Psykologia & logopedia 2022

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaiskiintiölle on kyllä perusteensa. Mutta 70% tuntuu jotenkin kohtuuttomalta. Eikö 50% ensikertalaisille olisi ihan riittävästi? Luulisi yhteiskunnan haluavan ihmisiä, jotka valitsevat itselle sopivan ja motivoivan alan kun se eteen tulee, sen sijaan että oma ala valitaan 15-18 vuotiaana ja tämän jälkeen uudelleen kouluttautuminen alalle jota aikuisena haluaa harjoittaa on lähes mahdotonta.

Ei se mahdotonta ole. Vaikka psykalle on tuhansia hakijoita, niin hyvin pieni osa hakijoista pyrkii tosissaan. Jos luet neljä viikkoa 10 tuntia päivässä, niin suurella todennäköisyydellä pääset sisään.

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaiskiintiölle on kyllä perusteensa. Mutta 70% tuntuu jotenkin kohtuuttomalta. Eikö 50% ensikertalaisille olisi ihan riittävästi? Luulisi yhteiskunnan haluavan ihmisiä, jotka valitsevat itselle sopivan ja motivoivan alan kun se eteen tulee, sen sijaan että oma ala valitaan 15-18 vuotiaana ja tämän jälkeen uudelleen kouluttautuminen alalle jota aikuisena haluaa harjoittaa on lähes mahdotonta.

Ei se mahdotonta ole. Vaikka psykalle on tuhansia hakijoita, niin hyvin pieni osa hakijoista pyrkii tosissaan. Jos luet neljä viikkoa 10 tuntia päivässä, niin suurella todennäköisyydellä pääset sisään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun varasijat viime vuonna oli kanssa jossain reilun kolmensadan paikkeilla. Eli kauas jäi.

Koe meni odotettua huonommin, esim. Logiikan tehtävät oli melkein kaikki väärin vaikka luulin kokeen jälkeen että se osuus meni hyvin. Aikaa ei jäänyt myöskään kokeessa annetun artikkelin lukuun joten hakuammunnalla etsin sieltä vastauksia.

Viime vuoden koe oli aivan farssi ja lottokuponki. Pisteytyskin oli yhdessä osiossa erilainen koepaperissa ilmoitetusta. Lisätietoa viime vuoden keskustelusta. Tänä vuonna en lähde aikaani tuhlaamaan arpajaisiin.

Olisitkohan samaa mieltä jos olisit päässyt sisään?

Olen eri, mutta ihan samoilla linjoilla. Enkä todellakaan päässyt viime vuonna sisään. Tänä vuonna pääsen, todistukseen tulossa kolme L:ää lisää. Ovet aukeaa, että heilahtaa. Ai että olen helpottunut. Hain kuusi kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei se mahdotonta ole. Vaikka psykalle on tuhansia hakijoita, niin hyvin pieni osa hakijoista pyrkii tosissaan. Jos luet neljä viikkoa 10 tuntia päivässä, niin suurella todennäköisyydellä pääset sisään.

Niin, lähes mahdotonta oli ehkä enemmän vertauskuvallinen. Olisi hienoa jos kaikilla niillä, jotka tosissaan haluavat toiskertalaisena psykalle opiskelemaan, olisi laittaa neljän viikon ajan 10 tuntia päivässä opiskeluihin. Koen silti, että koetilanteessa on liikaa muuttujia jotka voi vaikuttaa niiden satojen parissa, jotka tosissaan hakevat. Jos vain kourallinen heistä pääsee, voi yhden nuha, toisen stressivatsa, kolmannen epäonni tietokoneen kanssa etc olla ratkaiseva tekijä siinä pääseekö opiskelemaan vai joutuuko odottamaan taas vuoden ajan yhtä paineiden täyteistä päivää.

Vierailija kirjoitti:

Olen eri, mutta ihan samoilla linjoilla. Enkä todellakaan päässyt viime vuonna sisään. Tänä vuonna pääsen, todistukseen tulossa kolme L:ää lisää. Ovet aukeaa, että heilahtaa. Ai että olen helpottunut. Hain kuusi kertaa.

Onnea! Kovan työn olet tehnyt!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se mahdotonta ole. Vaikka psykalle on tuhansia hakijoita, niin hyvin pieni osa hakijoista pyrkii tosissaan. Jos luet neljä viikkoa 10 tuntia päivässä, niin suurella todennäköisyydellä pääset sisään.

Niin, lähes mahdotonta oli ehkä enemmän vertauskuvallinen. Olisi hienoa jos kaikilla niillä, jotka tosissaan haluavat toiskertalaisena psykalle opiskelemaan, olisi laittaa neljän viikon ajan 10 tuntia päivässä opiskeluihin. Koen silti, että koetilanteessa on liikaa muuttujia jotka voi vaikuttaa niiden satojen parissa, jotka tosissaan hakevat. Jos vain kourallinen heistä pääsee, voi yhden nuha, toisen stressivatsa, kolmannen epäonni tietokoneen kanssa etc olla ratkaiseva tekijä siinä pääseekö opiskelemaan vai joutuuko odottamaan taas vuoden ajan yhtä paineiden täyteistä päivää.

No, se on järjestelykysymys. Jos tosissaan haluaa psykalle, niin neljä viikkoa ennen koetta pitää lukea pääsykokeisiin kokopäiväisesti. Neljä viikkoa on aika lyhyt aika ihmisen elämästä. Minusta sisäänpääsy ei kuulosta mahdottomalta, jos se on mahdollista neljän viikon kokopäiväisellä lukemisella. Jos osaat artikkelit etu- ja takaperin ulkoa, niin pääset kyllä sisään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se mahdotonta ole. Vaikka psykalle on tuhansia hakijoita, niin hyvin pieni osa hakijoista pyrkii tosissaan. Jos luet neljä viikkoa 10 tuntia päivässä, niin suurella todennäköisyydellä pääset sisään.

Niin, lähes mahdotonta oli ehkä enemmän vertauskuvallinen. Olisi hienoa jos kaikilla niillä, jotka tosissaan haluavat toiskertalaisena psykalle opiskelemaan, olisi laittaa neljän viikon ajan 10 tuntia päivässä opiskeluihin. Koen silti, että koetilanteessa on liikaa muuttujia jotka voi vaikuttaa niiden satojen parissa, jotka tosissaan hakevat. Jos vain kourallinen heistä pääsee, voi yhden nuha, toisen stressivatsa, kolmannen epäonni tietokoneen kanssa etc olla ratkaiseva tekijä siinä pääseekö opiskelemaan vai joutuuko odottamaan taas vuoden ajan yhtä paineiden täyteistä päivää.

Jos ei yritä, ei pääse. Se on tietysti turvallinen skenaario.

Minä en ainakaan saanut järjestettyä koko lukuaikaa niin, että pystyisin täyspäiväisesti lukemaan. Pyrin lukemaan työpäivinä 3h, vapaapäivinä 8h ja pitää yhden vapaapäivän viikossa. Lomaa sain onneksi toukokuulle, eli pari viikkoa luen täysipäiväisesti.

Minkälaisia lukujärjestelyitä muut ovat suunnitelleet? Mulla ei ole lapsia, mutta olettaisin että niillä joilla on, on vielä vaikeampi pyhittää aikaa lukemiseen.

Aion lukea kokopäiväisesti. Nyt kun yritän, niin yritän kunnolla. Viime vuonna luin töiden ohessa ja siitä seurasi uupumus.

Lukeminen ei ole kiinni pelkästä ajasta. Paljon on kiinni tehokkuudesta.

Moni keskittyy esim. lukemaan kivoja ja helppoja asioita, koska se on palkitsevaa. Tai oli kaksi tuntia kirjastossa lukemassa, mutta se aika menikin lähinnä värittäessä muistiinpanoja.

Vierailija kirjoitti:

Lukeminen ei ole kiinni pelkästä ajasta. Paljon on kiinni tehokkuudesta.

Moni keskittyy esim. lukemaan kivoja ja helppoja asioita, koska se on palkitsevaa. Tai oli kaksi tuntia kirjastossa lukemassa, mutta se aika menikin lähinnä värittäessä muistiinpanoja.

Kyllä se lukuaika on kuitenkin melko ratkaisevassa roolissa. Juuri kuuntelin Malcolm Gladwellin äänikirjaa Kuka menestyy ja miksi, ja siinä tuli kyllä selväksi, että yleisesti ottaen menestyvät ihmiset ovat sellaisia, joilla on ollut enemmän aikaa harjoitella kuin muilla. He ovat olleet onnekkaita, että ovat saaneet lukea, tehdä, harjoitella, yrittää tai epäonnistua enemmän kuin muut. 

Toki tarvitaan myös valtavaa motivaatiota, tahdonvoimaa ja tuuria. Psykologian pääsykokeessa kilpailu on kuitenkin niin kovaa, että aikaa lukemiseen täytyy myös olla enemmän kuin muilla. 

Mä sanoisin, että lahjakas ihminen voi pärjätä kokeessa, vaikka lukisi ajallisesti vähän. Viime vuonna logiikka osuus oli noin 20% kokeesta ja enkku artikkeli noin 20%. Jos on tosi lahjakas, niin näissä voi pärjätä hyvin. Mutta sellainen keskiverto tallaaja joutuu lukemaan paljon, jos aikoo päästä sisään.

Riittääkö sisäänpääsyyn se, että opettelee aineistot etu- ja takaperin? Eli karrikoidusti ajatellen voisiko muut osuudet jättää kokeesta tyhjäksi ja silti päästä sisään jos vastaa aineistokysymyksiin oikein?

Vierailija kirjoitti:

Riittääkö sisäänpääsyyn se, että opettelee aineistot etu- ja takaperin? Eli karrikoidusti ajatellen voisiko muut osuudet jättää kokeesta tyhjäksi ja silti päästä sisään jos vastaa aineistokysymyksiin oikein?

Katso vanhoja pääsykokeita ja niiden pisteytystä.

Vierailija kirjoitti:

Riittääkö sisäänpääsyyn se, että opettelee aineistot etu- ja takaperin? Eli karrikoidusti ajatellen voisiko muut osuudet jättää kokeesta tyhjäksi ja silti päästä sisään jos vastaa aineistokysymyksiin oikein?

Se on ollut siinä ja siinä yleensä. Silloin kun tilastomatematiikan osuus oli vielä suurempi, artikkeliaineistotehtävistä sai n. 50% pisteistä ja se riitti sisäänpääsyyn ainakin Joensuuhun 2019. 

Viime vuonna pelkästään ennakkoaineiston osaaminen ei tainnut riittää sisäänpääsyyn, koska kokeessa jaettavaan aineistoon perustuva tehtävä oli melko helppo eikä tilastomatematiikan tehtävä ollut tarpeeksi erotteleva.

Jännittäminen voi pilata hakijan opiskeluhaaveet, mutta sen voi selättää – lue uravalmentajan neljä vinkkiä pääsykokeisiin valmistautumiseen (yle.fi)

https://yle.fi/uutiset/3-12396455

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riittääkö sisäänpääsyyn se, että opettelee aineistot etu- ja takaperin? Eli karrikoidusti ajatellen voisiko muut osuudet jättää kokeesta tyhjäksi ja silti päästä sisään jos vastaa aineistokysymyksiin oikein?

Se on ollut siinä ja siinä yleensä. Silloin kun tilastomatematiikan osuus oli vielä suurempi, artikkeliaineistotehtävistä sai n. 50% pisteistä ja se riitti sisäänpääsyyn ainakin Joensuuhun 2019. 

Viime vuonna pelkästään ennakkoaineiston osaaminen ei tainnut riittää sisäänpääsyyn, koska kokeessa jaettavaan aineistoon perustuva tehtävä oli melko helppo eikä tilastomatematiikan tehtävä ollut tarpeeksi erotteleva.

Eikö viime vuonna ennakkomateriaaleihin perustuva osuus ollut noin 60% kokeesta? Jos kaikki olisi saanut oikein, niin varmasti olisi päässyt sisään? Yleensä sisään on päässyt, jos kokeesta on 50-55% oikein.

Vierailija kirjoitti:

Riittääkö sisäänpääsyyn se, että opettelee aineistot etu- ja takaperin? Eli karrikoidusti ajatellen voisiko muut osuudet jättää kokeesta tyhjäksi ja silti päästä sisään jos vastaa aineistokysymyksiin oikein?

Käsittääkseni tämä on mahdollista, mutta kannattaa muistaa, että kysymykset on vaikeita monivalintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riittääkö sisäänpääsyyn se, että opettelee aineistot etu- ja takaperin? Eli karrikoidusti ajatellen voisiko muut osuudet jättää kokeesta tyhjäksi ja silti päästä sisään jos vastaa aineistokysymyksiin oikein?

Se on ollut siinä ja siinä yleensä. Silloin kun tilastomatematiikan osuus oli vielä suurempi, artikkeliaineistotehtävistä sai n. 50% pisteistä ja se riitti sisäänpääsyyn ainakin Joensuuhun 2019. 

Viime vuonna pelkästään ennakkoaineiston osaaminen ei tainnut riittää sisäänpääsyyn, koska kokeessa jaettavaan aineistoon perustuva tehtävä oli melko helppo eikä tilastomatematiikan tehtävä ollut tarpeeksi erotteleva.

Kokeessa jaettavaan aineistoon perustuva tehtävä ei todellakaan ollut helppo :D vaikeita kompakysymyksiä ja monet skipannut koko tehtävän

Miksi juuri se ennakkomateriaali on noin merkityksellistä? Kokeessahan ei ole enää tilastoa, mikä oli ennen se erottelevin osio.