Psykologia & logopedia 2022

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsyttää nää psykologit, jotka tuli tänne kertomaan, että opinnoissa ei voisi pärjätä ilman hyvää englannin kielitaitoa. Mun kielitaito ei ole mitenkään vahva. Ajattelen kuitenkin, että kielitaito on taito siinä missä muutkin ja kielitaitoa voi myös kehittää!! Nyt oon monta päivää vaan miettinyt, että pärjäisinkö opinnoissa ja tää on vienyt motivaatiota lukemiselta. Tullut kauhean epävarma olo ja miettinyt vaan, että entä jos kaikki muut on kirjottanut enkusta L:n ja olisin ainut, joka ei pysy perässä.. Ärsyttää nää lannistajat. Tosi masentavaa.

Ei tarvitse olla vahva. Kun olet pitkän enkun päässyt lukiosta läpi, kielitaitosi on ihan riittävä.

just saying, jokainen minuutti jonka käytätte täällä riitelyyn vie energiaa pois lukemisesta. ei siinä, jatkakaa vaan itseluottamuksen kolhiinnuttamista täällä kun mollaatte toisianne. ainoa joka teijän esteenä on nii on oma itsenne. ei siinä jatkampa suomentamista!

Se on hyvä, että täällä voi vähän tuuletella tunteita! Itse en osallistu pääsykokeisiin, joten tutustun artikkeleihin vähän pintapuolisemmin, ja yritän auttaa ja kannustaa lukijoita!

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsyttää nää psykologit, jotka tuli tänne kertomaan, että opinnoissa ei voisi pärjätä ilman hyvää englannin kielitaitoa. Mun kielitaito ei ole mitenkään vahva. Ajattelen kuitenkin, että kielitaito on taito siinä missä muutkin ja kielitaitoa voi myös kehittää!! Nyt oon monta päivää vaan miettinyt, että pärjäisinkö opinnoissa ja tää on vienyt motivaatiota lukemiselta. Tullut kauhean epävarma olo ja miettinyt vaan, että entä jos kaikki muut on kirjottanut enkusta L:n ja olisin ainut, joka ei pysy perässä.. Ärsyttää nää lannistajat. Tosi masentavaa.

Kyllä kai kaikessa aina voi pärjätä, kunhan vain ottaa työn alle opetella jos ei suju:) Nopealla lukaisulla en nähnyt että kukaan olisi sanonut suoraan, että ei voi pärjätä jos enkku ei ole vahvuus. Aina voi pärjätä - kyse on omasta asenteesta ja siitä kuinka kovin on valmis tekemään hommia pärjäämiseen eteen. Tiedän monta psykan kanssaopiskelijaa, jotka ovat oman arvionsa mukaan korkeintaan keskinkertaisia enkussa ja täällä silti ovat:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaisilla artikkeleilla sisään pääsee vain valmennuskurssien avulla. > Saa valmiit tiivistelmät suomeksi ja selvityksen Meta-analyysi kaavoista ja niiden kanssa laskemisesta. Hienosti suunniteltu. 👏🏻

Ehkä tämä on artikkelivalinnan joutsenlaulu samaan tapaan kuin vuoden 2019 materiaali oli tilastopohjaisen materiaalin joutsenlaulu.

Valintakokeita on edelleen tarkoitus kehittää vähemmän ennakkovalmistautumista vaativaksi ja useita aloja yhdistäväksi. Mitähän muita psykalogoon vielä saisi mukaan? Kasvatustieteitä, liikunta- ja terveystieteitä?

Anteeksi nyt, mutta jos keskivertoiselle kasvatustieteen hakijalle lyötäisiin joku tämänkaltainen materiaalipaketti käteen kuukautta ennen koetta, niin kokeeseen osallistujamäärä romahtaisi alta aikayksikön samalla. SIihen yhteiskunnalla ei todellakaan ole varaa, sillä opetus- ja kasvatusala on jo nyt kriisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaisilla artikkeleilla sisään pääsee vain valmennuskurssien avulla. > Saa valmiit tiivistelmät suomeksi ja selvityksen Meta-analyysi kaavoista ja niiden kanssa laskemisesta. Hienosti suunniteltu. 👏🏻

Ehkä tämä on artikkelivalinnan joutsenlaulu samaan tapaan kuin vuoden 2019 materiaali oli tilastopohjaisen materiaalin joutsenlaulu.

Valintakokeita on edelleen tarkoitus kehittää vähemmän ennakkovalmistautumista vaativaksi ja useita aloja yhdistäväksi. Mitähän muita psykalogoon vielä saisi mukaan? Kasvatustieteitä, liikunta- ja terveystieteitä?

Anteeksi nyt, mutta jos keskivertoiselle kasvatustieteen hakijalle lyötäisiin joku tämänkaltainen materiaalipaketti käteen kuukautta ennen koetta, niin kokeeseen osallistujamäärä romahtaisi alta aikayksikön samalla. SIihen yhteiskunnalla ei todellakaan ole varaa, sillä opetus- ja kasvatusala on jo nyt kriisissä.

Siksipä se meneekin niin päin, että psykalle ei ole enää näin vaativaa materiaalia pääsykokeeseen. Ennakkovalmistautumista vaativista pääsykokeista piti luopua.

Oon alkanut lukea näitä artikkeleita tosi hitaasti ja perusteellisesti. Oletteko muut ehtineet jo vilkuilla ne kaikki? Mikä on vaikein, mikä helpoin? Missä on eniten matematiikkaa?

Minusta Eklund (lukivaikeudet) on matikan kannalta helppo, vaikeutena lähinnä muistaa asiasisältö. Doedens ja Meteyard (afasia-artikkeli) on myös helppo matikan kannalta, vaikeutena muistaa ne eri tavat tutkia ja erottaa mikä tapa oli minkäkinlainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaisilla artikkeleilla sisään pääsee vain valmennuskurssien avulla. > Saa valmiit tiivistelmät suomeksi ja selvityksen Meta-analyysi kaavoista ja niiden kanssa laskemisesta. Hienosti suunniteltu. 👏🏻

Ehkä tämä on artikkelivalinnan joutsenlaulu samaan tapaan kuin vuoden 2019 materiaali oli tilastopohjaisen materiaalin joutsenlaulu.

Valintakokeita on edelleen tarkoitus kehittää vähemmän ennakkovalmistautumista vaativaksi ja useita aloja yhdistäväksi. Mitähän muita psykalogoon vielä saisi mukaan? Kasvatustieteitä, liikunta- ja terveystieteitä?

Anteeksi nyt, mutta jos keskivertoiselle kasvatustieteen hakijalle lyötäisiin joku tämänkaltainen materiaalipaketti käteen kuukautta ennen koetta, niin kokeeseen osallistujamäärä romahtaisi alta aikayksikön samalla. SIihen yhteiskunnalla ei todellakaan ole varaa, sillä opetus- ja kasvatusala on jo nyt kriisissä.

Siksipä se meneekin niin päin, että psykalle ei ole enää näin vaativaa materiaalia pääsykokeeseen. Ennakkovalmistautumista vaativista pääsykokeista piti luopua.

Olisi ihan hienoa, jos se käytännössä toteutuisi. Toisaalta, jotta koe olisi aidosti ennakoimaton, se edellyttäisi systeemin täyttä salaamista mikä puolestaan heikentää valintaprosessin läpinäkyvyyttä ja sen kautta hakijan oikeusturvaa. Mutta kyllähän amk-kokeenkin sisältöä vaalitaan kuin valtionsalaisuutta.

Vuodesta 2017 saakka pääsykokeita näille aloille tehneenä vaikuttaa kuitenkin siltä, että varmaa on ainostaan loputtomien uudistusten jatkumon vääjäämättömyys. Onhan sekin keino karsia heikkohermoisimmat hakijat pelistä pois.

Kummasti Ruotsissa AMK-valintakoetyyppinen Högskoleprovet toimii, vaikka koe on julkinen. Suomalaiset yliopistot eivät suunnittele samantyyppistä, joten ilmeisesti jatkossakin luetaan artikkeleita pääsykokeissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on sellainen tilanne, että eri ala on alkanut kiinnostamaan yhteishaun jälkeen enemmän. Nyt  neljän vuoden yrittämisen jälkeen voisin kuitenkin päästä todistuksella sekä logoon että psykaan, jotka ovat hakukohteissa korkeammalla. En ole enää varma, mitä haluan. Ihan kauheaa. 

Käytännössä sama tilanne täällä, et siis ole yksin... Nyt on varmasti oikea hetki selvittää itselle juurta jaksain, mikä psykologiassa ja tässä toisessa alavaihtoehdossa vetää puoleensa ja miksi. Tarvitseeko valita joko-tai vai voitko toteuttaa molemmat tai yhdistellä? Minkäänhän ei tarvitse olla lopullista, vaikka toki ensikertalaisuusetu on tällä tietoa käytettävissä vain kerran. Mikä onkaan toinen alavaihtoehtosi?

Ensisijaisena olen siis hakenut logolle nämä vuodet. Psyka on ollut mukana aina välillä. Nyt pääsisin varmaan suoraan todistuksella oikikseen, jonne hain 6. vaihtoehtona. Oikista ja logoa on ehkä hieman haastava yhdistää, psyka toki onnistuu hyvinkin.

Ihan rehellisiä jos ollaan, pelkään että puheterapeuttien työtilanne ja palkkataso eivät tule kestämään nykyisellään kun sote-palveluita uudistetaan. Toivoisin myös, että voin tulevaisuudessa tehdä tarvittaessa pienempiä viikkotyötunteja ilman, että tarvitsee tinkiä elintasosta kohtuuttomasti. Oikeustieteen kenttä on aivan eri tavalla laaja, ja sieltä voi työllistyä huomattavasti monipuolisemmin oman erityisosaamisen tehtäviin. OTM ei myöskään ole julkisen sektorin hyppyytettävänä, toisin kuin sote-henkilöstö.

Moi, sama tyyppi täällä jälleen. Sulla on kyllä useita hyviä perusteluja tuohon suunnitelman vaihtoonkin tässä kohtaa. Toisaalta nuo työolosuhteet ovat vielä vähän eri asia kuin se, että mikä juuri kyseisessä alassa kiehtoo. Oletko pohtinut seikkaperäisesti sitä, miksi juuri oikeustiede tai miksi juuri logopedia kiinnostaa ja motivoi sinua? Jos molemmat kiehtovat yhtä lailla, niin kyllä tuo oikis voisi olla perusteltu sitten noiden työolosuhteiden puolesta. Toisaalta olet pitkään ollut kiinnostunut logopediasta paljon ja oikiksesta ilmeisesti vähemmän? Miksi juuri logopedia oli se juttu pitkään? Oletko nyt kasvanut/tutustunut itseesi ihmisenä ja huomannut, että sinua kiinnostaakin oikeustiede yhtä lailla tai enemmän kuin aiemmin ja että kiinnostus logoterapiaan olikin yksi vaihe, jolloin visioit itsesi erilaisena ihmisenä, erilaisessa työnkuvassa? Päätöksentekoa luultavasti helpottaa itsetuntemus ja ymmärrys siitä, mistä oma kiinnostus johonkin aiheeseen kumpuaa ja mikä voisi olla aiheuttanut muutoksen kiinnostuksessa - onko se realistinen ja perusteltu vai hetken epävarmuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaisilla artikkeleilla sisään pääsee vain valmennuskurssien avulla. > Saa valmiit tiivistelmät suomeksi ja selvityksen Meta-analyysi kaavoista ja niiden kanssa laskemisesta. Hienosti suunniteltu. 👏🏻

Ehkä tämä on artikkelivalinnan joutsenlaulu samaan tapaan kuin vuoden 2019 materiaali oli tilastopohjaisen materiaalin joutsenlaulu.

Valintakokeita on edelleen tarkoitus kehittää vähemmän ennakkovalmistautumista vaativaksi ja useita aloja yhdistäväksi. Mitähän muita psykalogoon vielä saisi mukaan? Kasvatustieteitä, liikunta- ja terveystieteitä?

Anteeksi nyt, mutta jos keskivertoiselle kasvatustieteen hakijalle lyötäisiin joku tämänkaltainen materiaalipaketti käteen kuukautta ennen koetta, niin kokeeseen osallistujamäärä romahtaisi alta aikayksikön samalla. SIihen yhteiskunnalla ei todellakaan ole varaa, sillä opetus- ja kasvatusala on jo nyt kriisissä.

Kasvatustieteisiinhän pitkään oli tämänkaltainen materiaalipaketti kuukausi ennen koetta, niin en ihan ymmärrä tätä kommenttia :D

Eikä se koekaan mikään itsestäänselvyys ollut varsinkaan suosituimpiin kohteisiin. Tiukassa aikapaineessa toista sataa monivalintatehtävää. Virheestä ei mennyt nollille, vaan sai miinuspisteitä

Väittäisin että Vakava-koe on kyllä ollut huomattavasti helpompi vaikka ennakkomateriaaleja on ollutkin. Tein Vakavan 2019, ennakkoartikkeleita oli paljon vähemmän ja kaikki suomeksi. Sain ihan parhaimpia pisteitä koko joukosta vaikken lukenut mitään 8h/pv, samanlaista menestystä nyt psykan kokeessa en todellakaan usko

Autismikirjon artikkeli - virhe?

Yritän laskea sivuun 102 perustuvia sensitiivisyys ja spesifisyys tunnuslukuja mutta en saa samoja tuloksia, kuin mitä edellisillä sivuilla 100-101 on esitetty. Onko joku muu pohtinut samaa?

Mä en ole laskenut niitä, olen luottanut siihen mitä artikkelissa on todettu. Miten siis laskit niitä?

Viime vuoden kokeessa oli tällainen laskutehtävä, siksi siihen kiinnitin huomiota. Vastaavalla logiikalla (miten viime vuoden kokeessa) yritin mutta en saa samaa tulosta.

Hämmentynyt_lukija kirjoitti:

Viime vuoden kokeessa oli tällainen laskutehtävä, siksi siihen kiinnitin huomiota. Vastaavalla logiikalla (miten viime vuoden kokeessa) yritin mutta en saa samaa tulosta.

Eli mitä laskit ja miten? :)

Sivulla 100 sanotaan miesten tuloksista katkaisurajan ollessa 18 pistettä, mittarin sensitiivisyys 73% ja spesifisyys 76%.

Sivun 102 taulukosta:

Autismikirjon miesten 18 pistettä leikkaa 75% eli tulkitsen tämän niin, että 75% autismikirjon miehistä tulee testin mukaan. Laskukaavan mukaan

Sensitiivisyys a / (a+c) * 100 jossa a=true positive eli oikein testin mukaan tunnistettu ja c=False negative ne jotka testi ei tunnista oikein.

Tähän peilattuna sensitiivisyys 75% 39stä = 29 hlöä tunnistettu, 10 jää alle eli 29/(29+10)*100 = 74,35%

Spesifisyys miesten osalta:

1-0,233=0,767 jää viivan alle (true negative)

Eli 435 miestä jolloin erotus 132 miestä testin mukaan tunnistettu (false positive) virheellisesti. 435/(435+132)*100=76,72%

Miksi pitää osata laskea? Sanotaanko jossain niin?