Lue keskustelun säännöt.
Lapsen isovanhempien totaalinen välinpitämättömyys
AP
07.07.2021 |
Meillä on 2 ja 7-vuotiaat lapset. Asumme kaukana (n. 500 km päässä) isovanhemmista työ- ja opiskelukuvioista johtuen. Vanhempani ovat erittäin hyvin toimeentulevia, nuorehkoja, vielä työelämässä olevia virkeitä, tavallisia ihmisiä. Päihdeongelmaa, fyysisiä rajoitteita tai uupumusta ei ole. Totean nämä tähän alkuun, jotta kukaan ei kommentoi mahdollisen lastenlasten hoitamattomuuden johtuvan esim. rahapulasta (ei rahaa matkustaa) tai terveysongelmista. Molemmat tekevät vaativaa asiantuntijatyötä. Molempien työnkuvaan kuuluvat erilaiset päivystykset ja työmatkat (korona-aikana tosin harvemmin). Näistä lähtökohdista katsoen ymmärrän, etteivät isovanhemmat esimerkiksi pidennetyille viikonlopuille jaksa ajella lapsenlapsiaan katsomaan. Se, mikä harmittaa, on haluttomuus pitää yhteyttä/tulla hoitamaan lapsenlapsia edes muutamaksi päiväksi kesälomalla. Puhuin juuri äitini kanssa puhelimessa, jolla on normaali neljän viikon kesäloma. Ei kuulema aio/pysty tulla lapsenlapsia katsomaan, koska isällä ja hänellä on loma eri aikaan. Ei halua lähteä tänne ilman isääni, koska ajomatka on pitkä. On saanut koronarokotteet, mutta junalla tai bussilla matkustaminen ei kuulema silti tule kuuloonkaan "koska ei vaan halua". Itkua pidätellen sanoin, että apu olisi tosi tarpeen ja (marttyyrinä) totesin vielä, että haikeudella seuraan, kun lapsen kavereille tulee mummot pitkänkin matkan päästä heitä hoitamaan, joskus jopa kahdeksi viikoksi, jotta vanhemmat voivat käydä töissä ja/tai opiskella edes osan kesää. Niitä palkattomiakaan lomia ei normaalin kesäloman lisäksi nimittäin loputtomasti saa, joten isovanhempien apu nykypäivänä voi olla juuri se ratkaiseva tekijä ns. kesälomapalapelin onnistumisen kannalta. Keväällä äitini vielä lupaili kovasti hoitoapua kesälle, kun itselläni on nyt kesän aikana rutistaa gradu loppuun. Opiskelen itsekin haastavaa alaa, jonka olen aikuisiällä aloittanut (en viitsi sanoa mitä, jottei kukaan tuttu tunnista, mutta sanotaan nyt vaikka että lääkis/dippainssi/kauppis/oikis-akselilla ollaan). Kun kerroin tästä, että aika monessa muussa perheessä hoitoapu tulee pitkänkin matkan päästä, totesi äitini, ettei hänestä vaan ole hiekkalaatikon reunalla istuskelijaksi. Harmittaa niin paljon, etteivät sanat riitä. Joo, itse olen lapseni tehnyt jne, mutta mielestäni ei ole kohtuutonta odottaa isovanhemmilta, että kävisivät täällä edes kerran vuoteen. Äitini ehdotti, että voi vahtia vanhinta lastamme, nuorinta ei, jos ajamme lapsen sinne (eli yht. 1000 km ajoa) ja sitten ajamme hänet hakemaan pois (toiset 1000 km ajoa). Kuitenkin ajamme joka loma sinne - heidän pyynnöstään - joten mielestäni on a) kohtuutonta odottaa, että vain me ajamme käymään heidän luonaan b) vähän epäreilua tarjota apua, kun avun saamisen ehdot ovat noin kohtuuttomat. Eihän kukaan pysty ajamaan 2000 km saadakseen lapsensa hoitoon muutamaksi päiväksi. Kaiken huippu on se, että äitini jatkuvasti kyselee "joko on paperit ulkona yliopistolta, joko on gradu paketissa". Niin, voisi olla helpompaa, jos saisi sitä hoitoapua edes yhdeksi viikonlopuksi. Jotta aloitukseen ei tulisi "itse olet lapsesi tehnyt" kommentteja totean, että nautin suuresti lasteni kanssa olemisesta ja olen tottunut siihen, että arki on aikalailla "läpsystä vaihto"-meininkiä mieheni kanssa, koska hoitoapua ei tosiaan ole saatavilla. Miehen vanhemmat ottavat vanhempaa lasta silloin tällöin hoitoon (n. 2-3 kertaa vuodessa max 4 pv kerrallaan). Hekin asuvat satojen kilometrien päässä ja hoitavat paljon miehen veljen lapsia.
Kommentit (229)
Ap on kyllä pohjattoman itsekäs. Ei tunnu tajuavan, että on yksi asia tulla saman kaupungin sisällä hoitamana lastenlapsia, tai vaikka 50 km päästä. Kun pääsee kotiin nukkumaan.
Ja kokonaan toinen asia ajaa 500 km nukkumaan tyttärensä nurkissa, todennäköisesti vuodesohvalla. Aika moni ihminen ei tykkää nukkua muualla kuin kotonaan tai sitten hotellissa. Lisäksi ties mitkä vieraspatjat ja -sohvat ovat varsinaista murhaa selälle, varsinkin pitkän matkustamisen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätpä saa eläkeläiset sitten itsekään apua, jos vanhoina tarvitsevat. ☹️
Eiköhän niillä ole varaa ostaa tarvitsemansa apu. Sitten ei vaan tipu perintöä... Tätä voi jatkaa loputtomiin tätä nokittelua.
Toisekseen, ei noin pitkän matkan päästä kukaan jaksa ketään käydä hoitamassa ja auttamassa.
Niin, eikö avunsaanti ole eläkeläisen omalla vastuulla? Sen takia heille eläkettä maksetaan että ostavat tarvitsemansa tavarat ja palvelut. Alaikäisten lasten vanhemmilla on lain määräämä vastuu omista lapsistaan, vanhuksista taas ei.
Nykyään eläkeläiset elävät ysikymppisiksi. Itse en ainakaan 70-vuotiaana halua riesoikseni 80- luvulla rakennettua, alkuperäiskansoista omakotitaloa muuttotappiopaikkakunnalta.
Että sitten sitä ei minulle tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan järkyttävän vihamielistä kommentointia ap:lle! Hän on pyytänyt ainoastaan 3-4 pv lastenhoitoapua äidiltään ja hyvästä syystä (gradu) ja saanut kieltävän vastauksen.
Onhan se järkyttävää, kun ap ei suostu kirjoittamaan gradua lasten nukkuessaeikä hankkimaan lastenhoitoapua omalta paikkakunnalta. Miksi nykyvanhemmat ovat noin avuttomia? Isot tulot, mutta rahaa jemmataan itselle vaatien isovanhempia maksajiksi ja hoitajiksi.
Ymmärrän sekä ap:n että isovanhempien näkökulman asiaan, itse olin aikanaan vastaavassa tilanteessa ja siitä selvittiin. Eli gradu vaan purkkiin ja elämä jatkuu.
Sitä kuitenkin mietin, että missä lukee aloittajalla olevan isot tulot? Vaikka opiskelisi hyväpalkkaista alaa, ei se tarkoita opintojen aikana välttämättä ainakaan säännöllisesti kovin suuria tuloja. Jos ap on kesän pois töistä (?) niin ei se pelkkä puolison palkka neljälle hengelle sellainen ole, että siitä kovin montaa kertaa pystyy useamman tunnin 10e/h lapsenlikan kustantamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota se oli meilläkin, omia vanhempia ei kiinnostanut. Miehen vanhemmat oli kuolleet. Pärjättävä oli, välillä oli tosi rankkaa. Nyt vanhempi jo 18 ja nuorempi 16, joten apuja ei enää tarvita. Voin kyllä kertoa, että on ollut turha pyytää meilläkään apua sen jälkeen.
Minä taas ajattelen että koska äitini ja isäni ovat minut hoitaneet/kasvattaneet aikuisuuteen ja olleet aina apuna ja tukena silloin on minun velvollisuuteni heitä myös nyt auttaa. En niin että heidän pitää myös lapseni hoitaa. Toki olen onnellinen ja kiitollinen siitä jos he itse haluavat lasteni kanssa aikaa viettää mutta mitään velvollisuutta heillä ei ole. Minä itse aikuisena ihmisenä olen päättänyt lapsia hankkia ja minä ne myös itse hoidan tai hoidon heille järjestän. Johonkinhan se raja täytyy vetää?
Sinä olet vanhempiesi rakkauden hedelmä ja omaan olemassaoloosi täysin syytön. Miksi sinun kuuluisi heitä auttaa? Olethan shntymääsi täysin syytön.
Siis miksi olette lisääntyneet jo liian nuorina? Onko teillä varaa ja kykyä elättää ja hoitaa itse lapsenne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan järkyttävän vihamielistä kommentointia ap:lle! Hän on pyytänyt ainoastaan 3-4 pv lastenhoitoapua äidiltään ja hyvästä syystä (gradu) ja saanut kieltävän vastauksen.
KIITOS! Ilmeisesti yleinen mielipide on se, että on täysin kohtuutonta odottaa isovanhempia käymään edes sen kerran vuoteen. Ja toki ihan hyvällä syyllä sitä hoitoapua myös olisin samalla kaivannut.
En jaksa kommentoida enää jokaista kommenttia, joten jatkan tähän samaan perään. Tuolla joku kysyi, millaiset puitteet isovanhemmille tarjottaisiin. He kävivät täällä kylässä viimeksi aikana ennen koronaa, jolloin en odottanut enkä pyytänyt hoitoapua. Tarjosin heille nukkumapaikat valmiiksi sijatussa, siistissä vierashuoneen parisängyssä. Ruoat olin tottakai kokannut valmiiksi, leiponut kahvin seuraksi, siivonnut huolella jne. Siksi, että heidän olisi meillä mukava olla ja ehkä jatkossa kävisivät useammin. Joskus he ovat myös olleet hotellissa, kun tarvitsevat omaa rauhallista aikaa iltoihin. Senkin ymmärrän. Tosin yhdellä hotellireissullaan tekivät niin, että lupasivat aamulla hakea esikoisen kanssaan hiihtämään. Esikoinen sitten aamulla odotti eteisessä suksien kanssa. Isovanhemmat eivät vastanneet puhelimeen. Olivat menneet kaksin, koska halusivat kuulema tehdä kunnon hikilenkin. Kun kerroin esikoisen pahoittaneen asiasta mielensä he totesivat, ettei se illan hiihtoa koskeva keskustelu tytön kanssa ollut ns. kiveen hakattu. Eli ehkä tämä turhautumiseni kumpuaa useista menneiden vuosien tapahtumista, joita en kaikkia tässä nyt ala avaamaan.
Toisinaan olemme myös ostaneet lastenhoitoapua, täytynee turvautua siihen (ja opiskeluun öisin) entistä enemmän, jotta tämän kesän yli selvitään.
Ei ole kohtuutonta odottaa isovanhempia käymään kerran vuoteen. Mutta jos teillä ei muuten ole säännölliset kyläilyvälit molempiin suuntiin, on kohtuutonta olettaa että toiset hyppäävät heti, kun sinä päätät tarvitsevasi apua.
Miten usein itse olet käynyt vanhempiesi luona?
Tai kuinka usein olet kutsunut heidät ihan oikeasti kylään, ilman taka-ajatuksia ilmaisesta lastenhoitoavusta?
Käymme joka joulu, talviloma ja juhannus. Heidän pyynnöstään joka kerta. Vähän jopa harmistuivat kun ilmoitin, että loppukesästä emme enää tule, kun toukokuussa olimme. Äitini myös harmittelee sitä, kun siskoni ei juurikaan käy.
Kutsun heidät joka loma, esittävät aina vastakutsun sinne. Eivät ole siis käyneet n. kahteen vuoteen täällä. Tänne tullessaan olen pitänyt huolen siitä, että kaikki on ns. viimeisen päälle vieraanvaraista ja kivasti laitettua. En ole pyytänyt hoitoapua heidän täällä harvoin käydessään. Tällä kertaa pyysin, ja ilmeisen kohtuuttomasti näemmä.
AP
Miksi ap ei sovi jonkun tutun kanssa, että hoitaa tutun lapsia päivän ja sitten tuttu hoitaa ap:n lapsia vastineeksi. Molemmat saa vapaata eikä kumpikaan valita, että ei ehdi ja on raskasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikella on hintansa. Minäkin opiskelen vaativaa alaa enkä ole porsinut. En valita.
Vierailija kirjoitti:
Kaikella on hintansa. Minäkin opiskelen vaativaa alaa enkä ole porsinut. En valita.
Onko sulla pystynenä ja horsesmile kun voit porsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ap… sinulla on asiat hyvin, sinulla on puoliso?
Älä rasita vanhempiasi lastesi hoitamisella. He ovat hommansa jo hoitaneet. Mikään laki tai määräys ei ei velvoita isovanhempia lapsiasi hoitamaan tai paimentamaan. Hanki hoitaja tai sitten menet eteenpäin hammasta purren.
Kerron omakohtaisen tapauksen. Olin 20v kun puolisoni teki itsemurhan. Minulle jäi kaksi hyvin pientä lasta ja hirveä määrä asuntolainaa sekä puolisoni tekemät lainat (olin ottanut ne nimiini asuntolainan yhteydessä)
Puolison suku jätti minut ja lapset tuolloin selviytymään omillani, eivätkä tämän 35 vuoden aikana ole ottaneet edes lapsiin yhteyttä.
Omat vanhempani olivat tuolloin 40 vuotiaita eli oikeasti vielä nuoria ja työssäkäyviä.
Joten en saanut edes heiltä käytännön apuja, koska olivat itse työelämässä ja asuivat toisella paikkakunnalla.
Minä selvisin jättiveloista, kävin koulun (4,5 vuotta) lasten ollessa pieniä, pääsin työelämään. Tuon kaiken keskellä selvin yksin, ilman kenenkään apuja. Muistaakseni vuonna 1994 tehy lakkoili jolloin en saanut lapsia päiväkotiin (ei ollut kuin murto-osa hoitajia töissä) joten hommasin Mannerheimin lastensuojeluliiton kautta hoitajan kotiin (itse maksoin)
Lapset kasvoivat ihan kunnollisiksi aikuisiksi, yliopisto-opintoja vielä toimen suorittaa ja toinen pääsi pari vuotta sitten töihin.
Ap ottaa itseään vain niskasta kiinni ja hoitaa asiansa itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jatkan vielä aloitukseen:
Olen huomannut vuosien aikana, että siskoni perheineen ei juuri vietä vanhempieni luona aikaa eivätkä vanhemmat ole heidän lastensa elämässä kovinkaan paljon mukana. Loma-aikana saattavat yhden yön olla vanhempieni luona, mutta silloin saapuvat tyyliin illalla, ovat yötä ja seuraavana päivänä lähtevät viimeistään lounaalta siskon miehen vanhempien luokse tai omalle mökilleen tms. Perheen whatsapp-keskusteluun äitini usein laittelee "ikävä lapsenlapsia, laittakaa kuvia"-viestejä, mutta konkreettisiin toimiin ryhtyminen lastenlasten tapaamisen suhteen jää usein ajatuksen tasolle. Vertaistukea? Ajatuksia? Olenko kohtuuton, kun toivon/ajattelen, että äitini voisi tänne muutamaksi - edes kolmeksi - päiväksi vanhinta lastamme tulla katsomaan. Nuorin olisi päiväkodissa, koska äidillä ei kuulema vaan voimat riitä juosta taaperon perässä. (Ja kyllä nuorimmalle on tulossa useamman viikon loma päiväkodista, mutta vasta elokuussa, kun pidän opinnoista lomaa 2 vkoa ennen töiden ja esikoisen koulun alkua ja miehellä on siihen perään 2 viikkoa lomaa).
Kyllä, olet kohtuuton. Sukulaiset ei ole mikään hoitoautomaatti. Mukavilla ihmisillä on mummot lastenlasten kanssa, koska mukavat ei vaadi hoitoapua, he ovat itsekin läsnä vanhemmilleen ja nauttivat näiden seurasta. Lastenhoito tulee siinä ohessa, suurimmalla osalla isovanhemmat ei koko vierailulla joudu hoitajiksi, vaan he ovat arvostettuja ja odotettuja vieraita, joiden toivotaan viihtyvän. Siihen viihtymiseen kuuluu kiva seura, ei vaipanvaihto.
Älä pidä opinnoista lomaa, vaan te se gradu. Lapsi on sinulle pelkkä tekosyy laiskottelulle. Gradun kun voi hyvin tehdä iltaisin klo 21 -24, 3 sivua illassa ja 75 illassa sinulla on gradu valmiina ihan ilman lastenhoitajia. Aloita jo tänään.
Nimimerkillä lapset 5v, 4v ja 1v, kun tein graduni niin, että lapset ei olleet hoidossa.
Oletpa ylimielinen.
Olen eri, mutta olen ylpeä siitä mitä kaikkea olen saavuttanut seisomalla omilla jaloillani ja huolehtimalla samalla omista henkilökohtaisista arvovalinnoistani eli lapsistani.
Kaikilla ei ole mahdollista tehdä gradua klo 21-24.
No silloin gradua tekee klo 4-7 tai vaikka klo 2-5. Jos haluaa tehdä gradun, sille on aikaa ja jos ei halua sitä tehdä, niin sitten lomailee lasten kanssa.
Niin varmaan, halustahan se on kiinni. Jos lapset nukkuvat huonosti niin silloin pitää nukkua jossain välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten takia tilanne on tosi harmillinen. Kun lasteni mummo kuoli, menettivät niin paljon. Se aika minkä viettivät mummon kanssa oli arvokasta. Ukkia heillä ei ole koskaan ollut. Olen aina harmitellut kun meillä ei ole sukua eikä sellaista ystäväperheitä jotka olisi tulleet lapsille tärkeiksi, me vanhemmat ollaan ainoat aikuiset jotka kuuluu lasten elämään. Se on kuulkaa aika hirveää ja luultavasti jopa ”vahingollista” lapsille. Uskon että ap harmittaa enemmän kun tälläisiä ihmisiä olisi muttei niitä kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Ap pitää matkaa vanhempiensa luona liian pitkänä, että veisi esikoisen sinne itse hoitoon? Mutta sama matka olisi aivan ok isovanhemmille ajella kahta lasta hoitamaan?
Eli nuori terve äiti jaksaa vähemmän kuin isovanhemmat?
Ap, opettele kappalejako ja muutenkin kirjoittamaan ennen kuin yrität saada gradua aikaiseksi.
Jos ap ajaisi edes takaisin sen matkan kahdesti saadakseen lapsensa hoitoon niin olisihan se enemmän kuin tässä tilanteessa pyydetty isovanhemman ajaminen heille ja takaisin kerran. Varsinkin kun ap kirjoitti heidän olevan aina se pitkälle ajomatkalle lähtevä osapuoli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljonko olet käyttänyt vuoden aikana pumpattavana makaamiseen aikaa? Ehkä sekin aika olisi kannattanut opiskella kuten muut tekevät.
Kuulostaa ylelliseltä, että yhtä teidän lasta on joskus hoidettu 4pv putkeen. En sano tätä ilkeydellä.
Meillä on ollut käytössä yksi isovanhempi 400km päässä. Koliikkiaikana hän tuli parina viikonloppuna auttamaan. Sen jälkeen lapset ovat olleet hänen luonaan yötä yksi kerrallaan max. 2 yötä.
Kukin tekee jaksamisensa ja halunsa mukaan. Minusta on hienoa, että lapsillamme ja isovanhemmalla on hyvä suhde.
Nyt asumme lähekkäin ja vierailut ovat helpompia. Lapset ovat teinejä - ja minulla gradu kesken :-D
Pystyttekö palkkaamaan ketään hoitamaan lapsia? (me emme voineet, koska ei ollut rahaa)
Sinuna ap antaisin asian olla. Ymmärrän sinua ja ikävä on katsoa vierestä kun toisissa perheissä on läheiset välit isovanhempiin. Sinuna lähettäisin 7+ vuotiaan kesäleirille, joita on paljon erilaisia. Leirien ja maksettujen hoitajien avulla voi tukiverkoton selvitä lasten kesälomista. Heinäkuun alku hieman hankalaa ja korona mutkistaa, mutta eri järjestöjen ja seurakuntien leirejä on. Meillä oli lapsi alle 10 v jopa monella päivä-tai yöleirillä sitten kun ei enää päässyt päiväkodin kesäpäivystykseen heinäkuussa. Kun olin lomalla oli lapset toki lomalla myös. Nyt tuo vaikea aika on jo menneisyyttä, mutta ei unohdu.
Vierailija kirjoitti:
Voi ap… sinulla on asiat hyvin, sinulla on puoliso?
Älä rasita vanhempiasi lastesi hoitamisella. He ovat hommansa jo hoitaneet. Mikään laki tai määräys ei ei velvoita isovanhempia lapsiasi hoitamaan tai paimentamaan. Hanki hoitaja tai sitten menet eteenpäin hammasta purren.
Kerron omakohtaisen tapauksen. Olin 20v kun puolisoni teki itsemurhan. Minulle jäi kaksi hyvin pientä lasta ja hirveä määrä asuntolainaa sekä puolisoni tekemät lainat (olin ottanut ne nimiini asuntolainan yhteydessä)
Puolison suku jätti minut ja lapset tuolloin selviytymään omillani, eivätkä tämän 35 vuoden aikana ole ottaneet edes lapsiin yhteyttä.Omat vanhempani olivat tuolloin 40 vuotiaita eli oikeasti vielä nuoria ja työssäkäyviä.
Joten en saanut edes heiltä käytännön apuja, koska olivat itse työelämässä ja asuivat toisella paikkakunnalla.Minä selvisin jättiveloista, kävin koulun (4,5 vuotta) lasten ollessa pieniä, pääsin työelämään. Tuon kaiken keskellä selvin yksin, ilman kenenkään apuja. Muistaakseni vuonna 1994 tehy lakkoili jolloin en saanut lapsia päiväkotiin (ei ollut kuin murto-osa hoitajia töissä) joten hommasin Mannerheimin lastensuojeluliiton kautta hoitajan kotiin (itse maksoin)
Lapset kasvoivat ihan kunnollisiksi aikuisiksi, yliopisto-opintoja vielä toimen suorittaa ja toinen pääsi pari vuotta sitten töihin.
Ap ottaa itseään vain niskasta kiinni ja hoitaa asiansa itse.
Olen todella pahoillani sun puolesta. Hirveä tilanne, hirveä taakka, josta sinun oli pakko selviytyä ilman apua. Meidän perheessä ja suvussa olisit saanut apua. Paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan järkyttävän vihamielistä kommentointia ap:lle! Hän on pyytänyt ainoastaan 3-4 pv lastenhoitoapua äidiltään ja hyvästä syystä (gradu) ja saanut kieltävän vastauksen.
KIITOS! Ilmeisesti yleinen mielipide on se, että on täysin kohtuutonta odottaa isovanhempia käymään edes sen kerran vuoteen. Ja toki ihan hyvällä syyllä sitä hoitoapua myös olisin samalla kaivannut.
En jaksa kommentoida enää jokaista kommenttia, joten jatkan tähän samaan perään. Tuolla joku kysyi, millaiset puitteet isovanhemmille tarjottaisiin. He kävivät täällä kylässä viimeksi aikana ennen koronaa, jolloin en odottanut enkä pyytänyt hoitoapua. Tarjosin heille nukkumapaikat valmiiksi sijatussa, siistissä vierashuoneen parisängyssä. Ruoat olin tottakai kokannut valmiiksi, leiponut kahvin seuraksi, siivonnut huolella jne. Siksi, että heidän olisi meillä mukava olla ja ehkä jatkossa kävisivät useammin. Joskus he ovat myös olleet hotellissa, kun tarvitsevat omaa rauhallista aikaa iltoihin. Senkin ymmärrän. Tosin yhdellä hotellireissullaan tekivät niin, että lupasivat aamulla hakea esikoisen kanssaan hiihtämään. Esikoinen sitten aamulla odotti eteisessä suksien kanssa. Isovanhemmat eivät vastanneet puhelimeen. Olivat menneet kaksin, koska halusivat kuulema tehdä kunnon hikilenkin. Kun kerroin esikoisen pahoittaneen asiasta mielensä he totesivat, ettei se illan hiihtoa koskeva keskustelu tytön kanssa ollut ns. kiveen hakattu. Eli ehkä tämä turhautumiseni kumpuaa useista menneiden vuosien tapahtumista, joita en kaikkia tässä nyt ala avaamaan.
Toisinaan olemme myös ostaneet lastenhoitoapua, täytynee turvautua siihen (ja opiskeluun öisin) entistä enemmän, jotta tämän kesän yli selvitään.
Ei ole kohtuutonta odottaa isovanhempia käymään kerran vuoteen. Mutta jos teillä ei muuten ole säännölliset kyläilyvälit molempiin suuntiin, on kohtuutonta olettaa että toiset hyppäävät heti, kun sinä päätät tarvitsevasi apua.
Miten usein itse olet käynyt vanhempiesi luona?
Tai kuinka usein olet kutsunut heidät ihan oikeasti kylään, ilman taka-ajatuksia ilmaisesta lastenhoitoavusta?
Käymme joka joulu, talviloma ja juhannus. Heidän pyynnöstään joka kerta. Vähän jopa harmistuivat kun ilmoitin, että loppukesästä emme enää tule, kun toukokuussa olimme. Äitini myös harmittelee sitä, kun siskoni ei juurikaan käy.
Kutsun heidät joka loma, esittävät aina vastakutsun sinne. Eivät ole siis käyneet n. kahteen vuoteen täällä. Tänne tullessaan olen pitänyt huolen siitä, että kaikki on ns. viimeisen päälle vieraanvaraista ja kivasti laitettua. En ole pyytänyt hoitoapua heidän täällä harvoin käydessään. Tällä kertaa pyysin, ja ilmeisen kohtuuttomasti näemmä.
AP
Surullista. epäreilua on se, että teidän pitää koko ajan rampata ja kuljettaa, vaikka isovanhemmat itse haluavat tavata. Kuulostaa siltä, että ette tule saamaankaan sieltä apua, kun ei tavalliset kyläilytkään onnistu vastavuoroisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jatkan vielä aloitukseen:
Olen huomannut vuosien aikana, että siskoni perheineen ei juuri vietä vanhempieni luona aikaa eivätkä vanhemmat ole heidän lastensa elämässä kovinkaan paljon mukana. Loma-aikana saattavat yhden yön olla vanhempieni luona, mutta silloin saapuvat tyyliin illalla, ovat yötä ja seuraavana päivänä lähtevät viimeistään lounaalta siskon miehen vanhempien luokse tai omalle mökilleen tms. Perheen whatsapp-keskusteluun äitini usein laittelee "ikävä lapsenlapsia, laittakaa kuvia"-viestejä, mutta konkreettisiin toimiin ryhtyminen lastenlasten tapaamisen suhteen jää usein ajatuksen tasolle. Vertaistukea? Ajatuksia? Olenko kohtuuton, kun toivon/ajattelen, että äitini voisi tänne muutamaksi - edes kolmeksi - päiväksi vanhinta lastamme tulla katsomaan. Nuorin olisi päiväkodissa, koska äidillä ei kuulema vaan voimat riitä juosta taaperon perässä. (Ja kyllä nuorimmalle on tulossa useamman viikon loma päiväkodista, mutta vasta elokuussa, kun pidän opinnoista lomaa 2 vkoa ennen töiden ja esikoisen koulun alkua ja miehellä on siihen perään 2 viikkoa lomaa).
Kyllä, olet kohtuuton. Sukulaiset ei ole mikään hoitoautomaatti. Mukavilla ihmisillä on mummot lastenlasten kanssa, koska mukavat ei vaadi hoitoapua, he ovat itsekin läsnä vanhemmilleen ja nauttivat näiden seurasta. Lastenhoito tulee siinä ohessa, suurimmalla osalla isovanhemmat ei koko vierailulla joudu hoitajiksi, vaan he ovat arvostettuja ja odotettuja vieraita, joiden toivotaan viihtyvän. Siihen viihtymiseen kuuluu kiva seura, ei vaipanvaihto.
Älä pidä opinnoista lomaa, vaan te se gradu. Lapsi on sinulle pelkkä tekosyy laiskottelulle. Gradun kun voi hyvin tehdä iltaisin klo 21 -24, 3 sivua illassa ja 75 illassa sinulla on gradu valmiina ihan ilman lastenhoitajia. Aloita jo tänään.
Nimimerkillä lapset 5v, 4v ja 1v, kun tein graduni niin, että lapset ei olleet hoidossa.
Oletpa ylimielinen.
Olen eri, mutta olen ylpeä siitä mitä kaikkea olen saavuttanut seisomalla omilla jaloillani ja huolehtimalla samalla omista henkilökohtaisista arvovalinnoistani eli lapsistani.
Kaikilla ei ole mahdollista tehdä gradua klo 21-24.
No silloin gradua tekee klo 4-7 tai vaikka klo 2-5. Jos haluaa tehdä gradun, sille on aikaa ja jos ei halua sitä tehdä, niin sitten lomailee lasten kanssa.
Niin varmaan, halustahan se on kiinni. Jos lapset nukkuvat huonosti niin silloin pitää nukkua jossain välissä.
Jos lapset nukkuvat huonosti, niin ap:n mies huolehtii lapsista ja ap tekee gradua. Kaikkea ei voi saada eli jos mies ei ole lasten kanssa, niin vaihtoehdoksi jää hoitajan palkkaaminen tai gradun tekeminen elokuussa, jolloin ap:lla on lomaa. Jostain syystä näissä perheissä aina vaaditaan isovanhempia tekemään se osuus, joka oikeasti kuuluu lasten isälle, mutta eihän nyt isää voi vaatia lapsia hoitamaan vapaa-aikanaan, isällekin kuuluu harrastukset ja kaverit. Isovanhemmille ei.
Ei ole kohtuutonta odottaa isovanhempia käymään kerran vuoteen. Mutta jos teillä ei muuten ole säännölliset kyläilyvälit molempiin suuntiin, on kohtuutonta olettaa että toiset hyppäävät heti, kun sinä päätät tarvitsevasi apua.
Miten usein itse olet käynyt vanhempiesi luona?
Tai kuinka usein olet kutsunut heidät ihan oikeasti kylään, ilman taka-ajatuksia ilmaisesta lastenhoitoavusta?