Jos varusmies ei osaa uida, niin opetetaanko armeijassa sitten uimataito?

Vierailija kirjoitti:

Ei mun tarvinnut uida armeijassa. Ja ei varmaan opeteta.

Tiedä sitten jos hakeutuu laivastoon, mutta luulis että niillä on laivojakin.

Laivastossa on itse asiassa parempi kun ei osaa uida; säilyy motivaatio pitää alus pinnalla.

Sen sijaan jalkaväessä olisi vähän niinkuin pakko osata, varmasti joutuu ylittämään jonkun puron tai joen. Jos ei rauhan aikana niin sodan aikana sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin varusmies tarvitsee uimataitoa?

Kuumottaa vähemmän vesistön ylittäminen.

Minkä vesistön? Suunnitteleeko hallitus Tallinnan miehittämistä?

Suomessa on järviä.

Uimallako ne ylitetään? Esikunta tekee strategioita "jalkaväki ui tästä kohtaa yli Laatokan ja yllättää vihollisen"?

Moi Jonne, joskus sä opit että se kumivene voi kaatua ja sitten kun sä hukut, siitä nousee poru.

Poru johtaa tutkimukseen ja se on vaivalloinen monelle. Vaivalloisempi kuin kun kuoleman pitäisi olla, mutta näin se maailma toimii.

Mikä heletin kaljakelluntaosasto Suomen armeija on? Vantaanjoen taistelussa Suomi kukistaa vihollisen?

Mennyvittuun

Menenhän minä. Mene sinä hiihtämään järveen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin meidän yksikkö kävi uimassa. Varuskunnan uimahallissa. Uimataidottomille oli eri aikaan uimakoulu. Ainakin uimataitoa yritettiin opettaa. Oppiko kukaan on sitten eri asia... Samoin opeteltiin pyöräilyä, hiihtoa ja suunnistusta. Aina löytyi muutama jotka ei ennestään osannut. Ja se oli otettu huomioon.[/quot

Miksi? Mitä hiton maanpuolustuksellista merkitystä nykyaikana on murtomaahiihdolla?

Metrin tai parin korkuisessa hangessa on aika hankala liikkua jalan ilman suksia.

Jos sitten olet sitä mieltä, että jalkaväellä ei ylipäänsä ole merkitystä, niin sitten se on kai sama, mitä niille opetetaan.

Miksi Suomen puolustusvoimat joutuisivat rämpimään umpihangessa?

Halutaan päästä paikkaan jonne ei ole tietä ja maasto jonne ei koneilla pääse?

Miksi? Mitä siellä ei-missään on mitä niin kovasti tarvitaan?

Ei voi tietää ennenkuin pääse sinne. Strategiset paikat kannattaa varmistaa. Etkö ole ikinä pelannut mitään strategiapeliä?

Vierailija kirjoitti:

Miks vitussa pitää osata uida jos menee maajoukkoihin? Merivoimis sitte eri asia.

Ettei huku vesistönylityksessä.

Armeijaan kuuluu tuo uimataidon testaaminen.

Pitää pystyä uimaan yhtäjaksoisesti 100 metrin matka (Kansainvälinen uimataidon rajahan on 25metriä).

Meidän ryhmästä kaikki muistaakseni pääsi ekalla yrittämällä läpi, ja muistelisin että jos ei olisi onnistunut olisi pitänyt koittaa myöhemmin uudestaan ja tarvittaessa opetuksen avulla.

Ja vesistö kommentteihin: Tietyt panssarivaunut kykenevät menemään vesien yli, jos ei osaa uida voi tuo pelottaa ongelma-/onnettomuustilanteessa. Tuollainen vaunuhan upposi 30v(?) sitten, missä menehtyi useampi varusmies. Erittäin traaginen tapaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo uhmaikäisen Jonnen kyselytunti menossa.

Antaa sen 10 vuoden päästä mennä kutsuntoihin juttelemaan asiasta. Se voi siellä sitten purskahtaa itkun ettei osaa uida ja saa ehkä vapautuksen.

Eikö tässä keskustelussa ole tehty jo selväksi, että intissä opetetaan uimaan, joten ei uimataidottomuudella vapautusta voi saada.

Uimataidottomuudesta ei saa vapautusta. Palveluspaikasta riippuen asia joko todetaan ja merkitään papereihin tai sitten opetetaan uimaan. Ei välttämättä tähän ole kiinnostusta/ mahdollisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin meidän yksikkö kävi uimassa. Varuskunnan uimahallissa. Uimataidottomille oli eri aikaan uimakoulu. Ainakin uimataitoa yritettiin opettaa. Oppiko kukaan on sitten eri asia... Samoin opeteltiin pyöräilyä, hiihtoa ja suunnistusta. Aina löytyi muutama jotka ei ennestään osannut. Ja se oli otettu huomioon.

Miksi? Mitä hiton maanpuolustuksellista merkitystä nykyaikana on murtomaahiihdolla?

Metrin tai parin korkuisessa hangessa on aika hankala liikkua jalan ilman suksia.

Jos sitten olet sitä mieltä, että jalkaväellä ei ylipäänsä ole merkitystä, niin sitten se on kai sama, mitä niille opetetaan.

Tässäpä se. Tuli huomattua aikanaan Lapin leirillä, kun oltiin siellä kinosten keskellä pari viikkoa. Komppania siirtyi siellä parikymmentä kilometriä heti kun tultiin paikalle ja kaikki kamat mukana. Ilman suksia se komppania ei olisi siinä lumimäärässä edennyt mihinkään. Sukset on erinomainen väline pohjoisten olosuhteiden siirtymiin, jos se on tehtävä ilman teknistä välineistöä. Ja joskus on, jos niitä ei ole tai sodan aikana ne on vaikka tuhottu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin meidän yksikkö kävi uimassa. Varuskunnan uimahallissa. Uimataidottomille oli eri aikaan uimakoulu. Ainakin uimataitoa yritettiin opettaa. Oppiko kukaan on sitten eri asia... Samoin opeteltiin pyöräilyä, hiihtoa ja suunnistusta. Aina löytyi muutama jotka ei ennestään osannut. Ja se oli otettu huomioon.[/quot

Miksi? Mitä hiton maanpuolustuksellista merkitystä nykyaikana on murtomaahiihdolla?

Metrin tai parin korkuisessa hangessa on aika hankala liikkua jalan ilman suksia.

Jos sitten olet sitä mieltä, että jalkaväellä ei ylipäänsä ole merkitystä, niin sitten se on kai sama, mitä niille opetetaan.

Miksi Suomen puolustusvoimat joutuisivat rämpimään umpihangessa?

Halutaan päästä paikkaan jonne ei ole tietä ja maasto jonne ei koneilla pääse?

Miksi? Mitä siellä ei-missään on mitä niin kovasti tarvitaan?

Ei voi tietää ennenkuin pääse sinne. Strategiset paikat kannattaa varmistaa. Etkö ole ikinä pelannut mitään strategiapeliä?

Suomen puolustusstrategia: Puolet Puolustusvoimista lähtee uimaan, toinen puoli suksii kuuseen.

Voitaisiinko liittyä NATO:on?

Joissakin yksiköissä hiihdettiin avantoon, minkä jälkeen noustiin sieltä pois. Siis oikeasti. Rannikkojoukoissa taisi olla, voi olla edelleenkin. Mielestäni ihan hyvä taito; osaa toimia varusteissa, kylmän aiheuttamassa shokissa ja pääsee ylös hukkumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin meidän yksikkö kävi uimassa. Varuskunnan uimahallissa. Uimataidottomille oli eri aikaan uimakoulu. Ainakin uimataitoa yritettiin opettaa. Oppiko kukaan on sitten eri asia... Samoin opeteltiin pyöräilyä, hiihtoa ja suunnistusta. Aina löytyi muutama jotka ei ennestään osannut. Ja se oli otettu huomioon.

Miksi? Mitä hiton maanpuolustuksellista merkitystä nykyaikana on murtomaahiihdolla?

Metrin tai parin korkuisessa hangessa on aika hankala liikkua jalan ilman suksia.

Jos sitten olet sitä mieltä, että jalkaväellä ei ylipäänsä ole merkitystä, niin sitten se on kai sama, mitä niille opetetaan.

Tässäpä se. Tuli huomattua aikanaan Lapin leirillä, kun oltiin siellä kinosten keskellä pari viikkoa. Komppania siirtyi siellä parikymmentä kilometriä heti kun tultiin paikalle ja kaikki kamat mukana. Ilman suksia se komppania ei olisi siinä lumimäärässä edennyt mihinkään. Sukset on erinomainen väline pohjoisten olosuhteiden siirtymiin, jos se on tehtävä ilman teknistä välineistöä. Ja joskus on, jos niitä ei ole tai sodan aikana ne on vaikka tuhottu.

Miksi sen komppanian piti siirtyä? Miksi se alunperinkään oli kinosten keskellä? Mitä sotilaallista hyötyä on komppaniasta umpihangessa kaukana kaikesta?

Vierailija kirjoitti:

Armeijaan kuuluu tuo uimataidon testaaminen.

Pitää pystyä uimaan yhtäjaksoisesti 100 metrin matka (Kansainvälinen uimataidon rajahan on 25metriä).

Meidän ryhmästä kaikki muistaakseni pääsi ekalla yrittämällä läpi, ja muistelisin että jos ei olisi onnistunut olisi pitänyt koittaa myöhemmin uudestaan ja tarvittaessa opetuksen avulla.

Ja vesistö kommentteihin: Tietyt panssarivaunut kykenevät menemään vesien yli, jos ei osaa uida voi tuo pelottaa ongelma-/onnettomuustilanteessa. Tuollainen vaunuhan upposi 30v(?) sitten, missä menehtyi useampi varusmies. Erittäin traaginen tapaus.

Uimataidon raja on 100 metriä joista vähintään 25 selällään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin meidän yksikkö kävi uimassa. Varuskunnan uimahallissa. Uimataidottomille oli eri aikaan uimakoulu. Ainakin uimataitoa yritettiin opettaa. Oppiko kukaan on sitten eri asia... Samoin opeteltiin pyöräilyä, hiihtoa ja suunnistusta. Aina löytyi muutama jotka ei ennestään osannut. Ja se oli otettu huomioon.

Miksi? Mitä hiton maanpuolustuksellista merkitystä nykyaikana on murtomaahiihdolla?

Metrin tai parin korkuisessa hangessa on aika hankala liikkua jalan ilman suksia.

Jos sitten olet sitä mieltä, että jalkaväellä ei ylipäänsä ole merkitystä, niin sitten se on kai sama, mitä niille opetetaan.

Tässäpä se. Tuli huomattua aikanaan Lapin leirillä, kun oltiin siellä kinosten keskellä pari viikkoa. Komppania siirtyi siellä parikymmentä kilometriä heti kun tultiin paikalle ja kaikki kamat mukana. Ilman suksia se komppania ei olisi siinä lumimäärässä edennyt mihinkään. Sukset on erinomainen väline pohjoisten olosuhteiden siirtymiin, jos se on tehtävä ilman teknistä välineistöä. Ja joskus on, jos niitä ei ole tai sodan aikana ne on vaikka tuhottu.

Miksi sen komppanian piti siirtyä? Miksi se alunperinkään oli kinosten keskellä? Mitä sotilaallista hyötyä on komppaniasta umpihangessa kaukana kaikesta?

Tämä oli siis sotaharjoitus, eli oltiin sodan mukaisissa olosuhteissa helmikuussa ja tietysti Lapissa oli lunta. Olin toki rivimies, joten en tiedä minkälaisena sitä tilannetta on pidetty johtoportaassa, ilmeisesti tarvitsivat reservistä porukkaa heti "etulinjaan". Heillä kun on joukkojen ryhmitykset, omat ja "vihollisen". ja pelaavat eräänlaista sotapeliä. Vihollisena toimi siis muut joukko-osastot tai muut komppaniat. Joka tapauksessa tilanne meni niin, että tulimme varuskunnasta "sotatoimialueelle", purimme tavarat ja asetimme teltat, vartiot ym. Hetki tästä tuli "hälytys" ja meille annettiin määräys laittaa kamat kasaan ja lähteä suojaamaan jotakin sivustaa jonnekin koillisen suuntaan muistaakseni. Tehtävää ei selitelty sen enempää, kuten ei yleensäkään. 

Harjoitukset tehdään mahdollisimman sodan ajan olosuhteiden mukaisesti. Kylmä, nälkä ja väsymys. Vain pelko puuttuu. Tätä voi olla vaikea käsittää, mutta niin se vain on.

en oppinut lapsena uimaan. kaksi kertaa uimakoulussa ja olin vähällä hukkua

Ei käyty kertaakaan uimassa, ei ajettu pyörillä, 1 kerran hiihdettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin meidän yksikkö kävi uimassa. Varuskunnan uimahallissa. Uimataidottomille oli eri aikaan uimakoulu. Ainakin uimataitoa yritettiin opettaa. Oppiko kukaan on sitten eri asia... Samoin opeteltiin pyöräilyä, hiihtoa ja suunnistusta. Aina löytyi muutama jotka ei ennestään osannut. Ja se oli otettu huomioon.

Miksi? Mitä hiton maanpuolustuksellista merkitystä nykyaikana on murtomaahiihdolla?

Metrin tai parin korkuisessa hangessa on aika hankala liikkua jalan ilman suksia.

Jos sitten olet sitä mieltä, että jalkaväellä ei ylipäänsä ole merkitystä, niin sitten se on kai sama, mitä niille opetetaan.

Tässäpä se. Tuli huomattua aikanaan Lapin leirillä, kun oltiin siellä kinosten keskellä pari viikkoa. Komppania siirtyi siellä parikymmentä kilometriä heti kun tultiin paikalle ja kaikki kamat mukana. Ilman suksia se komppania ei olisi siinä lumimäärässä edennyt mihinkään. Sukset on erinomainen väline pohjoisten olosuhteiden siirtymiin, jos se on tehtävä ilman teknistä välineistöä. Ja joskus on, jos niitä ei ole tai sodan aikana ne on vaikka tuhottu.

Miksi sen komppanian piti siirtyä? Miksi se alunperinkään oli kinosten keskellä? Mitä sotilaallista hyötyä on komppaniasta umpihangessa kaukana kaikesta?

Tämä oli siis sotaharjoitus, eli oltiin sodan mukaisissa olosuhteissa helmikuussa ja tietysti Lapissa oli lunta. Olin toki rivimies, joten en tiedä minkälaisena sitä tilannetta on pidetty johtoportaassa, ilmeisesti tarvitsivat reservistä porukkaa heti "etulinjaan". Heillä kun on joukkojen ryhmitykset, omat ja "vihollisen". ja pelaavat eräänlaista sotapeliä. Vihollisena toimi siis muut joukko-osastot tai muut komppaniat. Joka tapauksessa tilanne meni niin, että tulimme varuskunnasta "sotatoimialueelle", purimme tavarat ja asetimme teltat, vartiot ym. Hetki tästä tuli "hälytys" ja meille annettiin määräys laittaa kamat kasaan ja lähteä suojaamaan jotakin sivustaa jonnekin koillisen suuntaan muistaakseni. Tehtävää ei selitelty sen enempää, kuten ei yleensäkään. 

Harjoitukset tehdään mahdollisimman sodan ajan olosuhteiden mukaisesti. Kylmä, nälkä ja väsymys. Vain pelko puuttuu. Tätä voi olla vaikea käsittää, mutta niin se vain on.

Miksi Suomen puolustusvoimat siirtäisivät joukot sotatilanteessa Lappiin umpihankeen? Sinne se vihollinen hyökkää? Kenen tampion suunnitelma tuo on?

I/95 kirjoitti:

Ei käyty kertaakaan uimassa, ei ajettu pyörillä, 1 kerran hiihdettiin.

Käytiin uimassa varuskunnan uimahallissa kaksi kertaa, harjoituksissa kerran kun mentiin lammen yli. Pyörillä ajettiin heinäkuusta marraskuulle, käytännössä melkein joka päivä. Joulukuusta maaliskuulle hiihdettiin myös lähes joka päivä.

2/97 jääkärikomppania

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo uhmaikäisen Jonnen kyselytunti menossa.

Antaa sen 10 vuoden päästä mennä kutsuntoihin juttelemaan asiasta. Se voi siellä sitten purskahtaa itkun ettei osaa uida ja saa ehkä vapautuksen.

Eikö tässä keskustelussa ole tehty jo selväksi, että intissä opetetaan uimaan, joten ei uimataidottomuudella vapautusta voi saada.

Ei se uimataidottomuuden takia vapautusta saisi vaan siitä että se rupeaa itkemään jo kutsunnoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin meidän yksikkö kävi uimassa. Varuskunnan uimahallissa. Uimataidottomille oli eri aikaan uimakoulu. Ainakin uimataitoa yritettiin opettaa. Oppiko kukaan on sitten eri asia... Samoin opeteltiin pyöräilyä, hiihtoa ja suunnistusta. Aina löytyi muutama jotka ei ennestään osannut. Ja se oli otettu huomioon.

Miksi? Mitä hiton maanpuolustuksellista merkitystä nykyaikana on murtomaahiihdolla?

Metrin tai parin korkuisessa hangessa on aika hankala liikkua jalan ilman suksia.

Jos sitten olet sitä mieltä, että jalkaväellä ei ylipäänsä ole merkitystä, niin sitten se on kai sama, mitä niille opetetaan.

Tässäpä se. Tuli huomattua aikanaan Lapin leirillä, kun oltiin siellä kinosten keskellä pari viikkoa. Komppania siirtyi siellä parikymmentä kilometriä heti kun tultiin paikalle ja kaikki kamat mukana. Ilman suksia se komppania ei olisi siinä lumimäärässä edennyt mihinkään. Sukset on erinomainen väline pohjoisten olosuhteiden siirtymiin, jos se on tehtävä ilman teknistä välineistöä. Ja joskus on, jos niitä ei ole tai sodan aikana ne on vaikka tuhottu.

Miksi sen komppanian piti siirtyä? Miksi se alunperinkään oli kinosten keskellä? Mitä sotilaallista hyötyä on komppaniasta umpihangessa kaukana kaikesta?

Tämä oli siis sotaharjoitus, eli oltiin sodan mukaisissa olosuhteissa helmikuussa ja tietysti Lapissa oli lunta. Olin toki rivimies, joten en tiedä minkälaisena sitä tilannetta on pidetty johtoportaassa, ilmeisesti tarvitsivat reservistä porukkaa heti "etulinjaan". Heillä kun on joukkojen ryhmitykset, omat ja "vihollisen". ja pelaavat eräänlaista sotapeliä. Vihollisena toimi siis muut joukko-osastot tai muut komppaniat. Joka tapauksessa tilanne meni niin, että tulimme varuskunnasta "sotatoimialueelle", purimme tavarat ja asetimme teltat, vartiot ym. Hetki tästä tuli "hälytys" ja meille annettiin määräys laittaa kamat kasaan ja lähteä suojaamaan jotakin sivustaa jonnekin koillisen suuntaan muistaakseni. Tehtävää ei selitelty sen enempää, kuten ei yleensäkään. 

Harjoitukset tehdään mahdollisimman sodan ajan olosuhteiden mukaisesti. Kylmä, nälkä ja väsymys. Vain pelko puuttuu. Tätä voi olla vaikea käsittää, mutta niin se vain on.

Miksi Suomen puolustusvoimat siirtäisivät joukot sotatilanteessa Lappiin umpihankeen? Sinne se vihollinen hyökkää? Kenen tampion suunnitelma tuo on?

Ehkäpä vihollisella on strategisia intressejä pohjoisessa? Siellä on Nato-Norja lähellä, Jäämeren reitit ym. Kaikkeen on varauduttava.

Lopeta typerän esittäminen ja trollaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Miks vitussa pitää osata uida jos menee maajoukkoihin? Merivoimis sitte eri asia.

Ota joskus kartta esiin ja tutki sitä. Havaitset siinä näkyvät Suomessa sijaitsevat yli 100 000 järveä. Sitten siellä kartalla luikertelee pienempiä sinisiä viivoja. Ne on jokia. Sodan aikana ehjiä siltoja ei välttämättä ole. Jäljellä olevatkin on miinoitettu. Eikä sotimista voi lopettaa siihen kun tulee ensimmäinen puro vastaan. Ei vihollinenkaan lopeta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin meidän yksikkö kävi uimassa. Varuskunnan uimahallissa. Uimataidottomille oli eri aikaan uimakoulu. Ainakin uimataitoa yritettiin opettaa. Oppiko kukaan on sitten eri asia... Samoin opeteltiin pyöräilyä, hiihtoa ja suunnistusta. Aina löytyi muutama jotka ei ennestään osannut. Ja se oli otettu huomioon.

Miksi? Mitä hiton maanpuolustuksellista merkitystä nykyaikana on murtomaahiihdolla?

Metrin tai parin korkuisessa hangessa on aika hankala liikkua jalan ilman suksia.

Jos sitten olet sitä mieltä, että jalkaväellä ei ylipäänsä ole merkitystä, niin sitten se on kai sama, mitä niille opetetaan.

Tässäpä se. Tuli huomattua aikanaan Lapin leirillä, kun oltiin siellä kinosten keskellä pari viikkoa. Komppania siirtyi siellä parikymmentä kilometriä heti kun tultiin paikalle ja kaikki kamat mukana. Ilman suksia se komppania ei olisi siinä lumimäärässä edennyt mihinkään. Sukset on erinomainen väline pohjoisten olosuhteiden siirtymiin, jos se on tehtävä ilman teknistä välineistöä. Ja joskus on, jos niitä ei ole tai sodan aikana ne on vaikka tuhottu.

Miksi sen komppanian piti siirtyä? Miksi se alunperinkään oli kinosten keskellä? Mitä sotilaallista hyötyä on komppaniasta umpihangessa kaukana kaikesta?

Tämä oli siis sotaharjoitus, eli oltiin sodan mukaisissa olosuhteissa helmikuussa ja tietysti Lapissa oli lunta. Olin toki rivimies, joten en tiedä minkälaisena sitä tilannetta on pidetty johtoportaassa, ilmeisesti tarvitsivat reservistä porukkaa heti "etulinjaan". Heillä kun on joukkojen ryhmitykset, omat ja "vihollisen". ja pelaavat eräänlaista sotapeliä. Vihollisena toimi siis muut joukko-osastot tai muut komppaniat. Joka tapauksessa tilanne meni niin, että tulimme varuskunnasta "sotatoimialueelle", purimme tavarat ja asetimme teltat, vartiot ym. Hetki tästä tuli "hälytys" ja meille annettiin määräys laittaa kamat kasaan ja lähteä suojaamaan jotakin sivustaa jonnekin koillisen suuntaan muistaakseni. Tehtävää ei selitelty sen enempää, kuten ei yleensäkään. 

Harjoitukset tehdään mahdollisimman sodan ajan olosuhteiden mukaisesti. Kylmä, nälkä ja väsymys. Vain pelko puuttuu. Tätä voi olla vaikea käsittää, mutta niin se vain on.

Miksi Suomen puolustusvoimat siirtäisivät joukot sotatilanteessa Lappiin umpihankeen? Sinne se vihollinen hyökkää? Kenen tampion suunnitelma tuo on?

Kelatkaa, Jonne käyttää aikaa vänkäämiseen.

Jos sillä olisi sama tarmo koulunkäyntiin niin usko nuorisoon palautuisi.

Nooh onpahan poissa häiriköimästä tyttöjä. 

Hyvä Jonne! Jatka samaa rataa!