Auttakaa! Loma 4-vuotiaan kanssa
On yhtä helvettiä. Olen yksin "lomalla" 2- ja 4-vuotiaan kanssa. Ollaan kuluneen kahden viikon aikana käyty eri puistoissa, piknikeillä, uimarannoilla. Aina kun ei ole jotain erikoista tekemistä niin 4-vuotias itkee ja ulvoo hysteerisenä kun me ei tehdä mitään kivaa. Tänään minäkin olen itkenyt kun sanoin lapselle että vien hänet vuoropäiväkotiin kun äidin kanssa on niin kurjaa. Mikä neuvoksi?
Nimim Vanhemmuus hukassa?
Kommentit (49)
Mitä tarkoitat tällä: "Aina kun ei ole jotain erikoista tekemistä niin 4-vuotias itkee ja ulvoo hysteerisenä kun me ei tehdä mitään kivaa"
Eikö 4-vuotias siis ole rannalla tai puistossa tyytyväinen? Vai oletteko vain kotona, kun reagoi noin?
Lapset tarvitsevat paljon liikuntaa ja ulkona olemista, eli kotona möllöttäminen ei mielestäni ole vaihtoehto. Menkää vaikka lähimpään leikkipuistoon ja eväät mukaan, luulisi 4-vuotiaan siellä viihtyvän.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan normaalilta.
Niin ja neuvoksi, lapsella on vaikea käsitellä tunteitaan, sä oot aikuinen ja sulta voi jo odottaa että osaat käsitellä tunteesi. Tiedän että helpommin sanottu kuin tehty.
Lapsen on jo korkea aika oppia sietämään "tylsyyttä". Ei tarvitse koko ajan keksiä jotain ja juosta paikasta toiseen. Älä nyt ainakaan anna periksi ja huudon alettua keksi jotain ylimääräistä kivaa. Laita vaikka pieni allas pihalle ja sinne leikkimään.
Mikä 4-vuotiaan mielestä sitten olisi kivaa tekemistä? Se ei välttämättä ole mitään sellaista, joka olisi aikuisen mielestä jotenkin erikoista tai hienoa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan normaalilta.
:D kiitos
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tällä: "Aina kun ei ole jotain erikoista tekemistä niin 4-vuotias itkee ja ulvoo hysteerisenä kun me ei tehdä mitään kivaa"
Eikö 4-vuotias siis ole rannalla tai puistossa tyytyväinen? Vai oletteko vain kotona, kun reagoi noin?
Lapset tarvitsevat paljon liikuntaa ja ulkona olemista, eli kotona möllöttäminen ei mielestäni ole vaihtoehto. Menkää vaikka lähimpään leikkipuistoon ja eväät mukaan, luulisi 4-vuotiaan siellä viihtyvän.
Käsitin, että ovat kyllä käyneet eri paikoissa, mutta kun ollaan kotona, niin vingutaan vain. Ei todellakaan tarvitse koko aikaa olla mennossa. Pitää osata myös rauhoittua ja olla myös kotona.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen on jo korkea aika oppia sietämään "tylsyyttä". Ei tarvitse koko ajan keksiä jotain ja juosta paikasta toiseen. Älä nyt ainakaan anna periksi ja huudon alettua keksi jotain ylimääräistä kivaa. Laita vaikka pieni allas pihalle ja sinne leikkimään.
Juuri näin, olin kirjoittamassa saman. Ei tarvitse aina juosta ympäri kyliä, jos on tylsää, niin sitten on.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tällä: "Aina kun ei ole jotain erikoista tekemistä niin 4-vuotias itkee ja ulvoo hysteerisenä kun me ei tehdä mitään kivaa"
Eikö 4-vuotias siis ole rannalla tai puistossa tyytyväinen? Vai oletteko vain kotona, kun reagoi noin?
Lapset tarvitsevat paljon liikuntaa ja ulkona olemista, eli kotona möllöttäminen ei mielestäni ole vaihtoehto. Menkää vaikka lähimpään leikkipuistoon ja eväät mukaan, luulisi 4-vuotiaan siellä viihtyvän.
On tyytyväinen rannalla ja puistossa. Mutta vähän ahdistavaa jos ei hetkeäkään voida olla vaan kotona rauhassa ilman että ulvominen alkaa.
Ap
Ehkä sä yrität keksiä liian erikoista. Kysy lapselta mitä hän haluaisi.
Ja sellasia helppoja erikoisia juttuja keksii kyllä:
-majan rakennus
-kivien maalausta
-leipominen
-pikkuautojen tms. muiden lelujen peseminen pihalla ämpärissä
-vesisota
-rakennustyömaan seurantaretki ja jätskit sen jälkeen
-retki laavulle ja makkaranpaisto
-polkupyörillä torille tai vaikka liikennepuistoon
-pullojen tai roskien kerääminen lähiympäristöstä
-jne
Lapsi tottunut tekemään koko ajan jotain? Alkakaa leikkimään oloiluleikkejä. Teette majan olkkariin ja makoilette siellä.
Piirrätte, maalatte, askartelette.
Opetat lapsen myös rauhoittumaan. Sanot, että lomalla myös vaan ollaan ja nautitaan siitä ettei tarvii herätät viideltä aamulla päiväkotiin.
Kamalia tuollaiset lomat, jos koko ajan pitää olla menossa jonnekin.
Sellaista se lasten kanssa on. Koita kestää vielä 16 vuotta. Sitten helpottaa.
Laita piirretyt pyörimään telkkariin.
Enkä jaksa koko ajan keksiä hauskaa tekemistä. Varsinkin kun sen pitäisi olla jotain erikoista. Esim palapelien tekeminen ei kelpaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sä yrität keksiä liian erikoista. Kysy lapselta mitä hän haluaisi.
Ja sellasia helppoja erikoisia juttuja keksii kyllä:
-majan rakennus
-kivien maalausta
-leipominen
-pikkuautojen tms. muiden lelujen peseminen pihalla ämpärissä
-vesisota
-rakennustyömaan seurantaretki ja jätskit sen jälkeen
-retki laavulle ja makkaranpaisto
-polkupyörillä torille tai vaikka liikennepuistoon
-pullojen tai roskien kerääminen lähiympäristöstä
-jne
Kiitos, nää oli hyviä, osa käytössäkin. Mutta onko liikaa vaadittu että 4-vuotias osaisi olla esim puoli tuntia ilman ohjattua tekemistä?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Laita piirretyt pyörimään telkkariin.
Tätä teen kyllä, liiankin kanssa.
Ap
Kannattaa kyllä nyt kiinnittää huomiota tuohon, että lapsi vaatii koko ajan jotain erikoista tekemistä. Toki toiset tylsistyy helpommin, mutta ei ne asiat ainakaan helpommiksi mene ajan mittaan, jos ei osaa vaan oleilla kotioloissa ja tehdä vaikka sitä palapeliä.
Tästä tuli mieleen, tiedän tapauksen, jossa vanhemmat keksimällä keksivät aina lapsille tekemistä, jotta niille ei vaan tulisi tylsää. Nyt 8-vuotias ei sitten kykene keksimään itse tekemistä ollenkaan.
Eli olet niitä mammoja, jotka keksii jatkuvasti jotain spessua tai vähintään hehkuttaa kaikkea spessua kakaralleen ja unohtaa hehkuttaa hölläilyn ja ihan vaan olemisen mahtavuutta. Opeta kakarallesi miten rauhoitutaan ja miten tehdään itsekseen hiljaisia juttuja. Luetaan kirjaa, maalataan, piirretään, väritetään tai leikitään pikkuautoilla. Ei roikuta mamman helmoissa ja kiukutella. Yhteisenä kivana tekemisenä voisitte vaikka leipasta jotain kesäistä marjaista herkkua.
Ton ikäsellä kuviossa on tietenkin vähän lisämausteena uhmaa ja varmasti myös pikkasen kateutta nuorempaa sisarusta kohtaan. Kehitykseltään lapset on sen verran eri tasolla vielä jonkin aikaa, että vanhemmalla on tylsää sun hyysätessä nuorempaa. Siinä auttaa vanhemman huomioiminen paremmin kun nuorempi on päikkäreillä jne. Enkä ymmärrä miksi käytät päiväkotia rangaistusuhkana. Sehän olisi vanhemmalle just kiva, tekemistä ja ikäisiään kavereita.
Lopuksi, sellasta se on kun on kakaroitten kanssa kotona. Ei ole mitään kivaa omaa aikaa rentoutua tai tehdä omia juttuja. Seuraavat 15v sun elämä on tota. Sopeudu.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan normaalilta.
No ei kuulosta.
Kuulostaa ihan normaalilta.