Voisitko seurustella työkyvyttömyyseläkeläisen kanssa?
Mielenterveyden haasteet kyseessä ja uusi suhde.
Pitkästä avioliitosta tai prisuhteesta tuskin kukaan eroaisi tälläisen takia, mutta vaikuttaisiko uuden suhteen aloittamiseen?
Kommentit (58)
Itselläni ok tulot, minua ei kiinnosta millä rahalla kukin elää. Mutta mt-ongelmat potentiaalisella kumppanilla on no go. Kerran kokeilin ja eihän siitä mitään tullut. Mies oli kyllä ihan työssäkäyvä, mutta vapaa-aika meni yleensä maatessa ja nukkuessa, yhteydenpito oli muutenkin hankalaa kun toinen aina yhtäkkiä katosi ja lakkasi vastaamasta viesteihin.
Vierailija kirjoitti:
Palsta taas ’yllättää’. Ap älä välitä haukuista. Keskustelu kuin keskustelu niin aina täällä haukutaan aloittaja.
Minusta kuulostaa siltä että ap on fiksu ja ottaa eri asioita huomioon jo ajoissa. Parempihan se on tälläistä pohtia jo suhteen alussa kuin myöhemmässä vaiheessa. Ap vaikuttaa myös epävarmalta, ei tuomitsevalta tai ilkeältä. Minulle välittyy että ap tarvitsisi nyt kannustusta ja vertaistukea, ei haukkuja.Jos ap olisi niin tuomitseva kuin täällä leimataan, ei hän tätä edes miettisi.
Ap kyllä oikeasti miettii vain, mitä muut (sukulaiset ja kaverit) ajattelee. Ja kehuu kuinka hänen lähellä olevat ovat kaikki työssä tai yrittäjiä. Joten työkyvytön "ei sovi joukkoon"
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ok tulot, minua ei kiinnosta millä rahalla kukin elää. Mutta mt-ongelmat potentiaalisella kumppanilla on no go. Kerran kokeilin ja eihän siitä mitään tullut. Mies oli kyllä ihan työssäkäyvä, mutta vapaa-aika meni yleensä maatessa ja nukkuessa, yhteydenpito oli muutenkin hankalaa kun toinen aina yhtäkkiä katosi ja lakkasi vastaamasta viesteihin.
Tämä juuri. Mt:n kanssa ei voi olla tasavertainen kumppani vaan muuttuu mt-kyytiläiseksi tai hoitajaksi tai yleensä masokistiksi joka miettii että miksi jaksan tätä.
Voisin harkita. Olen itse työkyvyttömyyseläkkeellä opiskeluaikaisen masennukseni takia.
N37
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä oot tyhmä ap.
Ap on fiksu kun asiaa pohtii. Suomessa olisi paljon vähemmän ongelmia parisuhteissa, perheissä ja lapsiperheissä jos kaikki olisivat yhtä fiksuja kuin ap.
Ai ap on fiksu?? Hänhän miettii vain, mitä muut ajattelee, jos hän seurustelee työkyvyttömän kanssa. Ei hänellä ole mitään sympatiaa seurustelukaveriaan kohtaan.
Kyllä voisin. Menin naimisiinkin tk-eläkeläisen kanssa. Tuli silti maksettua lainat ja elätettyä perhe, se on mahdollista. Nyt en minäkään tarvitse enää kokopäivätyötä. Arvostan aikaa, yhteistä aikaa ja ymmärrän, ettei kukaan ole eläkkeellä ihan kevyistä syistä. N42
Vierailija kirjoitti:
Jos häpeää, ei voi rakastaa.
Parisuhteessa on rakastamisen lisäksi kyse myös siitä, että saa rakkautta. Mt-ihmisten kanssa kyse on aina siitä, että heitä rakastetaan. Jos haluat vastavuoroista ihmissuhdetta, etsi jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Jos häpeää, ei voi rakastaa.
Tässäpä lyhyesti ja ytimekkäästi sanottu totuus.
Olin noin vuoden suhteessa erittäin uupuneen ihmisen kanssa. Onneksi hän itse älysi lopettaa suhteen. Käytännössä olin aggression purkuväylä ja torjunnan kohde.
Minä kuvittelin, että kuuluu olla tukena.
Nyt eksäni on toista vuotta saikulla ja harkitsee työkyvyttömyyseläkkeen hakemista.
Minä löysin kumppanin, jonka kanssa toisen huomioiminen on vastavuoroista. Alkuun itkin välillä silkasta helpotuksesta.
Joo, olen itsekin joutunut jäämään eläkkeelle nuorena, silti löydän helposti seuraa.
Vierailija kirjoitti:
En. Hänen pitäisi ensin joko selvittää se kuviteltu kukkuuongelma päässä tai sitten etsiä sellainen työ jossa edes pyörätuolista ei olisi haittaa (tai mikä ikinä fyysinen vamma on sen tiketin eläkkeelle antanut). Minä olen tehnyt töitä halvaantuneena, joten ei kiinnosta kenenkään selittelyt.
Et ole tehnyt töitä halvaantuneena. Sinun viestisi kertoo mikä olet, oikein silmissäni näen rasvamahaisen, turpeanaamaisen kuvotuksen jostain peräkyliltä. Kukkuuongelma sinulla on kyllä ehdottomasti!
Vierailija kirjoitti:
Voisin harkita. Olen itse työkyvyttömyyseläkkeellä opiskeluaikaisen masennukseni takia.
N37
Unohdin mainita perusteluni. Yhteiset kokemukset, sama elämäntilanne, paljon vapaa-aikaa, vaikeuksien kautta kehittynyt empaattisuus ja suvaitsevaisuus, rakkaus.
Huomaa peukuista onko tiistai-iltapäivänä palstalla enemmän mt-ongelmaisia vai työssäkäyviä :)
Vierailija kirjoitti:
Ap pohtii:
Tiedän että olen kamalan pinnallinen, mutta itseäni häiritsee nimenomaan tuo eläke. Sen verran tunnen miestä että elämänsä sujuu hyvin, voisi kuvailla ihan tavalliseksi elämäksi. Ainoa poikkeus on että ei käy töissä. Melkeinpä mietin että onko tuo eläke lopullista vai voisiko sitä siirtyä töihin.. ota ja tiedä..
Miten tuoda asiaa esille kaveriporukassa jossa kaikki on jonkinlaisissa töissä, toiset luo uraa kovastikin, toiset on ihan vaan tavallisesti töissä 8-16. Suvussani on yli puolet yrittäjiä kuten vanhempanikin ovat ja työntekoa aina arvostettu paljon. Itse en ehkä yhtä vahvasti kuin vanhempani mutta tässä sen näkee että on tainnut kasvatus juurtua minuun
Otatko puolison kavereille ja suvulle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos häpeää, ei voi rakastaa.
Parisuhteessa on rakastamisen lisäksi kyse myös siitä, että saa rakkautta. Mt-ihmisten kanssa kyse on aina siitä, että heitä rakastetaan. Jos haluat vastavuoroista ihmissuhdetta, etsi jotain muuta.
Kyllä minä rakastan syvästi puolisoani ja lapsiani.
Voisin, jos miehen sairaus on hoitotasapainossa eikä kovin vaikuttaisi arkeen, ja jos mies on ystävällinen, liikunnallinen, kohtelee minua ja muita hyvin ja tekee osansa kotitöistä ja on muutenkin tasa-arvoinen. Itse tienaan hyvin (+100 k e/), joten rahaan ei suhde kaatuisi. Olisin valmis kustantamaan esim. yhteiset hankinnat, menot ja matkat tulojen suhteessa, eli minä maksan suurimman osan. Työkyvyttömyys ei hyvää miestä pilaa.
Voisin, jos hän maksaa laskut omista rahoista eikä veronmaksajien.
Olisi kiva nähdä millaisia keski-ikäisiä läskejä kesien kuivuttamilla naamoilla täällä on taas nostattamassa itseänsä esim. 23v auto-onnettomuuden takia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneen mallikasvoisen, hygieniastaan ja kropastaan huoltapitävän naisen tai miehen yläpuolelle, niin kuin sinä olisit se valitseva osapuoli. :D
Kyllä voisin. En kuitenkaan vakavasti häiriöisen (persoonallisuushäiriö, skitsofrenia, kaksisuuntainen). Alkoholiongelmaista en voisi harkita lainkaan.
Sen sijaan esim. burnoutin kokenut nainen olisi varmasti hyvää seuraa, samoin autismikirjolla olevat. Tunnen muutamia ja ovat mielenkiintoisia ja kiinnostavia.
Perusteluja:
En jaksaisi kuunnella päivästä toiseen kumppanini työasioita ja -juoruja.
En jaksa kumppanin ylitöitä ja lyhyitä lomia (usein eri aikaan kuin oma loma).