Ferritiinistä tietävät huomio! Miten selitätte tämän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hemokromatoosi.

Mahdotonta, jos lähtötilanteessa on selvä raudanpuute. 

Ei ole. Esimerkiksi runsaat kuukautiset voivat vaihdevuosiin asti suojella naista hemokromatoosin vaurioilta ja aiheuttaa samalla raudanpuutteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hemokromatoosi.

Mahdotonta, jos lähtötilanteessa on selvä raudanpuute. 

Ei ole. Esimerkiksi runsaat kuukautiset voivat vaihdevuosiin asti suojella naista hemokromatoosin vaurioilta ja aiheuttaa samalla raudanpuutteen.

Jos ferritiini nousee parin viikon rautakuurilla arvosta 15 arvoon 53, runsaat kuukautiset ei todellakaan riitä selittämään lähtötilannetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti nostaa. Syöt rautaa ja menet mittaamaan veren rautavarastoproteiinin määrää minkä taso riippuu raudan määrästä, mitä muuta voisi tapahtua? Itse söin verilättyjä pari päivää ennen mittausta ja ferritiinit olivat ihan tapissa.

Eikös ferritiinit mittaa elimistöön varastoituneen raudan määrää? Eihän silloin pitäisi olla mitään väliä, kuinka paljon rautaa on edellisinä päivinä syönyt? 

Ei, ferritiini vain korreloi varastoraudan määrän kanssa, muttei suoraan mittaa sitä. Suora mittaus täytyisi tehdä selkäytimestä. Veressä ferritiinin pitoisuus nousee rautakuurilla, jolloin kuuri vääristää tuloksia. Raudasta pitäisi pitää muutama viikko taukoa, jotta tulosta voitaisiin pitää luotettavana.

T. Kemian opiskelija

Jos kyse on noin yksinkertaisesta kemiasta, miksei asiasta puhuta mitään ja miksi netti on täynnä ihmisiä, joiden ferritiini nousee tuskallisen hitaasti rautalisästä huolimatta? 

Tyypillistä tietämättömyyttä, että yleistetään perusperiaate olemaan jotenkin yksinkertainen asia. Ei tietystikään ole, ihminen on kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mutta kuten sanottu, tuo on se perusperiaate, joka sitten venyy suuntaan ja toiseen muiden tekijöiden vaikutuksesta. Fakta on silti se, että ferritiini ei ole absoluuttinen rautavaraston mittari, vaan se pelkästään antaa suuntaa. Tästähän nyt kertoo jo sekin, että kroonisissa tulehduksellisissa sairauksissa ferritiiniarvo on koholla tulehduksen vuoksi. Eikä se kuitenkaan tarkoita sitä, että rautavarasto olisi välttämättä riittävä. Mitä jos jättäisitte nämä asiat sellaisille, jotka kyseisiä aihepiirejä ovat yliopistossa laajasti opiskelleet, ettekä mutuilisi jonkun duodecimin ja wikipedian kanssa peruskoulutietoilla (tai edes lukio-) ilman minkäänlaista pohjaa tulkita tieteellistä tietoa.

Ohitit täysin kysymykseni: Jos kerran rautalisä vaikuttaa ferritiiniarvoihin merkittävästi, kuten väitit, miksi niin monella ferritiini nousee kuitenkin tuskallisen hitaasti, kun he aloittavat rautalisän syömisen? Arvonhan pitäisi pompsahtaa kerralla korkeuksiin! Ja miksi niin moni lääkäri luottaa ferritiiniarvoihin, jotka on mitattu ilman että rautalisästä on pidetty taukoa? Miksei edes verikokeita ottavat laboratoriot ohjeista pitämään taukoa rautalisästä ennen ferritiinin mittausta? Mitä sellaista SINÄ kuvittelet kemian opiskelijan suurella auktoriteetilla tietäväsi, mikä on jäänyt lukemattomilta asiantuntijoilta huomaamatta? 

Kun ei ole jäänyt asiantuntijoilta huomaamatta. Lääkärien mielipiteet vaihtelevat koko ferritiiniasiasta, sillä kenelläkään ei vielä ole tarkkaa tietoa raudan vaikutuksesta ja sen vaikutusmekanismeista elimistössä, asia kun on kovin monimutkainen, minkä kemian opiskelijan auktoriteetillani sentään ymmärrän, toisin kuin selkeästi moni muu keskustelija. Voisit kuitenkin kertoa omalla asiantuntijuudellasi, että mihin kuvittelet raudan menevän suolistosta, jos ei ensin verenkiertoon. Katsos kun verenkierto on se, joka aineita elimistössä paikasta toiseen liikuttaa, eikä rauta jää suoliston seinämiin ikuisiksi ajoiksi. Rauta ei myöskään kulkeudu verenkierrossa ioneina, vaan molekyyleinä eli varastomuodossaan. Ja täten runsaan raudan syöminen kasvattaa veren rautapitoisuutta. Olen saanut itse sen käsityksen, että nimenomaan imeytyminen on tässä se suurin syy, jos ferritiini ei nouse/varastot eivät täyty, jolloin rauta vain poistuu elimistöstä. Rautaahan imeytyy muutenkin todella pieni prosentti siitä, mitä on syöty. Lisäksi naisilla saattaa rautaa poistua esimerkiksi kuukautisten myötä samaa tahtia kuin sitä saadaan elimistöön, joten nettovaikutusta ei tällöin ole. Se monimutkaisuus, se kokonaisuus näet. Taisi mennä tunteisiin, kun joku kyseenalaisti pätevyytesi tulkita tieteellistä tietoa, mutta ilmeisesti kyseenalaistus meni nappiin.

Saatat ehkä ymmärtää kemiasta jotain, mutta kuinka paljon luulet ymmärräväsi ihmiselimistön toiminnasta ja verikokeiden tulkinnasta? Eiköhän olisi parasta, jos noudattaisit omaa neuvoasi ja jättäisit nämä asiat sellaisille, jotka kyseisiä aihepiirejä ovat yliopistossa laajasti opiskelleet. 

Sinä kuulut heihin siis? Enpä usko, joten miksi olet täällä sitten itse asiaa kommentoimassa, inttämässä ja tenttaamassa? Ihan tiedoksi, kemian opiskeluun kuuluu hyvin paljon myös aihepiiriä laajentavia kursseja, ja omassa sivuaineessani muun muassa fysiologia on pakollinen kurssi. Lisäksi ihmiskehoa käytetään useasti esimerkkinä opinnoissa, koska siihen kohdistuvat sovellukset ovat yksi yleinen vaihtoehto kemistille, esimerkiksi lääkekehitys. Kemia nyt muutenkin pohjaa lääketiedettä ja biologiaa, joten sen tunteminen luo vahvan pohjan makrotason ymmärtämiseen. Täten uskallan väittää, että meistä kahdesta minulla on hieman paremmat edellytykset kyseisiä asioita kommentoida. Voisitko osoittaa kohdat kommenteistani, jossa olen mielestäsi niin kauhean väärässä. Tässäkin kohtaa olisi toisaalta hyvä muistaa, että asia on todella kiistelty eikä siihen ole mitään yksinkertaista totuutta, tutkimuksen kautta saadaan sitten yksiselitteisempää tietoa ja tarkempia selityksiä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ferritiini 11 ja määrättiin vain 100mg?

Kysy perusteluja lääkäriltä äläkä täältä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan vaan arvauksena, voisiko se tällä hetkellä päällä oleva rautalääkitys vaikuttaa? Eli testiin vasta jonkin pituisen tablettitauon jälkeen, jotta näkee oikean tilanteen?

Ihan vaan arvauksena, että jos rautatableteilla olisi noin iso vaikutus ferritiiniarvoihin, kaikkia verikokeisiin menijöitä ohjeistettaisiin selvästi pitämään taukoa raudan syönnistä tai ainakin ottamaan rautatablettien vaikutus huomioon tulosten tulkinnassa. 

Ja näin sivuhuomautuksena mainittakoon, että oma ferritiiniarvoni nousi 2 kuukaudessa vain 5 pykälän verran, kun rupesin syömään rautaa 3 x 100 mg/vrk. En pitänyt raudasta mitään taukoa ennen toista mittausta. 

Ihan vain ohiksena: näin ohjeistetaan tekemään!

Mitä hätäilyä ? kirjoitti:

Ettekö voi vaan elää tavallisesti . Syödä tavallisesti . Tavallisessa Ruuassa on kaikki mitä tarvii myös rauta . Porkkanassa on vitamiinia omenoista saa appelsiinit . Maksa ruuat maksamakkaraa munia .

Kun on kyse raudanpuuteanemiasta, normaaliruoasta ei saa niin paljoa rautaa kuin tarvisi.

Ehkä sulla on oireeton korona? Hakeudu testiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ferritiini 11 ja määrättiin vain 100mg?

Miksi kysymysmerkki? Onhan se selvää, ettei pelkkä ferritiiniarvo kerro läheskään kaikkea ja lääkärit edustaa muutenkin eri koulukuntia. 

Oma ferritiinini oli 15,4, kun lääkäri kehotti syömään 25 tai korkeintaan 50 mg rautaa joka toinen päivä. Mulla ei ollut mitään raudanpuutteeseen liittyviä oireita, joten lääkärin mielestä oli parasta täydentää varastoja rauhalliseen tahtiin, jotta rautalisään liittyvät sivuvaikutukset jäisi mahdollisimman pieniksi.

Minä otin 695 mg päivässä eikä tullut mitään oireita. Arvo nousi sataan muutamassa kuukaudessa.  No nyt vaihdevuosien myötä on tullut ihan päinvastainen ongelma. Ferritiini huitelee yli 200 ja nyt pitäisi vältellä kaikkia rautapitoisia ruokia.  

Tähän on pakko tulla huomauttamaan, että syömäsi rautamäärä on (ainakin ilman jatkuvaa lääkärin seurantaa) suorastaan vaarallinen. Raudalla on paljon haittavaikutuksia, myös sellaisia joita rautaa syövä ihminen ei itse huomaa ennen kuin on liian myöhäistä ja peruuttamatonta vahinkoa on jo ehtinyt tapahtua. 

Rautatabletti on nimeltään Losferron 695 mg. Ferritiinit saatiin tuolla nousemaan normaaleihin tasoihin. Kävin siis verikokeissa säännöllisesti.  Tuosta on nyt jo siis aikaa kun noita otin,  ja menkkojen loputtua ollaan nyt menty toiseen ääripäähän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti nostaa. Syöt rautaa ja menet mittaamaan veren rautavarastoproteiinin määrää minkä taso riippuu raudan määrästä, mitä muuta voisi tapahtua? Itse söin verilättyjä pari päivää ennen mittausta ja ferritiinit olivat ihan tapissa.

Eikös ferritiinit mittaa elimistöön varastoituneen raudan määrää? Eihän silloin pitäisi olla mitään väliä, kuinka paljon rautaa on edellisinä päivinä syönyt? 

Ei, ferritiini vain korreloi varastoraudan määrän kanssa, muttei suoraan mittaa sitä. Suora mittaus täytyisi tehdä selkäytimestä. Veressä ferritiinin pitoisuus nousee rautakuurilla, jolloin kuuri vääristää tuloksia. Raudasta pitäisi pitää muutama viikko taukoa, jotta tulosta voitaisiin pitää luotettavana.

T. Kemian opiskelija

Jos kyse on noin yksinkertaisesta kemiasta, miksei asiasta puhuta mitään ja miksi netti on täynnä ihmisiä, joiden ferritiini nousee tuskallisen hitaasti rautalisästä huolimatta? 

Tyypillistä tietämättömyyttä, että yleistetään perusperiaate olemaan jotenkin yksinkertainen asia. Ei tietystikään ole, ihminen on kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mutta kuten sanottu, tuo on se perusperiaate, joka sitten venyy suuntaan ja toiseen muiden tekijöiden vaikutuksesta. Fakta on silti se, että ferritiini ei ole absoluuttinen rautavaraston mittari, vaan se pelkästään antaa suuntaa. Tästähän nyt kertoo jo sekin, että kroonisissa tulehduksellisissa sairauksissa ferritiiniarvo on koholla tulehduksen vuoksi. Eikä se kuitenkaan tarkoita sitä, että rautavarasto olisi välttämättä riittävä. Mitä jos jättäisitte nämä asiat sellaisille, jotka kyseisiä aihepiirejä ovat yliopistossa laajasti opiskelleet, ettekä mutuilisi jonkun duodecimin ja wikipedian kanssa peruskoulutietoilla (tai edes lukio-) ilman minkäänlaista pohjaa tulkita tieteellistä tietoa.

Ohitit täysin kysymykseni: Jos kerran rautalisä vaikuttaa ferritiiniarvoihin merkittävästi, kuten väitit, miksi niin monella ferritiini nousee kuitenkin tuskallisen hitaasti, kun he aloittavat rautalisän syömisen? Arvonhan pitäisi pompsahtaa kerralla korkeuksiin! Ja miksi niin moni lääkäri luottaa ferritiiniarvoihin, jotka on mitattu ilman että rautalisästä on pidetty taukoa? Miksei edes verikokeita ottavat laboratoriot ohjeista pitämään taukoa rautalisästä ennen ferritiinin mittausta? Mitä sellaista SINÄ kuvittelet kemian opiskelijan suurella auktoriteetilla tietäväsi, mikä on jäänyt lukemattomilta asiantuntijoilta huomaamatta? 

Kun ei ole jäänyt asiantuntijoilta huomaamatta. Lääkärien mielipiteet vaihtelevat koko ferritiiniasiasta, sillä kenelläkään ei vielä ole tarkkaa tietoa raudan vaikutuksesta ja sen vaikutusmekanismeista elimistössä, asia kun on kovin monimutkainen, minkä kemian opiskelijan auktoriteetillani sentään ymmärrän, toisin kuin selkeästi moni muu keskustelija. Voisit kuitenkin kertoa omalla asiantuntijuudellasi, että mihin kuvittelet raudan menevän suolistosta, jos ei ensin verenkiertoon. Katsos kun verenkierto on se, joka aineita elimistössä paikasta toiseen liikuttaa, eikä rauta jää suoliston seinämiin ikuisiksi ajoiksi. Rauta ei myöskään kulkeudu verenkierrossa ioneina, vaan molekyyleinä eli varastomuodossaan. Ja täten runsaan raudan syöminen kasvattaa veren rautapitoisuutta. Olen saanut itse sen käsityksen, että nimenomaan imeytyminen on tässä se suurin syy, jos ferritiini ei nouse/varastot eivät täyty, jolloin rauta vain poistuu elimistöstä. Rautaahan imeytyy muutenkin todella pieni prosentti siitä, mitä on syöty. Lisäksi naisilla saattaa rautaa poistua esimerkiksi kuukautisten myötä samaa tahtia kuin sitä saadaan elimistöön, joten nettovaikutusta ei tällöin ole. Se monimutkaisuus, se kokonaisuus näet. Taisi mennä tunteisiin, kun joku kyseenalaisti pätevyytesi tulkita tieteellistä tietoa, mutta ilmeisesti kyseenalaistus meni nappiin.

Saatat ehkä ymmärtää kemiasta jotain, mutta kuinka paljon luulet ymmärräväsi ihmiselimistön toiminnasta ja verikokeiden tulkinnasta? Eiköhän olisi parasta, jos noudattaisit omaa neuvoasi ja jättäisit nämä asiat sellaisille, jotka kyseisiä aihepiirejä ovat yliopistossa laajasti opiskelleet. 

Sinä kuulut heihin siis? Enpä usko, joten miksi olet täällä sitten itse asiaa kommentoimassa, inttämässä ja tenttaamassa? Ihan tiedoksi, kemian opiskeluun kuuluu hyvin paljon myös aihepiiriä laajentavia kursseja, ja omassa sivuaineessani muun muassa fysiologia on pakollinen kurssi. Lisäksi ihmiskehoa käytetään useasti esimerkkinä opinnoissa, koska siihen kohdistuvat sovellukset ovat yksi yleinen vaihtoehto kemistille, esimerkiksi lääkekehitys. Kemia nyt muutenkin pohjaa lääketiedettä ja biologiaa, joten sen tunteminen luo vahvan pohjan makrotason ymmärtämiseen. Täten uskallan väittää, että meistä kahdesta minulla on hieman paremmat edellytykset kyseisiä asioita kommentoida. Voisitko osoittaa kohdat kommenteistani, jossa olen mielestäsi niin kauhean väärässä. Tässäkin kohtaa olisi toisaalta hyvä muistaa, että asia on todella kiistelty eikä siihen ole mitään yksinkertaista totuutta, tutkimuksen kautta saadaan sitten yksiselitteisempää tietoa ja tarkempia selityksiä.

Esittämiesi väitteiden paikkaansapitävyydestä on turha keskustella. Suun kautta otettavan rautalisän vaikutusta ferritiiniarvoihin on tutkittu ja todettu, että se saa ferritiinin nousemaan hitaasti kuukausien kuluessa sen sijaan, että aluksi (tai jossain myöhemmässä vaiheessa) tapahtuisi nopea nousupiikki. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä hätäilyä ? kirjoitti:

Ettekö voi vaan elää tavallisesti . Syödä tavallisesti . Tavallisessa Ruuassa on kaikki mitä tarvii myös rauta . Porkkanassa on vitamiinia omenoista saa appelsiinit . Maksa ruuat maksamakkaraa munia .

Kun on kyse raudanpuuteanemiasta, normaaliruoasta ei saa niin paljoa rautaa kuin tarvisi.

Älä vedä mutkia liian suoriksi. Monella raudanpuuteanemia johtuu siitä, että ruokavalio on ollut liian yksipuolinen ja syödyn raudan määrä on jäänyt kauas suosituksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti nostaa. Syöt rautaa ja menet mittaamaan veren rautavarastoproteiinin määrää minkä taso riippuu raudan määrästä, mitä muuta voisi tapahtua? Itse söin verilättyjä pari päivää ennen mittausta ja ferritiinit olivat ihan tapissa.

Eikös ferritiinit mittaa elimistöön varastoituneen raudan määrää? Eihän silloin pitäisi olla mitään väliä, kuinka paljon rautaa on edellisinä päivinä syönyt? 

Ei, ferritiini vain korreloi varastoraudan määrän kanssa, muttei suoraan mittaa sitä. Suora mittaus täytyisi tehdä selkäytimestä. Veressä ferritiinin pitoisuus nousee rautakuurilla, jolloin kuuri vääristää tuloksia. Raudasta pitäisi pitää muutama viikko taukoa, jotta tulosta voitaisiin pitää luotettavana.

T. Kemian opiskelija

Jos kyse on noin yksinkertaisesta kemiasta, miksei asiasta puhuta mitään ja miksi netti on täynnä ihmisiä, joiden ferritiini nousee tuskallisen hitaasti rautalisästä huolimatta? 

Tyypillistä tietämättömyyttä, että yleistetään perusperiaate olemaan jotenkin yksinkertainen asia. Ei tietystikään ole, ihminen on kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mutta kuten sanottu, tuo on se perusperiaate, joka sitten venyy suuntaan ja toiseen muiden tekijöiden vaikutuksesta. Fakta on silti se, että ferritiini ei ole absoluuttinen rautavaraston mittari, vaan se pelkästään antaa suuntaa. Tästähän nyt kertoo jo sekin, että kroonisissa tulehduksellisissa sairauksissa ferritiiniarvo on koholla tulehduksen vuoksi. Eikä se kuitenkaan tarkoita sitä, että rautavarasto olisi välttämättä riittävä. Mitä jos jättäisitte nämä asiat sellaisille, jotka kyseisiä aihepiirejä ovat yliopistossa laajasti opiskelleet, ettekä mutuilisi jonkun duodecimin ja wikipedian kanssa peruskoulutietoilla (tai edes lukio-) ilman minkäänlaista pohjaa tulkita tieteellistä tietoa.

Ohitit täysin kysymykseni: Jos kerran rautalisä vaikuttaa ferritiiniarvoihin merkittävästi, kuten väitit, miksi niin monella ferritiini nousee kuitenkin tuskallisen hitaasti, kun he aloittavat rautalisän syömisen? Arvonhan pitäisi pompsahtaa kerralla korkeuksiin! Ja miksi niin moni lääkäri luottaa ferritiiniarvoihin, jotka on mitattu ilman että rautalisästä on pidetty taukoa? Miksei edes verikokeita ottavat laboratoriot ohjeista pitämään taukoa rautalisästä ennen ferritiinin mittausta? Mitä sellaista SINÄ kuvittelet kemian opiskelijan suurella auktoriteetilla tietäväsi, mikä on jäänyt lukemattomilta asiantuntijoilta huomaamatta? 

Kun ei ole jäänyt asiantuntijoilta huomaamatta. Lääkärien mielipiteet vaihtelevat koko ferritiiniasiasta, sillä kenelläkään ei vielä ole tarkkaa tietoa raudan vaikutuksesta ja sen vaikutusmekanismeista elimistössä, asia kun on kovin monimutkainen, minkä kemian opiskelijan auktoriteetillani sentään ymmärrän, toisin kuin selkeästi moni muu keskustelija. Voisit kuitenkin kertoa omalla asiantuntijuudellasi, että mihin kuvittelet raudan menevän suolistosta, jos ei ensin verenkiertoon. Katsos kun verenkierto on se, joka aineita elimistössä paikasta toiseen liikuttaa, eikä rauta jää suoliston seinämiin ikuisiksi ajoiksi. Rauta ei myöskään kulkeudu verenkierrossa ioneina, vaan molekyyleinä eli varastomuodossaan. Ja täten runsaan raudan syöminen kasvattaa veren rautapitoisuutta. Olen saanut itse sen käsityksen, että nimenomaan imeytyminen on tässä se suurin syy, jos ferritiini ei nouse/varastot eivät täyty, jolloin rauta vain poistuu elimistöstä. Rautaahan imeytyy muutenkin todella pieni prosentti siitä, mitä on syöty. Lisäksi naisilla saattaa rautaa poistua esimerkiksi kuukautisten myötä samaa tahtia kuin sitä saadaan elimistöön, joten nettovaikutusta ei tällöin ole. Se monimutkaisuus, se kokonaisuus näet. Taisi mennä tunteisiin, kun joku kyseenalaisti pätevyytesi tulkita tieteellistä tietoa, mutta ilmeisesti kyseenalaistus meni nappiin.

Saatat ehkä ymmärtää kemiasta jotain, mutta kuinka paljon luulet ymmärräväsi ihmiselimistön toiminnasta ja verikokeiden tulkinnasta? Eiköhän olisi parasta, jos noudattaisit omaa neuvoasi ja jättäisit nämä asiat sellaisille, jotka kyseisiä aihepiirejä ovat yliopistossa laajasti opiskelleet. 

Sinä kuulut heihin siis? Enpä usko, joten miksi olet täällä sitten itse asiaa kommentoimassa, inttämässä ja tenttaamassa? Ihan tiedoksi, kemian opiskeluun kuuluu hyvin paljon myös aihepiiriä laajentavia kursseja, ja omassa sivuaineessani muun muassa fysiologia on pakollinen kurssi. Lisäksi ihmiskehoa käytetään useasti esimerkkinä opinnoissa, koska siihen kohdistuvat sovellukset ovat yksi yleinen vaihtoehto kemistille, esimerkiksi lääkekehitys. Kemia nyt muutenkin pohjaa lääketiedettä ja biologiaa, joten sen tunteminen luo vahvan pohjan makrotason ymmärtämiseen. Täten uskallan väittää, että meistä kahdesta minulla on hieman paremmat edellytykset kyseisiä asioita kommentoida. Voisitko osoittaa kohdat kommenteistani, jossa olen mielestäsi niin kauhean väärässä. Tässäkin kohtaa olisi toisaalta hyvä muistaa, että asia on todella kiistelty eikä siihen ole mitään yksinkertaista totuutta, tutkimuksen kautta saadaan sitten yksiselitteisempää tietoa ja tarkempia selityksiä.

Esittämiesi väitteiden paikkaansapitävyydestä on turha keskustella. Suun kautta otettavan rautalisän vaikutusta ferritiiniarvoihin on tutkittu ja todettu, että se saa ferritiinin nousemaan hitaasti kuukausien kuluessa sen sijaan, että aluksi (tai jossain myöhemmässä vaiheessa) tapahtuisi nopea nousupiikki. 

Niin, kudoksissa olevan ferritiinin/varastoraudan se saa nousemaan hitaasti, mutta veri on eri asia😁 Selkeästi ei ole turha keskustella. Tässä keskustelussa myös aikaisemmat kommentoijat ovat kertoneet saaneensa hoitavalta lääkäriltä ohjeen välttää rautalisää ennen verikoetta, joten voisitkin linkata väitteesi tueksi jonkin vertaisarvioidun tutkimuksen, jos haluat sinut otettavan vakavasti, edes hieman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti nostaa. Syöt rautaa ja menet mittaamaan veren rautavarastoproteiinin määrää minkä taso riippuu raudan määrästä, mitä muuta voisi tapahtua? Itse söin verilättyjä pari päivää ennen mittausta ja ferritiinit olivat ihan tapissa.

Eikös ferritiinit mittaa elimistöön varastoituneen raudan määrää? Eihän silloin pitäisi olla mitään väliä, kuinka paljon rautaa on edellisinä päivinä syönyt? 

Ei, ferritiini vain korreloi varastoraudan määrän kanssa, muttei suoraan mittaa sitä. Suora mittaus täytyisi tehdä selkäytimestä. Veressä ferritiinin pitoisuus nousee rautakuurilla, jolloin kuuri vääristää tuloksia. Raudasta pitäisi pitää muutama viikko taukoa, jotta tulosta voitaisiin pitää luotettavana.

T. Kemian opiskelija

Jos kyse on noin yksinkertaisesta kemiasta, miksei asiasta puhuta mitään ja miksi netti on täynnä ihmisiä, joiden ferritiini nousee tuskallisen hitaasti rautalisästä huolimatta? 

Tyypillistä tietämättömyyttä, että yleistetään perusperiaate olemaan jotenkin yksinkertainen asia. Ei tietystikään ole, ihminen on kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mutta kuten sanottu, tuo on se perusperiaate, joka sitten venyy suuntaan ja toiseen muiden tekijöiden vaikutuksesta. Fakta on silti se, että ferritiini ei ole absoluuttinen rautavaraston mittari, vaan se pelkästään antaa suuntaa. Tästähän nyt kertoo jo sekin, että kroonisissa tulehduksellisissa sairauksissa ferritiiniarvo on koholla tulehduksen vuoksi. Eikä se kuitenkaan tarkoita sitä, että rautavarasto olisi välttämättä riittävä. Mitä jos jättäisitte nämä asiat sellaisille, jotka kyseisiä aihepiirejä ovat yliopistossa laajasti opiskelleet, ettekä mutuilisi jonkun duodecimin ja wikipedian kanssa peruskoulutietoilla (tai edes lukio-) ilman minkäänlaista pohjaa tulkita tieteellistä tietoa.

Ohitit täysin kysymykseni: Jos kerran rautalisä vaikuttaa ferritiiniarvoihin merkittävästi, kuten väitit, miksi niin monella ferritiini nousee kuitenkin tuskallisen hitaasti, kun he aloittavat rautalisän syömisen? Arvonhan pitäisi pompsahtaa kerralla korkeuksiin! Ja miksi niin moni lääkäri luottaa ferritiiniarvoihin, jotka on mitattu ilman että rautalisästä on pidetty taukoa? Miksei edes verikokeita ottavat laboratoriot ohjeista pitämään taukoa rautalisästä ennen ferritiinin mittausta? Mitä sellaista SINÄ kuvittelet kemian opiskelijan suurella auktoriteetilla tietäväsi, mikä on jäänyt lukemattomilta asiantuntijoilta huomaamatta? 

Kun ei ole jäänyt asiantuntijoilta huomaamatta. Lääkärien mielipiteet vaihtelevat koko ferritiiniasiasta, sillä kenelläkään ei vielä ole tarkkaa tietoa raudan vaikutuksesta ja sen vaikutusmekanismeista elimistössä, asia kun on kovin monimutkainen, minkä kemian opiskelijan auktoriteetillani sentään ymmärrän, toisin kuin selkeästi moni muu keskustelija. Voisit kuitenkin kertoa omalla asiantuntijuudellasi, että mihin kuvittelet raudan menevän suolistosta, jos ei ensin verenkiertoon. Katsos kun verenkierto on se, joka aineita elimistössä paikasta toiseen liikuttaa, eikä rauta jää suoliston seinämiin ikuisiksi ajoiksi. Rauta ei myöskään kulkeudu verenkierrossa ioneina, vaan molekyyleinä eli varastomuodossaan. Ja täten runsaan raudan syöminen kasvattaa veren rautapitoisuutta. Olen saanut itse sen käsityksen, että nimenomaan imeytyminen on tässä se suurin syy, jos ferritiini ei nouse/varastot eivät täyty, jolloin rauta vain poistuu elimistöstä. Rautaahan imeytyy muutenkin todella pieni prosentti siitä, mitä on syöty. Lisäksi naisilla saattaa rautaa poistua esimerkiksi kuukautisten myötä samaa tahtia kuin sitä saadaan elimistöön, joten nettovaikutusta ei tällöin ole. Se monimutkaisuus, se kokonaisuus näet. Taisi mennä tunteisiin, kun joku kyseenalaisti pätevyytesi tulkita tieteellistä tietoa, mutta ilmeisesti kyseenalaistus meni nappiin.

Saatat ehkä ymmärtää kemiasta jotain, mutta kuinka paljon luulet ymmärräväsi ihmiselimistön toiminnasta ja verikokeiden tulkinnasta? Eiköhän olisi parasta, jos noudattaisit omaa neuvoasi ja jättäisit nämä asiat sellaisille, jotka kyseisiä aihepiirejä ovat yliopistossa laajasti opiskelleet. 

Sinä kuulut heihin siis? Enpä usko, joten miksi olet täällä sitten itse asiaa kommentoimassa, inttämässä ja tenttaamassa? Ihan tiedoksi, kemian opiskeluun kuuluu hyvin paljon myös aihepiiriä laajentavia kursseja, ja omassa sivuaineessani muun muassa fysiologia on pakollinen kurssi. Lisäksi ihmiskehoa käytetään useasti esimerkkinä opinnoissa, koska siihen kohdistuvat sovellukset ovat yksi yleinen vaihtoehto kemistille, esimerkiksi lääkekehitys. Kemia nyt muutenkin pohjaa lääketiedettä ja biologiaa, joten sen tunteminen luo vahvan pohjan makrotason ymmärtämiseen. Täten uskallan väittää, että meistä kahdesta minulla on hieman paremmat edellytykset kyseisiä asioita kommentoida. Voisitko osoittaa kohdat kommenteistani, jossa olen mielestäsi niin kauhean väärässä. Tässäkin kohtaa olisi toisaalta hyvä muistaa, että asia on todella kiistelty eikä siihen ole mitään yksinkertaista totuutta, tutkimuksen kautta saadaan sitten yksiselitteisempää tietoa ja tarkempia selityksiä.

Esittämiesi väitteiden paikkaansapitävyydestä on turha keskustella. Suun kautta otettavan rautalisän vaikutusta ferritiiniarvoihin on tutkittu ja todettu, että se saa ferritiinin nousemaan hitaasti kuukausien kuluessa sen sijaan, että aluksi (tai jossain myöhemmässä vaiheessa) tapahtuisi nopea nousupiikki. 

Niin, kudoksissa olevan ferritiinin/varastoraudan se saa nousemaan hitaasti, mutta veri on eri asia😁 Selkeästi ei ole turha keskustella. Tässä keskustelussa myös aikaisemmat kommentoijat ovat kertoneet saaneensa hoitavalta lääkäriltä ohjeen välttää rautalisää ennen verikoetta, joten voisitkin linkata väitteesi tueksi jonkin vertaisarvioidun tutkimuksen, jos haluat sinut otettavan vakavasti, edes hieman.

Mikset itse ole linkannut yhtään vertaisarvioitua tutkimusta joka tukee väitettä siitä, että suun kautta otettu rautalisä saa ferritiiniarvot pompsahtamaan nopeasti taivaisiin? Esiinnyt asiantuntijana, vaikka olet pelkkä pahainen kemian opiskelija. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hätäilyä ? kirjoitti:

Ettekö voi vaan elää tavallisesti . Syödä tavallisesti . Tavallisessa Ruuassa on kaikki mitä tarvii myös rauta . Porkkanassa on vitamiinia omenoista saa appelsiinit . Maksa ruuat maksamakkaraa munia .

Kun on kyse raudanpuuteanemiasta, normaaliruoasta ei saa niin paljoa rautaa kuin tarvisi.

Älä vedä mutkia liian suoriksi. Monella raudanpuuteanemia johtuu siitä, että ruokavalio on ollut liian yksipuolinen ja syödyn raudan määrä on jäänyt kauas suosituksista.

Kyllä naisilla noihin arvoihin vaikuttaa kuukautisten vuotomäärä. Vaikka kuinka paljon söisi rautapitoista ruokaa, ei se kuitenkaan mitenkään ole riittävä määrä. Nyt kun ei ole kuukautisia, ferritiiniarvot ovat jopa liian korkeat. 

Mitä hätäilyä ? kirjoitti:

Ettekö voi vaan elää tavallisesti . Syödä tavallisesti . Tavallisessa Ruuassa on kaikki mitä tarvii myös rauta . Porkkanassa on vitamiinia omenoista saa appelsiinit . Maksa ruuat maksamakkaraa munia .

Apukoululaisen ravitsemusoppia.... *huoh*

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hätäilyä ? kirjoitti:

Ettekö voi vaan elää tavallisesti . Syödä tavallisesti . Tavallisessa Ruuassa on kaikki mitä tarvii myös rauta . Porkkanassa on vitamiinia omenoista saa appelsiinit . Maksa ruuat maksamakkaraa munia .

Kun on kyse raudanpuuteanemiasta, normaaliruoasta ei saa niin paljoa rautaa kuin tarvisi.

Älä vedä mutkia liian suoriksi. Monella raudanpuuteanemia johtuu siitä, että ruokavalio on ollut liian yksipuolinen ja syödyn raudan määrä on jäänyt kauas suosituksista.

Kyllä naisilla noihin arvoihin vaikuttaa kuukautisten vuotomäärä. Vaikka kuinka paljon söisi rautapitoista ruokaa, ei se kuitenkaan mitenkään ole riittävä määrä. Nyt kun ei ole kuukautisia, ferritiiniarvot ovat jopa liian korkeat. 

Kiistätkö siis sen tosiasian, että moni nainen syö yksipuolista ja aivan liian vähän rautaa sisältävää ruokaa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hätäilyä ? kirjoitti:

Ettekö voi vaan elää tavallisesti . Syödä tavallisesti . Tavallisessa Ruuassa on kaikki mitä tarvii myös rauta . Porkkanassa on vitamiinia omenoista saa appelsiinit . Maksa ruuat maksamakkaraa munia .

Kun on kyse raudanpuuteanemiasta, normaaliruoasta ei saa niin paljoa rautaa kuin tarvisi.

Älä vedä mutkia liian suoriksi. Monella raudanpuuteanemia johtuu siitä, että ruokavalio on ollut liian yksipuolinen ja syödyn raudan määrä on jäänyt kauas suosituksista.

Kyllä naisilla noihin arvoihin vaikuttaa kuukautisten vuotomäärä. Vaikka kuinka paljon söisi rautapitoista ruokaa, ei se kuitenkaan mitenkään ole riittävä määrä. Nyt kun ei ole kuukautisia, ferritiiniarvot ovat jopa liian korkeat. 

Kiistätkö siis sen tosiasian, että moni nainen syö yksipuolista ja aivan liian vähän rautaa sisältävää ruokaa? 

Taidan syödä liian rautapitoista ruokaa, kun nyt ferritiinit ovat jopa liian korkeat kuukautisten jäädessä pois. Ennen olivat  liian alhaiset samalla ruokavaliolla. Tulin siihen tulokseen, että runsaiden kuukautisten takia ferritiinit olivat alhaalla eikä ruokavalion takia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti nostaa. Syöt rautaa ja menet mittaamaan veren rautavarastoproteiinin määrää minkä taso riippuu raudan määrästä, mitä muuta voisi tapahtua? Itse söin verilättyjä pari päivää ennen mittausta ja ferritiinit olivat ihan tapissa.

Eikös ferritiinit mittaa elimistöön varastoituneen raudan määrää? Eihän silloin pitäisi olla mitään väliä, kuinka paljon rautaa on edellisinä päivinä syönyt? 

Ei, ferritiini vain korreloi varastoraudan määrän kanssa, muttei suoraan mittaa sitä. Suora mittaus täytyisi tehdä selkäytimestä. Veressä ferritiinin pitoisuus nousee rautakuurilla, jolloin kuuri vääristää tuloksia. Raudasta pitäisi pitää muutama viikko taukoa, jotta tulosta voitaisiin pitää luotettavana.

T. Kemian opiskelija

Jos kyse on noin yksinkertaisesta kemiasta, miksei asiasta puhuta mitään ja miksi netti on täynnä ihmisiä, joiden ferritiini nousee tuskallisen hitaasti rautalisästä huolimatta? 

Tyypillistä tietämättömyyttä, että yleistetään perusperiaate olemaan jotenkin yksinkertainen asia. Ei tietystikään ole, ihminen on kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mutta kuten sanottu, tuo on se perusperiaate, joka sitten venyy suuntaan ja toiseen muiden tekijöiden vaikutuksesta. Fakta on silti se, että ferritiini ei ole absoluuttinen rautavaraston mittari, vaan se pelkästään antaa suuntaa. Tästähän nyt kertoo jo sekin, että kroonisissa tulehduksellisissa sairauksissa ferritiiniarvo on koholla tulehduksen vuoksi. Eikä se kuitenkaan tarkoita sitä, että rautavarasto olisi välttämättä riittävä. Mitä jos jättäisitte nämä asiat sellaisille, jotka kyseisiä aihepiirejä ovat yliopistossa laajasti opiskelleet, ettekä mutuilisi jonkun duodecimin ja wikipedian kanssa peruskoulutietoilla (tai edes lukio-) ilman minkäänlaista pohjaa tulkita tieteellistä tietoa.

Ohitit täysin kysymykseni: Jos kerran rautalisä vaikuttaa ferritiiniarvoihin merkittävästi, kuten väitit, miksi niin monella ferritiini nousee kuitenkin tuskallisen hitaasti, kun he aloittavat rautalisän syömisen? Arvonhan pitäisi pompsahtaa kerralla korkeuksiin! Ja miksi niin moni lääkäri luottaa ferritiiniarvoihin, jotka on mitattu ilman että rautalisästä on pidetty taukoa? Miksei edes verikokeita ottavat laboratoriot ohjeista pitämään taukoa rautalisästä ennen ferritiinin mittausta? Mitä sellaista SINÄ kuvittelet kemian opiskelijan suurella auktoriteetilla tietäväsi, mikä on jäänyt lukemattomilta asiantuntijoilta huomaamatta? 

Kun ei ole jäänyt asiantuntijoilta huomaamatta. Lääkärien mielipiteet vaihtelevat koko ferritiiniasiasta, sillä kenelläkään ei vielä ole tarkkaa tietoa raudan vaikutuksesta ja sen vaikutusmekanismeista elimistössä, asia kun on kovin monimutkainen, minkä kemian opiskelijan auktoriteetillani sentään ymmärrän, toisin kuin selkeästi moni muu keskustelija. Voisit kuitenkin kertoa omalla asiantuntijuudellasi, että mihin kuvittelet raudan menevän suolistosta, jos ei ensin verenkiertoon. Katsos kun verenkierto on se, joka aineita elimistössä paikasta toiseen liikuttaa, eikä rauta jää suoliston seinämiin ikuisiksi ajoiksi. Rauta ei myöskään kulkeudu verenkierrossa ioneina, vaan molekyyleinä eli varastomuodossaan. Ja täten runsaan raudan syöminen kasvattaa veren rautapitoisuutta. Olen saanut itse sen käsityksen, että nimenomaan imeytyminen on tässä se suurin syy, jos ferritiini ei nouse/varastot eivät täyty, jolloin rauta vain poistuu elimistöstä. Rautaahan imeytyy muutenkin todella pieni prosentti siitä, mitä on syöty. Lisäksi naisilla saattaa rautaa poistua esimerkiksi kuukautisten myötä samaa tahtia kuin sitä saadaan elimistöön, joten nettovaikutusta ei tällöin ole. Se monimutkaisuus, se kokonaisuus näet. Taisi mennä tunteisiin, kun joku kyseenalaisti pätevyytesi tulkita tieteellistä tietoa, mutta ilmeisesti kyseenalaistus meni nappiin.

Saatat ehkä ymmärtää kemiasta jotain, mutta kuinka paljon luulet ymmärräväsi ihmiselimistön toiminnasta ja verikokeiden tulkinnasta? Eiköhän olisi parasta, jos noudattaisit omaa neuvoasi ja jättäisit nämä asiat sellaisille, jotka kyseisiä aihepiirejä ovat yliopistossa laajasti opiskelleet. 

Sinä kuulut heihin siis? Enpä usko, joten miksi olet täällä sitten itse asiaa kommentoimassa, inttämässä ja tenttaamassa? Ihan tiedoksi, kemian opiskeluun kuuluu hyvin paljon myös aihepiiriä laajentavia kursseja, ja omassa sivuaineessani muun muassa fysiologia on pakollinen kurssi. Lisäksi ihmiskehoa käytetään useasti esimerkkinä opinnoissa, koska siihen kohdistuvat sovellukset ovat yksi yleinen vaihtoehto kemistille, esimerkiksi lääkekehitys. Kemia nyt muutenkin pohjaa lääketiedettä ja biologiaa, joten sen tunteminen luo vahvan pohjan makrotason ymmärtämiseen. Täten uskallan väittää, että meistä kahdesta minulla on hieman paremmat edellytykset kyseisiä asioita kommentoida. Voisitko osoittaa kohdat kommenteistani, jossa olen mielestäsi niin kauhean väärässä. Tässäkin kohtaa olisi toisaalta hyvä muistaa, että asia on todella kiistelty eikä siihen ole mitään yksinkertaista totuutta, tutkimuksen kautta saadaan sitten yksiselitteisempää tietoa ja tarkempia selityksiä.

Esittämiesi väitteiden paikkaansapitävyydestä on turha keskustella. Suun kautta otettavan rautalisän vaikutusta ferritiiniarvoihin on tutkittu ja todettu, että se saa ferritiinin nousemaan hitaasti kuukausien kuluessa sen sijaan, että aluksi (tai jossain myöhemmässä vaiheessa) tapahtuisi nopea nousupiikki. 

Niin, kudoksissa olevan ferritiinin/varastoraudan se saa nousemaan hitaasti, mutta veri on eri asia😁 Selkeästi ei ole turha keskustella. Tässä keskustelussa myös aikaisemmat kommentoijat ovat kertoneet saaneensa hoitavalta lääkäriltä ohjeen välttää rautalisää ennen verikoetta, joten voisitkin linkata väitteesi tueksi jonkin vertaisarvioidun tutkimuksen, jos haluat sinut otettavan vakavasti, edes hieman.

Mikset itse ole linkannut yhtään vertaisarvioitua tutkimusta joka tukee väitettä siitä, että suun kautta otettu rautalisä saa ferritiiniarvot pompsahtamaan nopeasti taivaisiin? Esiinnyt asiantuntijana, vaikka olet pelkkä pahainen kemian opiskelija. 

Koska se on biologinen oletus. Selkeästi et ole koulussa kovinkaan paljoa kuunnellut, jos tämäkin on epäselvää. Suolistosta imeytyvät aineet siirtyvät lähtökohtaisesti ensin verenkiertoon, ja sitä kautta siirtyvät muualle elimistöön. Aivan biologian perusasioita, joten jos väität tätä vastaan, sinulla on todistustaakka. Eli pahainen googlelääkäri, hommiin sieltä palstailemasta. Scholarista on helppo aloittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti nostaa. Syöt rautaa ja menet mittaamaan veren rautavarastoproteiinin määrää minkä taso riippuu raudan määrästä, mitä muuta voisi tapahtua? Itse söin verilättyjä pari päivää ennen mittausta ja ferritiinit olivat ihan tapissa.

Eikös ferritiinit mittaa elimistöön varastoituneen raudan määrää? Eihän silloin pitäisi olla mitään väliä, kuinka paljon rautaa on edellisinä päivinä syönyt? 

Ei, ferritiini vain korreloi varastoraudan määrän kanssa, muttei suoraan mittaa sitä. Suora mittaus täytyisi tehdä selkäytimestä. Veressä ferritiinin pitoisuus nousee rautakuurilla, jolloin kuuri vääristää tuloksia. Raudasta pitäisi pitää muutama viikko taukoa, jotta tulosta voitaisiin pitää luotettavana.

T. Kemian opiskelija

Jos kyse on noin yksinkertaisesta kemiasta, miksei asiasta puhuta mitään ja miksi netti on täynnä ihmisiä, joiden ferritiini nousee tuskallisen hitaasti rautalisästä huolimatta? 

Tyypillistä tietämättömyyttä, että yleistetään perusperiaate olemaan jotenkin yksinkertainen asia. Ei tietystikään ole, ihminen on kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mutta kuten sanottu, tuo on se perusperiaate, joka sitten venyy suuntaan ja toiseen muiden tekijöiden vaikutuksesta. Fakta on silti se, että ferritiini ei ole absoluuttinen rautavaraston mittari, vaan se pelkästään antaa suuntaa. Tästähän nyt kertoo jo sekin, että kroonisissa tulehduksellisissa sairauksissa ferritiiniarvo on koholla tulehduksen vuoksi. Eikä se kuitenkaan tarkoita sitä, että rautavarasto olisi välttämättä riittävä. Mitä jos jättäisitte nämä asiat sellaisille, jotka kyseisiä aihepiirejä ovat yliopistossa laajasti opiskelleet, ettekä mutuilisi jonkun duodecimin ja wikipedian kanssa peruskoulutietoilla (tai edes lukio-) ilman minkäänlaista pohjaa tulkita tieteellistä tietoa.

Ohitit täysin kysymykseni: Jos kerran rautalisä vaikuttaa ferritiiniarvoihin merkittävästi, kuten väitit, miksi niin monella ferritiini nousee kuitenkin tuskallisen hitaasti, kun he aloittavat rautalisän syömisen? Arvonhan pitäisi pompsahtaa kerralla korkeuksiin! Ja miksi niin moni lääkäri luottaa ferritiiniarvoihin, jotka on mitattu ilman että rautalisästä on pidetty taukoa? Miksei edes verikokeita ottavat laboratoriot ohjeista pitämään taukoa rautalisästä ennen ferritiinin mittausta? Mitä sellaista SINÄ kuvittelet kemian opiskelijan suurella auktoriteetilla tietäväsi, mikä on jäänyt lukemattomilta asiantuntijoilta huomaamatta? 

Kun ei ole jäänyt asiantuntijoilta huomaamatta. Lääkärien mielipiteet vaihtelevat koko ferritiiniasiasta, sillä kenelläkään ei vielä ole tarkkaa tietoa raudan vaikutuksesta ja sen vaikutusmekanismeista elimistössä, asia kun on kovin monimutkainen, minkä kemian opiskelijan auktoriteetillani sentään ymmärrän, toisin kuin selkeästi moni muu keskustelija. Voisit kuitenkin kertoa omalla asiantuntijuudellasi, että mihin kuvittelet raudan menevän suolistosta, jos ei ensin verenkiertoon. Katsos kun verenkierto on se, joka aineita elimistössä paikasta toiseen liikuttaa, eikä rauta jää suoliston seinämiin ikuisiksi ajoiksi. Rauta ei myöskään kulkeudu verenkierrossa ioneina, vaan molekyyleinä eli varastomuodossaan. Ja täten runsaan raudan syöminen kasvattaa veren rautapitoisuutta. Olen saanut itse sen käsityksen, että nimenomaan imeytyminen on tässä se suurin syy, jos ferritiini ei nouse/varastot eivät täyty, jolloin rauta vain poistuu elimistöstä. Rautaahan imeytyy muutenkin todella pieni prosentti siitä, mitä on syöty. Lisäksi naisilla saattaa rautaa poistua esimerkiksi kuukautisten myötä samaa tahtia kuin sitä saadaan elimistöön, joten nettovaikutusta ei tällöin ole. Se monimutkaisuus, se kokonaisuus näet. Taisi mennä tunteisiin, kun joku kyseenalaisti pätevyytesi tulkita tieteellistä tietoa, mutta ilmeisesti kyseenalaistus meni nappiin.

Saatat ehkä ymmärtää kemiasta jotain, mutta kuinka paljon luulet ymmärräväsi ihmiselimistön toiminnasta ja verikokeiden tulkinnasta? Eiköhän olisi parasta, jos noudattaisit omaa neuvoasi ja jättäisit nämä asiat sellaisille, jotka kyseisiä aihepiirejä ovat yliopistossa laajasti opiskelleet. 

Sinä kuulut heihin siis? Enpä usko, joten miksi olet täällä sitten itse asiaa kommentoimassa, inttämässä ja tenttaamassa? Ihan tiedoksi, kemian opiskeluun kuuluu hyvin paljon myös aihepiiriä laajentavia kursseja, ja omassa sivuaineessani muun muassa fysiologia on pakollinen kurssi. Lisäksi ihmiskehoa käytetään useasti esimerkkinä opinnoissa, koska siihen kohdistuvat sovellukset ovat yksi yleinen vaihtoehto kemistille, esimerkiksi lääkekehitys. Kemia nyt muutenkin pohjaa lääketiedettä ja biologiaa, joten sen tunteminen luo vahvan pohjan makrotason ymmärtämiseen. Täten uskallan väittää, että meistä kahdesta minulla on hieman paremmat edellytykset kyseisiä asioita kommentoida. Voisitko osoittaa kohdat kommenteistani, jossa olen mielestäsi niin kauhean väärässä. Tässäkin kohtaa olisi toisaalta hyvä muistaa, että asia on todella kiistelty eikä siihen ole mitään yksinkertaista totuutta, tutkimuksen kautta saadaan sitten yksiselitteisempää tietoa ja tarkempia selityksiä.

Esittämiesi väitteiden paikkaansapitävyydestä on turha keskustella. Suun kautta otettavan rautalisän vaikutusta ferritiiniarvoihin on tutkittu ja todettu, että se saa ferritiinin nousemaan hitaasti kuukausien kuluessa sen sijaan, että aluksi (tai jossain myöhemmässä vaiheessa) tapahtuisi nopea nousupiikki. 

Niin, kudoksissa olevan ferritiinin/varastoraudan se saa nousemaan hitaasti, mutta veri on eri asia😁 Selkeästi ei ole turha keskustella. Tässä keskustelussa myös aikaisemmat kommentoijat ovat kertoneet saaneensa hoitavalta lääkäriltä ohjeen välttää rautalisää ennen verikoetta, joten voisitkin linkata väitteesi tueksi jonkin vertaisarvioidun tutkimuksen, jos haluat sinut otettavan vakavasti, edes hieman.

Mikset itse ole linkannut yhtään vertaisarvioitua tutkimusta joka tukee väitettä siitä, että suun kautta otettu rautalisä saa ferritiiniarvot pompsahtamaan nopeasti taivaisiin? Esiinnyt asiantuntijana, vaikka olet pelkkä pahainen kemian opiskelija. 

Koska se on biologinen oletus. Selkeästi et ole koulussa kovinkaan paljoa kuunnellut, jos tämäkin on epäselvää. Suolistosta imeytyvät aineet siirtyvät lähtökohtaisesti ensin verenkiertoon, ja sitä kautta siirtyvät muualle elimistöön. Aivan biologian perusasioita, joten jos väität tätä vastaan, sinulla on todistustaakka. Eli pahainen googlelääkäri, hommiin sieltä palstailemasta. Scholarista on helppo aloittaa.

Millä perusteella todistustaakka on minulla? Itsehän tulit tänne väittämään, että rautakuuri vääristää ferritiinimittauksen tuloksia. Miksi siis minun pitäisi todistaa väitteesi vääräksi sen sijaan, että sinun pitäisi todistaa se oikeaksi? Siksikö, että olet oikein kemian opiskelija?

Peruskoulun tai edes lukion biologiaan on turha vedota, koska siellä ei käsitelty ferritiiniä lainkaan.

Voisitko siis vihdoin antaa jotain todisteita väitteellesi, jonka mukaan oraalisen rautalisän aloittaminen saa veressä olevan ferritiinin määrän pompsahtamaan nopeasti pilviin? Jos et, voisit ainakin ruveta kohtelemaan keskustelukumppaneitasi edes vähän kunnioittavammin.

Ota hoitavaan lääkäriin yhteyttä ja kysy siltä, miksi mittausten välillä on niin iso ero ja muuttaako uusi arvo tarvetta rautalääkitykselle. 

Minulla nousi ferritiini viidessä viikossa 15 -> 76. Otin lääkärin ohjeen mukaan päivittäin 200 mg rautaa ja otin raudan aina appelsiinimehun kanssa, tarkasti ruokailujen välillä. Lisäksi lisäsin ruokavalioon lihatuotteita, maksamakkaraa ja veriruokia (aiemmin söin kasvis- ja vegaaniruokaa). Ensimmäinen mittaus oli juuri kuukautisten jälkeen eikä kuukautisia ehtinyt olla tuolla välillä. Minua ei ohjeistettu olemaan ilman rautaa ennen verikoetta. Lääkäri oli tyytyväinen nopeaan nousuun, ei pitänyt sitä mahdottomana ja käski jatkaa raudan syöntiä.