miksei edes verikokeita ottavat laboratoriot ohjeista pitämään taukoa rautalisästä ennen ferritiinin mittausta? Mitä sellaista SINÄ kuvittelet kemian opiskelijan suurella auktoriteetilla tietäväsi, mikä on jäänyt lukemattomilta asiantuntijoilta huomaamatta? 

Kun ei ole jäänyt asiantuntijoilta huomaamatta. Lääkärien mielipiteet vaihtelevat koko ferritiiniasiasta, sillä kenelläkään ei vielä ole tarkkaa tietoa raudan vaikutuksesta ja sen vaikutusmekanismeista elimistössä, asia kun on kovin monimutkainen, minkä kemian opiskelijan auktoriteetillani sentään ymmärrän, toisin kuin selkeästi moni muu keskustelija. Voisit kuitenkin kertoa omalla asiantuntijuudellasi, että mihin kuvittelet raudan menevän suolistosta, jos ei ensin verenkiertoon. Katsos kun verenkierto on se, joka aineita elimistössä paikasta toiseen liikuttaa, eikä rauta jää suoliston seinämiin ikuisiksi ajoiksi. Rauta ei myöskään kulkeudu verenkierrossa ioneina, vaan molekyyleinä eli varastomuodossaan. Ja täten runsaan raudan syöminen kasvattaa veren rautapitoisuutta. Olen saanut itse sen käsityksen, että nimenomaan imeytyminen on tässä se suurin syy, jos ferritiini ei nouse/varastot eivät täyty, jolloin rauta vain poistuu elimistöstä. Rautaahan imeytyy muutenkin todella pieni prosentti siitä, mitä on syöty. Lisäksi naisilla saattaa rautaa poistua esimerkiksi kuukautisten myötä samaa tahtia kuin sitä saadaan elimistöön, joten nettovaikutusta ei tällöin ole. Se monimutkaisuus, se kokonaisuus näet. Taisi mennä tunteisiin, kun joku kyseenalaisti pätevyytesi tulkita tieteellistä tietoa, mutta ilmeisesti kyseenalaistus meni nappiin.

"Voisit kuitenkin kertoa omalla asiantuntijuudellasi, että mihin kuvittelet raudan menevän suolistosta, jos ei ensin verenkiertoon."

Luuletko todella, että ferritiini mittaa verenkierrossa olevan raudan määrää? Siinä meillä melkoinen asiantuntija! 

En, tottakai sitä mittaa myös hemoglobiini, sillä hemoglobiini on neliligandinen kompleksi keskusatominaan rauta. Tarkoitin varastorautamuodossa olevaa veren rautaa, en kaikkea rautaa. Joka siis korreloi kudosten rautavaraston kanssa, mutta ei ole suora mittari varastoille. Olisin voinut kirjottaa spesifimminkin, mutta selkeästi alkaa argumentit loppumaan, kun pitää takertua lillukanvarsiin. Koulukirjojen ääreen takaisin mars, jos ei ole muuta sanottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti nostaa. Syöt rautaa ja menet mittaamaan veren rautavarastoproteiinin määrää minkä taso riippuu raudan määrästä, mitä muuta voisi tapahtua? Itse söin verilättyjä pari päivää ennen mittausta ja ferritiinit olivat ihan tapissa.

Eikös ferritiinit mittaa elimistöön varastoituneen raudan määrää? Eihän silloin pitäisi olla mitään väliä, kuinka paljon rautaa on edellisinä päivinä syönyt? 

Ei, ferritiini vain korreloi varastoraudan määrän kanssa, muttei suoraan mittaa sitä. Suora mittaus täytyisi tehdä selkäytimestä. Veressä ferritiinin pitoisuus nousee rautakuurilla, jolloin kuuri vääristää tuloksia. Raudasta pitäisi pitää muutama viikko taukoa, jotta tulosta voitaisiin pitää luotettavana.

T. Kemian opiskelija

Jos kyse on noin yksinkertaisesta kemiasta, miksei asiasta puhuta mitään ja miksi netti on täynnä ihmisiä, joiden ferritiini nousee tuskallisen hitaasti rautalisästä huolimatta? 

Tyypillistä tietämättömyyttä, että yleistetään perusperiaate olemaan jotenkin yksinkertainen asia. Ei tietystikään ole, ihminen on kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mutta kuten sanottu, tuo on se perusperiaate, joka sitten venyy suuntaan ja toiseen muiden tekijöiden vaikutuksesta. Fakta on silti se, että ferritiini ei ole absoluuttinen rautavaraston mittari, vaan se pelkästään antaa suuntaa. Tästähän nyt kertoo jo sekin, että kroonisissa tulehduksellisissa sairauksissa ferritiiniarvo on koholla tulehduksen vuoksi. Eikä se kuitenkaan tarkoita sitä, että rautavarasto olisi välttämättä riittävä. Mitä jos jättäisitte nämä asiat sellaisille, jotka kyseisiä aihepiirejä ovat yliopistossa laajasti opiskelleet, ettekä mutuilisi jonkun duodecimin ja wikipedian kanssa peruskoulutietoilla (tai edes lukio-) ilman minkäänlaista pohjaa tulkita tieteellistä tietoa.

Ohitit täysin kysymykseni: Jos kerran rautalisä vaikuttaa ferritiiniarvoihin merkittävästi, kuten väitit, miksi niin monella ferritiini nousee kuitenkin tuskallisen hitaasti, kun he aloittavat rautalisän syömisen? Arvonhan pitäisi pompsahtaa kerralla korkeuksiin! Ja miksi niin moni lääkäri luottaa ferritiiniarvoihin, jotka on mitattu ilman että rautalisästä on pidetty taukoa? Miksei edes verikokeita ottavat laboratoriot ohjeista pitämään taukoa rautalisästä ennen ferritiinin mittausta? Mitä sellaista SINÄ kuvittelet kemian opiskelijan suurella auktoriteetilla tietäväsi, mikä on jäänyt lukemattomilta asiantuntijoilta huomaamatta? 

Kun ei ole jäänyt asiantuntijoilta huomaamatta. Lääkärien mielipiteet vaihtelevat koko ferritiiniasiasta, sillä kenelläkään ei vielä ole tarkkaa tietoa raudan vaikutuksesta ja sen vaikutusmekanismeista elimistössä, asia kun on kovin monimutkainen, minkä kemian opiskelijan auktoriteetillani sentään ymmärrän, toisin kuin selkeästi moni muu keskustelija. Voisit kuitenkin kertoa omalla asiantuntijuudellasi, että mihin kuvittelet raudan menevän suolistosta, jos ei ensin verenkiertoon. Katsos kun verenkierto on se, joka aineita elimistössä paikasta toiseen liikuttaa, eikä rauta jää suoliston seinämiin ikuisiksi ajoiksi. Rauta ei myöskään kulkeudu verenkierrossa ioneina, vaan molekyyleinä eli varastomuodossaan. Ja täten runsaan raudan syöminen kasvattaa veren rautapitoisuutta. Olen saanut itse sen käsityksen, että nimenomaan imeytyminen on tässä se suurin syy, jos ferritiini ei nouse/varastot eivät täyty, jolloin rauta vain poistuu elimistöstä. Rautaahan imeytyy muutenkin todella pieni prosentti siitä, mitä on syöty. Lisäksi naisilla saattaa rautaa poistua esimerkiksi kuukautisten myötä samaa tahtia kuin sitä saadaan elimistöön, joten nettovaikutusta ei tällöin ole. Se monimutkaisuus, se kokonaisuus näet. Taisi mennä tunteisiin, kun joku kyseenalaisti pätevyytesi tulkita tieteellistä tietoa, mutta ilmeisesti kyseenalaistus meni nappiin.

Saatat ehkä ymmärtää kemiasta jotain, mutta kuinka paljon luulet ymmärräväsi ihmiselimistön toiminnasta ja verikokeiden tulkinnasta? Eiköhän olisi parasta, jos noudattaisit omaa neuvoasi ja jättäisit nämä asiat sellaisille, jotka kyseisiä aihepiirejä ovat yliopistossa laajasti opiskelleet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mitattu molemmat seerumista vai toinen seerumista ja toinen plasmasta? Näillä on eri arvot.

Millä tavalla plasman ja seerumin ferritiiniarvot eroaa toisistaan ja kumpaan mittaukseen kannattaa hakeutua, jos tahtoo selvittää kärsiikö raudanpuutteesta ilman anemiaa? 

Ei ole väliä kummasta ottaa, koska se on huomioitu viitearvoissa. Näitä arvoja ei voi kuitenkaan verrata keskenään. Muistaakseni toisen alaraja on 10 ja toisen 30. Kun katsot tuloksiasi, on niissä mainittu viitearvot ja myös se onko S vai P ferritiini.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ferritiini 11 ja määrättiin vain 100mg?

Miksi kysymysmerkki? Onhan se selvää, ettei pelkkä ferritiiniarvo kerro läheskään kaikkea ja lääkärit edustaa muutenkin eri koulukuntia. 

Oma ferritiinini oli 15,4, kun lääkäri kehotti syömään 25 tai korkeintaan 50 mg rautaa joka toinen päivä. Mulla ei ollut mitään raudanpuutteeseen liittyviä oireita, joten lääkärin mielestä oli parasta täydentää varastoja rauhalliseen tahtiin, jotta rautalisään liittyvät sivuvaikutukset jäisi mahdollisimman pieniksi.

Minä otin 695 mg päivässä eikä tullut mitään oireita. Arvo nousi sataan muutamassa kuukaudessa.  No nyt vaihdevuosien myötä on tullut ihan päinvastainen ongelma. Ferritiini huitelee yli 200 ja nyt pitäisi vältellä kaikkia rautapitoisia ruokia.  

Tähän on pakko tulla huomauttamaan, että syömäsi rautamäärä on (ainakin ilman jatkuvaa lääkärin seurantaa) suorastaan vaarallinen. Raudalla on paljon haittavaikutuksia, myös sellaisia joita rautaa syövä ihminen ei itse huomaa ennen kuin on liian myöhäistä ja peruuttamatonta vahinkoa on jo ehtinyt tapahtua.