Lue keskustelun säännöt.
Meidän uusperhe hajoaa :(
13.07.2014 |
Olen ollut kuvioissa siitä asti kun miehen lapsi oli vain parivuotias. Olen rakastanut ja kasvattanut kuin omaani. Nyt 9-vuotias tyttö on niin rakas minulle. Ja luonnollisesti minäkin hänelle, ei hän edes muista aikaa ennen minua. Nyt häntä (ja minua) pelottaa ettemme enää tapaa.
Lapsen äiti tulee olemaan lapsen lähivanhempi, ja hän on tehnyt selväksi että hän ei aio olla järjestämässä mitään tapaamisia. Eromme myötä mies joutuu luopumaan viikko-viikko -systeemistä työnsä takia, ja tapaamiset harventuvat joka toiseen viikonloppuun. Mieskään ei siis aio järjestää mitään tapaamisia. Lapsella ei ole omaa puhelinta, ja äiti ei kuulemma tue sitäkään ideaa että se hänelle hommattaisiin. Toisin sanottuna tapaamisiin ei anneta mahdollisuutta, eikä heillä tietysti ole velvollisuutta siihen. Mutta kun.
Meillä on todella erityinen suhde. Olemme nyt olleet kolmisen päivää kaksin kun olen lomalla. Tytöllä olisi huomenna lähtö äitin luokse ja sanoi eilen ettei halua vielä mennä. Pelkää ettei tämän jälkeen nähdä enää, ja en osaa sanoa tähän MITÄÄN. Kun tyttö saa puhelimen niin toki asiat helpottuvat, ei sitäkään voi kovin kauas lykätä.
Itsekkäästi pelkään että menetän tuon pirpanan. Pelottaa niin pirusti. Valitettavasti myöskään tähän liittoon jääminenkään ei ole enää mahdollisuus.
Antakaa vinkkejä, vertaistukea, ihan mitä vaan. On niin paha mieli.
Kommentit (82)
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 11:02"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 11:01"]Meidän suvussa on tällanen vieraannuttaja-äiti, joka on katkonut surutta katkeran eron vuoksi lasten välit sukulaisiin. Isovanhemmat kovasti yrittää tätä ihmistä mielestellä, että saisivat edes joskus lapsia nähdä. Kaikki tapahtuu tämän äidin ehdoilla ja täysin hänen mielenoikkujen mukaan. Hän kyllä on hyvin tietoinen valta-asemastaan. Lasten etu on täysin unohdettu. En tiedä onko tällainen yleistäkin...
[/quote]
On!!!
T. Vieraannuttajan lapsi, joka vieraantui äidistään samana päivänä kun täytti 18v.
[/quote]
Mielenkiintoista. Kerrotko vähän tarkemmin omaa kokemusta vaikka meneekin vähän off topic
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä estäisi seurustelua, jos tapaa ex-miehen lasta? Ihan käsittämätöntä ymmärtää. Eihän ystävätkää jää, jos saa lapsen, mikki tämä lapsen tapaaminen jäisi? Lapsen äiti on itsekäs, niinkuin me äidit usein olemme, mustasukkaisuus on myös kohtuullisen vaiettu aihe. Tsemppiä ap!
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 13:35"]
Miksi ihmeessä estäisi seurustelua, jos tapaa ex-miehen lasta? Ihan käsittämätöntä ymmärtää. Eihän ystävätkää jää, jos saa lapsen, mikki tämä lapsen tapaaminen jäisi? Lapsen äiti on itsekäs, niinkuin me äidit usein olemme, mustasukkaisuus on myös kohtuullisen vaiettu aihe. Tsemppiä ap!
[/quote]
Aika harva mies katsoo vierestä, miten exä tuo lapsensa ap:lle käymään viikonlopuksi.
Sinulle, jonka mielestä 9v:lle on kaverit tärkeämpiä. Eihän tässä olla estämässä sitä ettei kavereita enää nähtäisi. Ap:n viestin mukaan 9 vuotias on itse huolissaan siitä että eivät ap:n kanssa enää näe. Minsi niin ei tosiaan voisi olla?? Mun miehen vanhemmat on eronneet kun hän oli 6v. ja ikää on kohta 40. Molemmat perheet on tärkeitä hänelle ja molempien luona on ollut hyvä olla, mutta on molemmissa pakoissa ollut vähemmän kivoja juttujakin, eli elämää sen kaikessa kirjossa. Tunnen molemmat anoppini (juu, niitä on mulla tosiaan kaksi ollut aina ja ihan samanarvoisa) ja molemmat ovat aivan erilaisia. Joskus mieheni on mulle sanonut että äitipuoli on ollut enemmän äiti kuin oma äiti, omalle äidilleen tätä ei ole koskaan kertonut. Itse ymmärrän asian kun on kertonut lapsuudestaan, ymmärrän miksi tuntee niin.
Miehen isä ei enää ole valitettavasti kuviossa mukana, mutta äitipuoli on. Vieraillaan siellä samoin kuin toisessakin mummolassa ja lapsille kaikki ovat tärkeitä. Eli ei se biologisilta vanhemmilta pois ole jos lapsi itse haluaa tavata ex-äitipuoltaan ja jos itse haluaa, pitäisi se vanhempien myös hyväksyä. 9 vuotias osaa sen kyllä jo kertoa jos häntä vain suostutaan kuuntelemaan. Jos ei suostuta, kertoo se paljon hänen vanhemmistaan.
Voisiko tämän kääntää niinpäin, että naisella on aina velvollisuus huolehtia exänkin lapsista eron jälkeen? Tämä helpottaisi monella tavalla vanhempien omaa elämää, kun yhteistä aikaa uudessa parisuhteen olisi ruhtinaallisesti exän hoitaessa ei-biologisia lapsiaan. Voisi olla joku kaava, jonka mukaan toimittaisiin eli jos ryhtyy uusperheelliseksi, niin on vastuussa kaikista perheen lapsista eronkin jälkeen ainakin 4 päivää kuukaudessa.
Voisi vähentää uusperheiden muodostamista, mutta onhan se julmaa, että isän kanssa vaikka 8 vuotta asunut nainen noin vain katoaa elämästä. Äiti ei ikinä voi korvata näitä isän kanssa vuoteensa jakaneita, eihän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 13:38"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 13:35"]
Miksi ihmeessä estäisi seurustelua, jos tapaa ex-miehen lasta? Ihan käsittämätöntä ymmärtää. Eihän ystävätkää jää, jos saa lapsen, mikki tämä lapsen tapaaminen jäisi? Lapsen äiti on itsekäs, niinkuin me äidit usein olemme, mustasukkaisuus on myös kohtuullisen vaiettu aihe. Tsemppiä ap!
[/quote]
Aika harva mies katsoo vierestä, miten exä tuo lapsensa ap:lle käymään viikonlopuksi.
[/quote]MMiten sitten voi olla niin paljon uusperheitä ja sun ja mun lapsia joita kuskataan perheestä toiseen exien nyksien yms. toimesta jos ne miehet on harvassa???
Ja se että miehelle lapsen tapaaminen on ongelma, kertoo miehestä paljon, en ehkä sellaisen kanssa itse haluaisi edes olla. Sille miehelle voi olla ongelma myös muiden ystävien kuin lapsen tapaaminen...
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 13:41"]Voisiko tämän kääntää niinpäin, että naisella on aina velvollisuus huolehtia exänkin lapsista eron jälkeen? Tämä helpottaisi monella tavalla vanhempien omaa elämää, kun yhteistä aikaa uudessa parisuhteen olisi ruhtinaallisesti exän hoitaessa ei-biologisia lapsiaan. Voisi olla joku kaava, jonka mukaan toimittaisiin eli jos ryhtyy uusperheelliseksi, niin on vastuussa kaikista perheen lapsista eronkin jälkeen ainakin 4 päivää kuukaudessa.
Voisi vähentää uusperheiden muodostamista, mutta onhan se julmaa, että isän kanssa vaikka 8 vuotta asunut nainen noin vain katoaa elämästä. Äiti ei ikinä voi korvata näitä isän kanssa vuoteensa jakaneita, eihän?
[/quote]
Jokainen ihminen on uniikki. Kahden ihmisen välinen suhde on uniikki. Et sinä äitinä ole mikään loputon lohtu. Ei äiti voi korvata lapsen kaikkia sosiaalisia suhteita. Lapsellista ajatella niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullekin tuli mieleen että lapsen äiti yrittää nyt suojella lasta ja tasapainottaa se elämä ja siksi ei halua ap:ta liian tiiviisti lapsen elämään.
Kyseessä kuitenkin 9-vuotias, joka kokee elämässään jo toisen raskaan "vanhempien" eron. Lapsen maailma heittää aina kärrynpyörää kun ero tapahtuu. Voi olla että äiti ajattelee, että lapsi tarvitsee nyt elämäänsä aikuisia jotka varmasti pysyvät siinä, miehen ex-tyttöystävään ei tässä roolissa voi luottaa ja ehkä siksi ap on riskitekijä.
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 13:28"][quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 11:02"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 11:01"]Meidän suvussa on tällanen vieraannuttaja-äiti, joka on katkonut surutta katkeran eron vuoksi lasten välit sukulaisiin. Isovanhemmat kovasti yrittää tätä ihmistä mielestellä, että saisivat edes joskus lapsia nähdä. Kaikki tapahtuu tämän äidin ehdoilla ja täysin hänen mielenoikkujen mukaan. Hän kyllä on hyvin tietoinen valta-asemastaan. Lasten etu on täysin unohdettu. En tiedä onko tällainen yleistäkin...
[/quote]
On!!!
T. Vieraannuttajan lapsi, joka vieraantui äidistään samana päivänä kun täytti 18v.
[/quote]
Mielenkiintoista. Kerrotko vähän tarkemmin omaa kokemusta vaikka meneekin vähän off topic
[/quote]
Paikalla ollaan! Äiti vieraannutti minut isästä kun isä löysi uuden vuosia heidän eronsa jälkeen. Äiti puoli on mahtava ihminen. Äiti antoi ymmärtää että HE hylkäs mut ja kun äitini äiti sanoi kerran humalassa juhlissa että isäni on soitellu hänelle vikmeisen vuoden vähintään viikottain että mummo antaisi meidän yhteys tiedot että sais edes kerran tavata mut niin siinä hetkessä tajusin kuinka sairas akka äitini on. Kysyin sitten asiasta äitiltä, joka ratkaisi asian niin että tuli muutto äitin opiskelu paikkakunnalle toiselle puolelle suomea. Äiti katkaisi kaikki sosiaaliset suhteeni omaan sukuun, isän sukuun, kaveripiiri meni uusiksi. Olin ihan äitin armoilla, ja sitten alkoi ryyppääminen. Kaksi vuotta kestin sitä, sitten täytin 18, lopetin koulun ja lähdin sanaakaan sanomatta äitin äitin luokse ja sillä tiellä olen vieläkin. Hetkeäkään en ole katunut, olen tutustunut isään kunnolla, äitipuoleen, isän sukulaisiin. Mun äiti on ihan toista luokkaa kuin tuo apn tapauksen äiti mutta apn tapaus saa vereni kiehumaan kyllä silti. Ei tee kauhean hyvää lapsen psyykkeelle sellainen, kävin kolme vuotta traumaterapiassa, miessuhteissa ongelmia. Kaverisuhteissakin ongelmia, minulla ei ole pysyviä ihmis suhteita sukulaisia lukuunottamatta. Ja suuri syy on se että äitini väitti et minut on hylätty kun en osannut lapsena käyttäytyä. Kerroinko tarpeeksi, seuraavaksi laitan puhelinnumeron niin voit soittaa. Niin ja olen saanut vertaistukea ja liian yleistä tämä on, tosin mun tapaus on ihan extreme
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan parempi yrittää sopia niitä tapaamisia miehen kautta, jos tämä vaikka puhuis äidille.
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 12:10"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 11:33"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 11:24"]
Oma kokemus on, että se äitipuoli unohtuu. Murrosiässä ei enää edes kunnolla muista, että isän kanssa on asunut joku, jonka on kanssa on vietetty paljon aikaa. Elämässä ihmisiä tulee ja menee, ja vaikka ap nyt kokee olevansa lapselle tärkeä, ei se side kovin vahvana pysy, jos sitä ti ylläpidetä.
Myös ap jatkaa elämäänsä eteenpäin, saattaa löytää uuden miehen ja tämän lapset. Tai saada oman lapsen. Siinä vaiheessa joku entisen puolison lapsi ei välttämättä enää olekaan tärkeä, vaikka asiaa miten nyt vakuuttelee.
Tytölle itselleen ei ole hyväksi, että isin exä takertuu kuin takiainen. Siksi ymmärrän, että äiti haluaa suojella lastaan ja estää yhteydenpidon.
[/quote]
Olipa uskomaton kirjoitus. Huh.
Lapsen kehityksessä pysyvät ihmissuhteet ovat kaiken a ja o. Mitä hyötyä lapselle on siitä, että hänen elämästään poistetaan häneltä kysymättä ihminen, joka on häntä kasvattanut suurimman osan hänen elämästään?
[/quote]
Ap kirjoitti viikko-viikko -systeemistä eikä suinkaan siitä, että lapsi asunut koko ajan isällään. Todennäköisesti lapsen äiti on kuitenkin ollut se henkilö, joka on kantanut lapsesta päävastuun, kirjoitti ap mitä tahansa. Eikä yhdellekään lapselle ole hyväksi se, että hänellä on 3 vanhempaa, joista yksi ei-biologinen tekee kaikkensa (kuten ap), jotta lapsella olisi mahdollisimman paha olla. Eli mainipuloi, takertuu, vaatii itselleen.
Muistaakseni jossain sadussa (Raamatussa?) kaksi äiti halusi lapsen itselleen. Kuninkaan tuomio oli, että laitetaan lapsi kahtia ja kumpikin saa puolikkaan. Kuningas päätti äitejä kuultuaan oli, että biologinen äiti saa lapsen. Hän kun oli valmis ennenmmin luopumaan lapsesta kuin tapattamaan tämän.
[/quote]
Luokkakaverillani oli kolme mummoa/ukkia, ja hän oli erityisen ylpeä asiasta. Biologinen äiti oli kuollut, mutta isovanhemmat pitivät tiivistä yhteyttä, samoin kuin äitipuolen vanhemmat ottivat nämä lapset mummoteltaviksii ja sitten vielä isän vanhemmat.
Tarkoitatko, että lapsella ei saa olla muita aikuissuhteita kuin omat vanhemmat? Uusien vaimojen pitää aina poistua paikalta, kun lapsi tulee ettei tule liian läheistä suhdetta? Myös kummit ja muut sukulaiset eivät saa pitää liian tiivistä yhteyttä? Onko se vahingoksi, että isovanhemmat ovat liian tiiviisti yhteydessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 22:27"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 22:23"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 22:10"]Muistan vieläkin lämmöllä äitipuolta joka oli elämässämme vain vuoden kaksi vanhempieni eron jälkeen, mutta sen sijaan isän elämässä yli 30 vuotta ollut ihminen heitettiin veljen kanssa ulos kodistaan, hän oli se ilkeä äitipuoli. Näin se elämä kostaa.
[/quote]
Kuka heitti? 30 vuoden jälkeen? Lisää taustoja?
[/quote] Siis isä kuoleman jälkeen minä ja veljeni heitettiin se akka ulos kodistaan. Joku toisenlainen äitipuoli sen sijaan olisi saanut jäädä.
[/quote]
Miten onnistuitte? Kaveri ei pysty heittämään äitipuoltaan pois, koska on lesken asumisoikeus, mutta kuluja talosta joutuu maksamaan.
Kaikki sympatiat ja voimahali Ap:lle. Kuten joku kirjoitti, asioilla on tapana järjestyä. Toivon todellakin, että tässä tapauksessa käy hyvin ja Ap saa tavata lasta. Sijaisäitinä tiedän, miten tärkeää on säilyttää ihmissuhteet lapsen elämässä. Vielä muutama vuosikymmen sitten Suomessakin toimittiin niin, että huostaanoton jälkeen suhteet biovanhempiin katkaistiin suunnilleen kokonaan. Tämä aiheutti paljon hallaa lapsille. Vaikka ap ei olekaan lapselle biologisessa mielessä äiti, on hän ollut tärkeä ja rakastava ihminen koko lapsuuden ajan. Järkyttävää, jos suhde nyt katkeaa. Bioäiti tekee siinä ison virheen ja seuraukset voivat olla surulliset.
Suosittelen Ap:lle luettavaksi S.P.Halversonin hiljattain julkaistua kirjaa Äidinrakkaus. http://www.bazarforlag.fi/asema/aidinrakkaus/6624 Se käsittelee aika samantyyppistä tapausta kuin Ap:lla on. Kirjassa voisi jopa olla ratkaisunmallia Ap:n tilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 22:53"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 22:27"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 22:23"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 22:10"]Muistan vieläkin lämmöllä äitipuolta joka oli elämässämme vain vuoden kaksi vanhempieni eron jälkeen, mutta sen sijaan isän elämässä yli 30 vuotta ollut ihminen heitettiin veljen kanssa ulos kodistaan, hän oli se ilkeä äitipuoli. Näin se elämä kostaa.
[/quote]
Kuka heitti? 30 vuoden jälkeen? Lisää taustoja?
[/quote] Siis isä kuoleman jälkeen minä ja veljeni heitettiin se akka ulos kodistaan. Joku toisenlainen äitipuoli sen sijaan olisi saanut jäädä.
[/quote]
Miten onnistuitte? Kaveri ei pysty heittämään äitipuoltaan pois, koska on lesken asumisoikeus, mutta kuluja talosta joutuu maksamaan.
[/quote] Vaadimme veljen kanssa lakiosuutta johon eukolla ei ollut varaa.
Jos teillä on läheiset välit ja olet kuulunut lapsen elämään lähes alusta alkaen, niin hän muistaa sinut koko elinikänsä, tapahtui mitä tahansa. Eikä sitä suhdetta voi kukaan ottaa pois, ei edes itsekkäät lapsen vanhemmat.
Olen ollut vastaavassa tilanteessa, lapsi tosin pari vuotta nuorempi, niin vaikka tuli muutama välivuosi, hän otti itse yhteyttä, oman äidin vastustuksesta huolimatta ja väliit äitiin viilenivät juuri tuon takia, kun lapsi alkoi päättää omista asioistaan.
Nyt olen jo isoäiti-ikäinen ja hänellä on jo omia lapsia ja nyt olen hänen ja hänen lapsensa kanssa paljon läheisempi ja paljon enemmän tekemisessä, kuin hänen biologinen äitinsä, joka edelleen on katkera lapselle kun valitsi "väärän" tien, joka heikentää entisestään tilannetta.
Olet vain lapselle rehellinen, etkä mustamaalaa lapsen vanhempia, tuon ikäinen lapsi kyllä osaa ajatella oikean ja väärän eron ja myös ymmärtää vanhempien tekemät vääryydet kun sen aika on.
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 22:59"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 22:53"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 22:27"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 22:23"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 22:10"]Muistan vieläkin lämmöllä äitipuolta joka oli elämässämme vain vuoden kaksi vanhempieni eron jälkeen, mutta sen sijaan isän elämässä yli 30 vuotta ollut ihminen heitettiin veljen kanssa ulos kodistaan, hän oli se ilkeä äitipuoli. Näin se elämä kostaa.
[/quote]
Kuka heitti? 30 vuoden jälkeen? Lisää taustoja?
[/quote] Siis isä kuoleman jälkeen minä ja veljeni heitettiin se akka ulos kodistaan. Joku toisenlainen äitipuoli sen sijaan olisi saanut jäädä.
[/quote]
Miten onnistuitte? Kaveri ei pysty heittämään äitipuoltaan pois, koska on lesken asumisoikeus, mutta kuluja talosta joutuu maksamaan.
[/quote] Vaadimme veljen kanssa lakiosuutta johon eukolla ei ollut varaa.
[/quote]
Vielä helpommin onnistuu ulos heittäminen jos eivät ole naimisissa, isävainaa ja uusin "äitipuoli" eikä ole hänen hyväkseen testamenttia.
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 23:41"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 22:59"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 22:53"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 22:27"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 22:23"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 22:10"]Muistan vieläkin lämmöllä äitipuolta joka oli elämässämme vain vuoden kaksi vanhempieni eron jälkeen, mutta sen sijaan isän elämässä yli 30 vuotta ollut ihminen heitettiin veljen kanssa ulos kodistaan, hän oli se ilkeä äitipuoli. Näin se elämä kostaa.
[/quote]
Kuka heitti? 30 vuoden jälkeen? Lisää taustoja?
[/quote] Siis isä kuoleman jälkeen minä ja veljeni heitettiin se akka ulos kodistaan. Joku toisenlainen äitipuoli sen sijaan olisi saanut jäädä.
[/quote]
Miten onnistuitte? Kaveri ei pysty heittämään äitipuoltaan pois, koska on lesken asumisoikeus, mutta kuluja talosta joutuu maksamaan.
[/quote] Vaadimme veljen kanssa lakiosuutta johon eukolla ei ollut varaa.
[/quote]
Vielä helpommin onnistuu ulos heittäminen jos eivät ole naimisissa, isävainaa ja uusin "äitipuoli" eikä ole hänen hyväkseen testamenttia.
[/quote] Eivät olleet naimisissa mutta testamentissa oli elinikäinen hallinta- ja asumisoikeus. Mutta eipä sillä onneksi ollut paskankaan virkaa.
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 22:18"]
En tiedä ainuttakaan uusperhettä, johon säännöllisesti tulee jommankumman entisen puolison lapsia tämän edellisestä liitosta eli sellaisia lapsia, jotka eivät ole mitään sukua kummallekaan perheen vanhemmista, mutta jotka silti tulee aina vain "olemaan osa perhettä".
Ajattele itse: on Pera ja Päivi ja heillä lapsi Heidi. Ero tulee ja Pera löytää Kaisun. 9 vuoden kuluttua Pera ja Kaisu eroavat, mutta Kaisu haluaa säilyttää suhteen Heidiin. Kaisun uusi mies on Mikko, joka ei ymmärrä, miksi Heidi tulee heille joka toinen viikonloppu vieläpä niin, että tuojana on Pera. Mikko haluaisi parisuhteen Kaisun kanssa, mutta siinä on koko ajan matkassa Heidi, joka pitää ottaa huomioon lomien suunnittelussa jne.
[/quote]
Sanoiko ap haluavansa lapsen joka toiseksi viikonlopuksi itselleen? Minusta hän vain sanoi haluavansa pitää yhteyttä lapseen. Ei se tarkoita joka toista viikonloppua.
Ikävä tilanne. Minä kyllä arvostaisin tuollaista äitipuolta.
t. lähiäiti, jonka ex-miehen vaimo ei osallistu lasten elämään mitenkään
Onko kukaan kysynyt lapselta mitä hän haluaa? Näiden lasta eri tavoin pelinappulana käyttävien vanhempien pitäisi miettiä, mitä vastaa lapselleen sitten, kun lapsi kasvaa ja on siinä iässä, että osaa kysyä, miksei saanut olla yhdessä hänelle tärkeiden ihmisten kanssa. Tsemppiä ap:lle, sinä ajattelet lapsen parasta.