Nuoret perheet maalla. On eläimiä, lapsia, maalaistalo...
Ollaan asuttu metsän keskellä maalla kahdeksan vuotta. Nyt on pari pientä lasta, ja lisäksi lampaita, kanoja ja koiria. Iso maalaistalo ja puutarha hoidettavana. Mies hoitaa lypsykarjaa naapurissa siskonsa kanssa.
Suurin osa ihmisistä aina jaksaa ihmetellä ääneen, että miten ikinä jaksamme kaiken tämän. Ihan kamala työleiri! Tuntuu olevan monelle ihan kauhistus, kun on niin paljon tekemstä.
Itse olen kotiäitinä, mutta hyvin sujuisi tämän pyöritys töissä ollessakin. Monelle omakotiasukille toiveissa on helppo piha, terassi ja palju löhöilyyn. Meistä on paljon kivempaa touhuta perheen kesken. Miksi tällainen elämäntyyli aiheuttaa nykyään niin ihmetystä? 50-vuotta sitten tämä olisi arkipäivää suurimmalle osalle.
Kommentit (53)
Minulla on ollut lapsesta asti tapana lukea sanomalehtiä 1-1,5h päivässä. Lisäksi 2h kirjallisuutta arkipäivisin. Vapaapäivinä tietenkin luen 4-5h lehtien lisäksi.
Miksi kaikki eivät tee niin? Ovat todella mukavuudenhaluisia ja laiskoja. Kirjat kuunnellaan äänikirjoina yms. Kyllä on nykyperheet laiskoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hullua, että moni 50v täyttänyt haluaa erämaamökkiin, jossa kokee olevansa elossa, kun kaikki pitää tehdä itse puiden pilkkomisesta veden lämmittämiseen. Vuokraan pientä tupaa, jossa sähköt on ainoa ylellisyys ja sinne olisi hurjasti tulijoita.
Jännää. Minun lähipiirissä keski-ikäisten lapsuudessa vedettömyys ja ulkovessat oli lapsena arkipäivää. Nyt pyristelevät kaikesta tuosta eroon kaikin kenoin. Jopa mökin huussi koetaan niin vanhanaikaisena ja pakko saada uusimmat systeemit tilalle.
Näistä vuokraajistani suurimmalle osalle ulkovessa on eksoottinen asia. Vuokraan mökkiä 3 kk jaksoissa ja etenkin alkuvuoden 3 kk asukkaat on aivan täpinöissään siitä, miten pärjäävät ihan itsekseen tiettömän taipaleen takana. Joku atavistinen selviämisvietti.
Siks maalaiset on rehtejä ja jämptejä ihmisiä. Ne ei lähe mihinkään kommunismiin mukaan ku niillä on maita ja tekemistä siinä omalla tilalla.
Miehillä on monesti myös jotaki moottorikelkkoja/moottoripyöriä ja naisilla puutarha/kasvimaahommia.
Kerrostaloissa ei oo muuta tekemistä ku istua kaljakuppiloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hullua, että moni 50v täyttänyt haluaa erämaamökkiin, jossa kokee olevansa elossa, kun kaikki pitää tehdä itse puiden pilkkomisesta veden lämmittämiseen. Vuokraan pientä tupaa, jossa sähköt on ainoa ylellisyys ja sinne olisi hurjasti tulijoita.
Jännää. Minun lähipiirissä keski-ikäisten lapsuudessa vedettömyys ja ulkovessat oli lapsena arkipäivää. Nyt pyristelevät kaikesta tuosta eroon kaikin kenoin. Jopa mökin huussi koetaan niin vanhanaikaisena ja pakko saada uusimmat systeemit tilalle.
Minä veikkaan, että tuollaista yksinkertaista elämää havittelevat enemmänkin he, ketkä kokivat lapsuudessaan moista mummolassa maalla ja/tai mökillä.
Kuka tekee lastensa elämästä tuollaisen? Pikkusena se vielä menee mutta, mutta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hullua, että moni 50v täyttänyt haluaa erämaamökkiin, jossa kokee olevansa elossa, kun kaikki pitää tehdä itse puiden pilkkomisesta veden lämmittämiseen. Vuokraan pientä tupaa, jossa sähköt on ainoa ylellisyys ja sinne olisi hurjasti tulijoita.
Jännää. Minun lähipiirissä keski-ikäisten lapsuudessa vedettömyys ja ulkovessat oli lapsena arkipäivää. Nyt pyristelevät kaikesta tuosta eroon kaikin kenoin. Jopa mökin huussi koetaan niin vanhanaikaisena ja pakko saada uusimmat systeemit tilalle.
Näistä vuokraajistani suurimmalle osalle ulkovessa on eksoottinen asia. Vuokraan mökkiä 3 kk jaksoissa ja etenkin alkuvuoden 3 kk asukkaat on aivan täpinöissään siitä, miten pärjäävät ihan itsekseen tiettömän taipaleen takana. Joku atavistinen selviämisvietti.
Maalta kotoisin olevana tuo kuulostaa vähän lapselliselta. Kyllä meille se ulkovessa pakkasella oli pakollinen paha, kun sähköt oli poikki muutaman päivän tai WC väliaikaisesti pois käytössä kun putket oli jäätyneet. Mitä ihanaa on kärvistellä rakko täynnä kunnes on pakko nousta lämpimästä sängystä kuselle huussiin?
Vierailija kirjoitti:
Lapsien kannalta ok kun ovat pieniä. Mutta annas olla kun ovat teinejä...
No meidät maatilalla kasvaneet teinit on saaneet hyvin kesätöitä 14-vuotiaasta lähtien. Poika teki koneurakointia heti saatuaan traktorikortin, talvella aurasi lumia ennen kouluun lähtöä ja kesällä oli peltotöissä. Omasta tahdostaan. Omilla säästöillään ostivat 18-vuotiaana autot. Nykyisin opiskelevat korkeakouluissa. Niin että mikä tässä meni huonosti?
Miten te jotkut voitte sanoa että tuo on nykyaikana turhaa? Ettekö syö ruokaa ollenkaan? Ruoka tulee edelleen maalta. Jonkun on edelleen mentävä pellolle ja navettaan, se on työtä eikä kukaan sädekehäänsä kiillottaakseen siellä ole rehkimässä.
Vierailija kirjoitti:
Miten te jotkut voitte sanoa että tuo on nykyaikana turhaa? Ettekö syö ruokaa ollenkaan? Ruoka tulee edelleen maalta. Jonkun on edelleen mentävä pellolle ja navettaan, se on työtä eikä kukaan sädekehäänsä kiillottaakseen siellä ole rehkimässä.
Paitsi ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, miten noin nuorella on varaa maatilaan ja olla vielä kotiäiti. Veronmaksajatko tämän touhun kustantavat, mies kovalla pakkotyöllä vai onko perintö?
Sinulla on selvästi valinnan varaa.
Sinulla ei taida olla käsitystä mitä vanhat maalaistalot maksavat. Voin kertoa, että alle sadalla tonnilla saa jo ison paikan.
Kyllä ihmiset nyt sen tietää. Harvalla kumminkaan vielä parikymppisenä on ylimääräistä sataatonnia tai vakituista duunipaikkaa ja takaajaa isolle lainalle.
Ööö... Itsellä oli parikymppisenä määräaikainem työ lähihoitajana ja miehellä työ karjatilalla. Takaajia ei tarvittu siltikään, ja laina saatiin ilman omaa rahaa.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, miten noin nuorella on varaa maatilaan ja olla vielä kotiäiti. Veronmaksajatko tämän touhun kustantavat, mies kovalla pakkotyöllä vai onko perintö?
Sinulla on selvästi valinnan varaa.
Mä ostin hevostilan siivoojan palkalla kun olin 23v.
Nyt olen 40v ja asun tässä edelleen enkä ole ollut töissä enää vuosiin vaan olen kotiäiti.Siis etkö tee niitä tilan töitä ja osallistu pyöritykseen itse ollenkaan vaan miten asut tilalla edelleen, mutta et ole töissä ollut vuosiin? Kerro ihmeessä lisää
No ei omien eläinten hoidosta palkkaa saa. Palkkatöissä en ole ollut vuosiin.
Vierailija kirjoitti:
Lapsien kannalta ok kun ovat pieniä. Mutta annas olla kun ovat teinejä...
Bruum bruum brääääm!🛵🏍️
Yleensä nuoret ei muuta maalle juurikin siksi, ettei siellä ole työtä. Jos työttömyys ei haittaa tai voi vaikka sillä maatilalla jotenkin tienata elantoa, tilanne on tietenkin eri.
Iso työmäärä altistaa sairauksille ja kunta voi viedä lapset jos ette pysty hoitamaan niitä.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä nuoret ei muuta maalle juurikin siksi, ettei siellä ole työtä. Jos työttömyys ei haittaa tai voi vaikka sillä maatilalla jotenkin tienata elantoa, tilanne on tietenkin eri.
Maalla tehty työ joutuu tiukkaan tarkasteluun, koska se vähentää mahdollisuutta tarjota terveydenhuoltoa ja asumistukia kaupunkeihin.
Vierailija kirjoitti:
Iso työmäärä altistaa sairauksille ja kunta voi viedä lapset jos ette pysty hoitamaan niitä.
Höpöhöpö.
Vierailija kirjoitti:
Miten te jotkut voitte sanoa että tuo on nykyaikana turhaa? Ettekö syö ruokaa ollenkaan? Ruoka tulee edelleen maalta. Jonkun on edelleen mentävä pellolle ja navettaan, se on työtä eikä kukaan sädekehäänsä kiillottaakseen siellä ole rehkimässä.
Ei tuolla eläinmäärällä tod.näk. elätä kunnolla edes itseään.
Toisekseen, on ne lampaat siellä niityllä kesällä ihkuja, mutta ne on talveksi tuotava sisään vaikkapa lampolaan, ja keväällä luotava paska sieltä lampolasta ulos. Ja ruokittava pari kertaa joka ikinen päivä, tämä ei tietysti ole niin hankalaa, jos lapsensakin joutuu joka tapauksessa ruokkimaan.
Joo, no kerro uudestaan kun olet taas työelämässä.
Hienoa, että voitte elää unelmienne elämää :) Me ihmiset ollaan vaan niin erilaisia. Itsekin tykkään kuopsutella kasvimaalla, vaikka se tuntuu vanhanaikaiselta. Toisaalta huomaan vähän ärsyyntyväni siitä, että asiat nähdään ääripäinä. On touhukkaita käytännön ihmisiä ja on sohvalla/paljussa löhöilijöitä, mutta myös paljon muita. Itselleni esim. lukeminen on tosi tärkeää, ei se ole mitään sellaista mitä teen "jos jää aikaa". Ja vaikka en lukiessani leipaise kolmea pullapitkoa, kitke rikkaruohoja tai juokse koiran kanssa lenkillä, se ei todellakaan ole aivotonta ja tylsää löhöilyä. Kaikenlaiset kulttuuriharrastukset nähdään jotenkin outona, oikeaa harrastamista on sellainen, missä tulee hiki tai tekee käsillään jotain. Kummallista siihen nähden, että me suomalaiset kaiketi luemme aika paljon.