Psykologia & logopedia 2022

Mitä vastasitte tähän? Tosi vai epätosi?

3.22Försterin ym. (2020) mukaan tarkkaamattomuussokeus (engl. inattentional blindness) viittaa tilanteisiin, joissa ihminen ei tule tietoiseksi ärsykkeestä silmänräpäytyksestä johtuvan hetkellisen tarkkaamattomuuden takia.

Mietin tätä, että olen joskus lukenut tosta silmänräpäytyksestä johtuvasta hetkellisestä tarkkaamattomuudesta, mutta en muistanut mainittiinko siitä siinä artikkelissa?

Mietin tätä pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Mitä vastasitte tähän? Tosi vai epätosi?

3.22Försterin ym. (2020) mukaan tarkkaamattomuussokeus (engl. inattentional blindness) viittaa tilanteisiin, joissa ihminen ei tule tietoiseksi ärsykkeestä silmänräpäytyksestä johtuvan hetkellisen tarkkaamattomuuden takia.

Mietin tätä, että olen joskus lukenut tosta silmänräpäytyksestä johtuvasta hetkellisestä tarkkaamattomuudesta, mutta en muistanut mainittiinko siitä siinä artikkelissa?

Mietin tätä pitkään.

Ai niinja jäin miettimään onko tämä vaan kompa... Mulle ei jäänyt, kun myöhään aloitin lukemisen (koska työt) hirveästi aikaa lukea sitä viimeistä artikkelia, eli ust tätä artikkelia, josta tää kysymys oli. Vituttaa, jos meni väärin, koska jäin miettimään kompaa.

Inattentional blindness is the failure to notice a fully-visible, but unexpected object because attention was engaged on another task, event, or object.

Sain tämän sittenkin oikein! Oli kompa!

Mitä vastasitte tähän?

Nummenmaan ja Saarimäen (2021) mukaan Charles Darwinin havainnot 1800-luvun loppupuolella loivat pohjan myöhemmin kehittyneille perustunneteorioille.

Mitä vastasitte näihin:

3.14 Försterin ym. (2020) artikkelissa käsitellyn Prosessoinnin tasot -hypoteesin (engl. levels of processing) mukaan tietoinen havainto voi olla joko asteittaista tai se voi olla dikotomista (”kaikki-tai-ei mitään”) riippuen havaintotehtävästä.

3.19 Försterin ym. (2020) katsauksessa esitellyn Globaalin neuronaalisen työtilan teorian (GNWT) mukaan tietoista kokemusta ei voi syntyä ilman tarkkaavaisuutta. 

Itseäni häiritsi miten nämä oli muotoiltu, kun puhutaan "tietoisesta havainnosta" ja "tietoisesta kokemuksesta", kun artikkelissa puhuttiin mielestäni tässä yhteydessä "tietoisuudesta". Myös valmennuskurssilla opettaja puhui koko ajan, että "tietoisuus voi olla joko asteittaista tai dikotomista". Ja "tietoisuus edellyttää tarkkaavaisuutta" (GNWT:n mukaan). Itse ymmärsin siis asian niin, että tietoisuus voi olla asteittaista, jossa eri asteita ovat esim. 1. ei tietoista havaintoa, 2. jonkinasteinen havainto, mutta sitä ei osaa nimetä tms, 3. selkeä tietoinen havainto. Tällä perusteella vastasin noihin molempiin muistaakseni "epätosi", sillä ajattelin, että ne olisivat oikein vain, jos "tietoisen kokemuksen" tai "tietoisen havainnon" tilalla lukisi "tietoisuus". Nyt jälkeenpäin vain mietityttää, että meniköhän ylianalysoinnin puolelle...

Laitoin "tosi"

Silmänräpäytys -kysymykseen laitoin "epätosi". Mielestäni tarkkaamattomuussokeus johtuu siitä, että kiinnittää huomionsa muualle (esim. siinä kuuluisassa gorilla-videossa, jossa käsketään laskemaan koripallonheittoja, jolloin ei tule huomanneeksi gorilla-pukuista henkilöä, joka käy kuvassa keskellä).

Silmänräpäytys oli mielestäni kompa, koska oli erikseen se termi attentional blink ja siihen vois sopia tuo kuvaus ehkä (en muista mikä se oli sisällöltään, mut nimen perusteella), tarkkaamattomuussokeuteen ei räpäytys kuitenkaan liity mitenkään.

Darwin oli mielestäni oikein.

3.14 ja 3.19 oli molemmat mun mielestä myös oikein. Tuota levels of processing-hypoteesia tankkasin just päivää paria ennen koetta, kun sekotin sen partial awareness hypoteesiin, voi olla, et ne on edelleen mun päässä sekasin ja se olikin väärin, jos tarkoitti just sitä toista 😅 Mut toi toinen on mun mielestä oikein, näkisin tietoisuuden kokemuksen ja tietoisuuden synonyymeina. Voin toki olla väärässäkin.

Mäkin kysyn! Oon monet omat virheet saanut jo artikkeleista varmistettua vääriks, mut joitain on joista en oikeen niidenkään kans osaa tulkita, mikä ois oikea vastaus 😅 ainakin nää jäi itseä mietityttämään asetteluiltaan:

3.33 Weigeltin ym. (2021) artikkelin mukaan energiatrajektorien tarkastelu vastaa siihen vaatimukseen, että tulisi tutkia palautumista prosessin lopputuloksena

Ei kai palautumista tutkittu lopputuloksena vaan nimenomaan prosessina?

3.35 Weigelt ym. (2021) asettavat tutkimuksessaan hypoteesin, jonka mukaan muutokset unen laadussa ovat positiivisessa yhteydessä energisyyden muutoksiin, ja perustelevat tätä hypoteesia sillä, että aikaisemman tutkimuksen mukaan viikonlopun lähestyminen parantaa energisyyttä ja siten edesauttaa nukkumista.

Tuota loppua mietin, ei kai se nukkumista edesauta juuri energisyyden paraneminen, vaikka nuo sivulauseet itsessään olikin oikein?

Vierailija kirjoitti:

Silmänräpäytys oli mielestäni kompa, koska oli erikseen se termi attentional blink ja siihen vois sopia tuo kuvaus ehkä (en muista mikä se oli sisällöltään, mut nimen perusteella), tarkkaamattomuussokeuteen ei räpäytys kuitenkaan liity mitenkään.

Darwin oli mielestäni oikein.

3.14 ja 3.19 oli molemmat mun mielestä myös oikein. Tuota levels of processing-hypoteesia tankkasin just päivää paria ennen koetta, kun sekotin sen partial awareness hypoteesiin, voi olla, et ne on edelleen mun päässä sekasin ja se olikin väärin, jos tarkoitti just sitä toista 😅 Mut toi toinen on mun mielestä oikein, näkisin tietoisuuden kokemuksen ja tietoisuuden synonyymeina. Voin toki olla väärässäkin.

Joo, nyt kun mietin noita Förstereitä, niin oon ehkä samaa mieltä sun kanssa siitä, että tietoisuus ja tietoisuuden kokemus voidaan katsoa synonyymeiksi, joten se on ehkä sittenkin tosi. Mutta tietoisuuden tasoihin liittyen mielestäni on täysin eri asia väittää, että "tietoinen havainto voi olla asteittaista", kuin että "tietoisuus voi olla asteittaista", koska pointtihan oli nimenomaan, että ensimmäinen aste olisi "ei tietoista havaintoa", jolloin ton väittämän olis mun logiikalla pakko olla epätosi. Tai ainakin siitä tulee sanomista, jos kokeen tekijät väittävät, että se on tosi.

Itse vastasin tuohon Perustunneteoriakysymykseen epätosi, koska väittämässä luki Darwinin havainnot 1800-luvun lopulla vaikka artikkelissa oli kerrottu Darwinin havainnoista 1850-luvun lopulla. Darwin on syntynyt vuonna 1809, joten tuskin on tehnyt yksivuotiaana hirveästi pohjatyötä perustunneteorioille. Vai voiko tuo sitten tarkottaa että joskus 1800-1900-lukujen välillä ja enemmän loppupuolella? Olipa kakka kysymys koska tuo ei kyllä edes ole oleellista että minä vuonna Darwin on pohjatyöt tehnyt mutta silti itse ajattelin kompana.

Vierailija kirjoitti:

Mäkin kysyn! Oon monet omat virheet saanut jo artikkeleista varmistettua vääriks, mut joitain on joista en oikeen niidenkään kans osaa tulkita, mikä ois oikea vastaus 😅 ainakin nää jäi itseä mietityttämään asetteluiltaan:

3.33 Weigeltin ym. (2021) artikkelin mukaan energiatrajektorien tarkastelu vastaa siihen vaatimukseen, että tulisi tutkia palautumista prosessin lopputuloksena

Ei kai palautumista tutkittu lopputuloksena vaan nimenomaan prosessina?

3.35 Weigelt ym. (2021) asettavat tutkimuksessaan hypoteesin, jonka mukaan muutokset unen laadussa ovat positiivisessa yhteydessä energisyyden muutoksiin, ja perustelevat tätä hypoteesia sillä, että aikaisemman tutkimuksen mukaan viikonlopun lähestyminen parantaa energisyyttä ja siten edesauttaa nukkumista.

Tuota loppua mietin, ei kai se nukkumista edesauta juuri energisyyden paraneminen, vaikka nuo sivulauseet itsessään olikin oikein?

Laitoin molempiin "epätosi".

Mulle tuli todella paljon enemmän "epätosi", kuin "tosi" -vastauksia. Siksi mietin, oonko miettinyt vähän liikaa kaikkia sanamuotoja ja muita. Hirveesti oli kompia mielestäni mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silmänräpäytys oli mielestäni kompa, koska oli erikseen se termi attentional blink ja siihen vois sopia tuo kuvaus ehkä (en muista mikä se oli sisällöltään, mut nimen perusteella), tarkkaamattomuussokeuteen ei räpäytys kuitenkaan liity mitenkään.

Darwin oli mielestäni oikein.

3.14 ja 3.19 oli molemmat mun mielestä myös oikein. Tuota levels of processing-hypoteesia tankkasin just päivää paria ennen koetta, kun sekotin sen partial awareness hypoteesiin, voi olla, et ne on edelleen mun päässä sekasin ja se olikin väärin, jos tarkoitti just sitä toista 😅 Mut toi toinen on mun mielestä oikein, näkisin tietoisuuden kokemuksen ja tietoisuuden synonyymeina. Voin toki olla väärässäkin.

Joo, nyt kun mietin noita Förstereitä, niin oon ehkä samaa mieltä sun kanssa siitä, että tietoisuus ja tietoisuuden kokemus voidaan katsoa synonyymeiksi, joten se on ehkä sittenkin tosi. Mutta tietoisuuden tasoihin liittyen mielestäni on täysin eri asia väittää, että "tietoinen havainto voi olla asteittaista", kuin että "tietoisuus voi olla asteittaista", koska pointtihan oli nimenomaan, että ensimmäinen aste olisi "ei tietoista havaintoa", jolloin ton väittämän olis mun logiikalla pakko olla epätosi. Tai ainakin siitä tulee sanomista, jos kokeen tekijät väittävät, että se on tosi.

Hyvä pointti! En osaa sanoa enää, mitä mieltä oon 😅 periaatteessa nään et vois silti ajatella tietoisen kokemuksenkin olevan vahvempi, heikompi tai täysin olematon, mut toisaalta ymmärtäisin myös hyvin, jos toi ois tulkittu vääräksi. Maanantaina näkee, mitä kokeen tekijät on väitteestä mieltä

Vierailija kirjoitti:

Itse vastasin tuohon Perustunneteoriakysymykseen epätosi, koska väittämässä luki Darwinin havainnot 1800-luvun lopulla vaikka artikkelissa oli kerrottu Darwinin havainnoista 1850-luvun lopulla. Darwin on syntynyt vuonna 1809, joten tuskin on tehnyt yksivuotiaana hirveästi pohjatyötä perustunneteorioille. Vai voiko tuo sitten tarkottaa että joskus 1800-1900-lukujen välillä ja enemmän loppupuolella? Olipa kakka kysymys koska tuo ei kyllä edes ole oleellista että minä vuonna Darwin on pohjatyöt tehnyt mutta silti itse ajattelin kompana.

Mä vastasin tähän "tosi". Ymmärsin väittämän siis niin, että 1800-luvun lopulla tarkoitettiin muutamia vuosikymmeniä ennen 1900-luvun alkua, eikä aikaa ennen 1810-luvun alkua. Ja artikkelissa puhuttiin Darwinin ja tunteiden tutkimisen yhteydessä vuodesta 1972, jonka voidaan ajatella olevan 1800-luvun loppua. Vuotta 1850 en artikkelista löytänyt?

Onkohan Vavan logiikka opelta tulossa ratkaisut logiikkatehtäviin? Olisi mielenkiintoista tietää, miten hän ratkaisisi tehtävät.

Sori nyt tuli näppäilyvirhe tuohon ylempään viestiin, mutta siis artikkelissahan puhutiin Darwinista vuoden 1872 yhteydessä. Ei suinkaan 1972 :D

Vierailija kirjoitti:

Itse vastasin tuohon Perustunneteoriakysymykseen epätosi, koska väittämässä luki Darwinin havainnot 1800-luvun lopulla vaikka artikkelissa oli kerrottu Darwinin havainnoista 1850-luvun lopulla. Darwin on syntynyt vuonna 1809, joten tuskin on tehnyt yksivuotiaana hirveästi pohjatyötä perustunneteorioille. Vai voiko tuo sitten tarkottaa että joskus 1800-1900-lukujen välillä ja enemmän loppupuolella? Olipa kakka kysymys koska tuo ei kyllä edes ole oleellista että minä vuonna Darwin on pohjatyöt tehnyt mutta silti itse ajattelin kompana.

Joo tarkoittaa tuota jälkimmäistä, ei aikaa vuoteen 1810 asti. On semanttisempi kysymys onko esim. 1859 1800-luvun lopulla. Loppupuoliskoa on, mutta minusta koko vuosisadan lopulla on ennemmin vasta joskus 1890-luvulla...

Vierailija kirjoitti:

Onkohan Vavan logiikka opelta tulossa ratkaisut logiikkatehtäviin? Olisi mielenkiintoista tietää, miten hän ratkaisisi tehtävät.

Mikä sinulla on vielä hakusessa? Täällä on taidettu laskea auki jo kaikki muut paitsi koiratehtävän ihan viimeinen silaus puuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Mäkin kysyn! Oon monet omat virheet saanut jo artikkeleista varmistettua vääriks, mut joitain on joista en oikeen niidenkään kans osaa tulkita, mikä ois oikea vastaus 😅 ainakin nää jäi itseä mietityttämään asetteluiltaan:

3.33 Weigeltin ym. (2021) artikkelin mukaan energiatrajektorien tarkastelu vastaa siihen vaatimukseen, että tulisi tutkia palautumista prosessin lopputuloksena

Ei kai palautumista tutkittu lopputuloksena vaan nimenomaan prosessina?

3.35 Weigelt ym. (2021) asettavat tutkimuksessaan hypoteesin, jonka mukaan muutokset unen laadussa ovat positiivisessa yhteydessä energisyyden muutoksiin, ja perustelevat tätä hypoteesia sillä, että aikaisemman tutkimuksen mukaan viikonlopun lähestyminen parantaa energisyyttä ja siten edesauttaa nukkumista.

Tuota loppua mietin, ei kai se nukkumista edesauta juuri energisyyden paraneminen, vaikka nuo sivulauseet itsessään olikin oikein?

Siis musta toi 3.33 oli hyvin oudosti muotoiltu ja en yhtään ymmärtänyt mitä siinä edes haettiin vaikka luin väittämän useampaan otteeseen! Jätin lopulta tyhjäksi sen kohdan.

Ja 3.34 mun mielestä epätosi, sillä eihän se viikonlopun lähestymisen energiannousu vaikuta siihen unenlaatuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan Vavan logiikka opelta tulossa ratkaisut logiikkatehtäviin? Olisi mielenkiintoista tietää, miten hän ratkaisisi tehtävät.

Mikä sinulla on vielä hakusessa? Täällä on taidettu laskea auki jo kaikki muut paitsi koiratehtävän ihan viimeinen silaus puuttuu.

Tehtävä 1 eli se, missä puheterapeutti tapaa asiakkaita ja tehtävä 4 eli muistisairaiden sopeutumisvalmennuskurssi tehtävä.