Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä lääkikseen päässeitä joilla ei ollut L riviä yo-paperissa?
06.07.2021 |
Tiedostan kyllä mahdollisuuksien olevan hyvin pienet päästä sisään tällä pohjalla, mutta lääkis kaivelee vieläkin takaraivossa.
Sairaanhoitajaopintoja on nyt 2 vuotta takana ja itsellä on C:n paperit lukiosta. Loppui motivaatio lukea lukion kolmannella ja menin lukematta kokeisiin. Opo sanoi jo lukion ensimmäisellä, kun pitkä matikka ei ottanut ihan tuulta alleen, että minun on turha haaveilla lääkiksestä koska en pärjäisi kuitenkaan fysiikassa kun matikka on pitkässä heikkoa. Tästä pettyneenä en sitten edes yrittänyt fysiikkaa, vaikka ekasta kurssista sain 8 ja oon kyllä fysiikasta aina tykännyt. Lyhyessä olin panostamalla 8-9 oppilas kuitenkin.
Onko ihan typerä ajatus jos nyt hankkisin ne lukion kemian, bilsan ja fyssan kirjat ja alkaisin valmistautumaan kevään 2022 kokeisiin? Hakijoita on usemapi tuhat ja vaikea sinne on niiden hyvienkin päästä sisään.
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi vuosi ei kyllä varmaan riitä, jos et lue silleen päätoimisesti 8h päivässä. Jos jatkat edelleen opiskelua ja luet tyyliin tunnin illassa ja pari viikonloppuna, voit heittää hyvästit heti.
Vierailija kirjoitti:
No vaikeaahan se tulee olemaan mutta ei tietenkään toivotonta, jos motivaatiota ja lukuaikaa riittää. Suurimmalla osalla niistä pääsykoehakijoistakin on kuitenkin pohjalla pääosin L ja E paperit, pitkällä matikalla, laajalla fyssalla, kemialla ja biologialla....
Mm niinhän se tahtoo olla. Biologiaa ja kemiaa on vielä helppo pänttää päähän, mutta tuo fysiikka vaatii kyllä oikeasti osaamistakin ja ymmärrystä. En tiedä lopulta omia kykyjäni tässä että kuinka pitkälle omat taidot matemaattisesti riittää ja kuinka paljon pystyn niitä yksin kehittämään. En ole huono matikassa, mutta en myöskään mitenkään erityisen lahjakas.
Ap
Tiedän yhden joka luki vuoden lääkikseen päätoimisesti ja pääsi sisään ihan kärkipisteillä. Hänellä tais olla tyyliin M yleisarvosana. Hänellä oli kyllä suvussa paljon lääkäreitä joten ehkä ne geenit vähän autto :)
Ihan rehellisesti ja hyväntahtoisesti sanon, että sisäänpääsy kuulostaa aika epärealistiselta. Ei tietenkään täysin mahdotonta. Vähintäänkin uskon, että vaatii koko vuoden kestävää valmennuskurssia ja siltikään pääsy ei ole mitenkään todennäköinen. Itsellä siis kaksi lasta lääkiksessä (toinen pääsi nyt todistuksella). Hänkään ei olisi päässyt pääsykokeella sisään, vaikka kävi pitkän valmennuskurssinkin, tulokset tulivat juuri, ja hylky tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan rehellisesti ja hyväntahtoisesti sanon, että sisäänpääsy kuulostaa aika epärealistiselta. Ei tietenkään täysin mahdotonta. Vähintäänkin uskon, että vaatii koko vuoden kestävää valmennuskurssia ja siltikään pääsy ei ole mitenkään todennäköinen. Itsellä siis kaksi lasta lääkiksessä (toinen pääsi nyt todistuksella). Hänkään ei olisi päässyt pääsykokeella sisään, vaikka kävi pitkän valmennuskurssinkin, tulokset tulivat juuri, ja hylky tuli.
Nii se tahtoo olla, harmittaa tuo lukion aikainen möhliminen ja että piti uskoa opoa silmät kirkkaina. Olisi ollut helpompaa kun siellä silloin olisi sen sitten nähnyt että mihin ne kyvyt riittää, jos olisin edes yrittänyt sitä fysiikkaa ja kemiaa. Se ei olisi minulle mitään maksanut ja nyt ollaan tässä. Harmittaa kovasti realiteetit on tiedossa eikä nyt millään optimismilla ja ikuisella yrittämisellä ovia avata vaan taidolla.
Ap
No keski-ikäisenä, edelleen päivystävänå erikoislääkärinä kyllä sanon, että ei tämä nyt niin autuasta ole...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina voi lähteä ulkomaille jos motivaatiota riittää, hyväksi lääkäriksi ei tulla vain pitkällä matikalla.
Myös tutkinnon voi hankkia ulkomailta jos on hieman pääomaa mitä sijoittaa. Viro ja Romania taitaa olla niitä suosituimpia kohteita lääkiksen suorittamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa yrittää, jos motivaatiota riittää ja jaksat todella täysipäiväisesti päntätä. Muuten harmittelet loppuikäsi, ettet yrittänyt. Ihan hyvät on mahdollisuudet, mutta lukemista lääkikseen pääsy kyllä vaatii, ei tarvitse olla mikään supermatemaatikko, jos jaksaa vaan lukea. Ja laskea...
Kannattaa tietysti yrittää, mutta ota varalle myös muita vaihtoehtoja esim. farmasia, bionanalytiikka jne. Jos ei ihan lääkikseen pääse, niin todennäköisesti johonkin läheltä liippaavaan voi päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos käy lukion uudestaan 2 vuoden iltalukiona ja hakee paperivalinnassa.
Paperivalinta on huono, jos siinä otetaan huomioon muuta kuin ylioppilaskokeen arvosanat, koska kokemuksesta voin sanoa, että opejen lellileillä on paremmat arvosanat todistuksissa kuin muilla. Meillä lähti open lellikin ylioppilaskoe 2 arvosanaa parempana lautakuntaan, kuin se lopulta oli.
Miettikää mikä valta opettajilla on tuhota nuoren jatkomahdollisuus, tai edesauttaa siinä!
Tulee mieleen se ylen juttu rikkaan perheen tytöstä joka 6 vuotta luki lääkiksen kokeisiin ja kävi myös niissä jokavuosi.Pääsi se sitten sinne. Mutta ei todellakaan herätä luottamusta .
Ei siis tehnyt muuta ..
Muistaako joku sen tarkemmin,vois kattoa linkin, en nyt jaksa etsiä .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen se ylen juttu rikkaan perheen tytöstä joka 6 vuotta luki lääkiksen kokeisiin ja kävi myös niissä jokavuosi.Pääsi se sitten sinne. Mutta ei todellakaan herätä luottamusta .
Ei siis tehnyt muuta ..
Muistaako joku sen tarkemmin,vois kattoa linkin, en nyt jaksa etsiä .
Niin, josko lääkikseen voisi asettaa hakukertarajan. 3 kertaa saa yrittåå, jonka jälkeen ala on poissuljettu.
Vierailija kirjoitti:
Aina voi lähteä ulkomaille jos motivaatiota riittää, hyväksi lääkäriksi ei tulla vain pitkällä matikalla.
Millä rahalla? oletko tietoinen kustannuksista?
Kiitos kaikille vastauksista.
Ulkomaille ei ole mahdollista tosiaan rahan takia pahemmin lähteä. Katsoin vanhoja kokeita ja täytyy sanoa, että fysiikkaan se tosiaan ensisijaisesti kaatuu. Bilsan osuudet oli suoraan sairaanhoitajan tutkinnon anatomiaa ja fysiologiaa, rokotusosaamista ym. eli niihin olisin tältäkin pohjalta osannut vastata kattavasti.
Kovaa lukemista se tosiaan vaatisi, onneksi netissä on paljon fysiikkaan liittyviä videoita jne. Yrittänyttä ei laiteta :)
Ap
Näissä kysymyksissä ei ole mitään väliä sillä miten muilla menee/on mennyt. Koko juttu riippuu sinun motivaatiostasi ja työnteon eli lukemisen määrästä. Olen itse hakenut 2 eri alalle yliopistolla ja pääsin kirkkaasti sisään kumpaankin, koska osasin lähes ulkoa kaikki materiaalit. Ekalla kerralla olin 20v ja toisella 27v. Valmistuin molemmista.
Eli turha vertailla mitä muut tekee vaan opiskelet niin paljon kuin pystyt. Tsemppiä, sä pystyt siihen!
Lääkiksen pääsykokeissa kinkkisimmät tehtävät ovat bilsasta, mutta on fyssakin vaikeampaa kuin ylppäreissä. Kukaan ei saa täysiä pisteitä pääsykokeista. Jos tosiaan haluat lääkikseen, voit valmennuskurssilla/aikuislukiossa paikata fyssan puutteet ja tietenkin valmistautua perusteellisesti. Tänä keväänä ennakkomatskuna oli pitkän matikan vektorikurssi, mutta ilmankin pärjäsi ( ennakkomatskua ei tarvittu ). Varsinaista matikankoetta -ei pitkän eikä lyhyen - lääkiksen pääsykokeissa ei ole koskaan ollut.
Matematiikasta on hyvä osata:
Peruslaskusäännöt
Yhtälöiden pyörittely
Logaritmien käsitteleminen käsin ja taulukoiden avulla
Prosenttilaskut
Trigonometria
Geometriaa fysiikan, kemian ja biologian sovellusten kannalta tärkeiltä osin, esimerkiksi pinta-ala- ja tilavuuslaskuja
Käy lukion pitkä matikka kemia ja muut kurssit uudestaan
No vaikeaahan se tulee olemaan mutta ei tietenkään toivotonta, jos motivaatiota ja lukuaikaa riittää. Suurimmalla osalla niistä pääsykoehakijoistakin on kuitenkin pohjalla pääosin L ja E paperit, pitkällä matikalla, laajalla fyssalla, kemialla ja biologialla....