Lue keskustelun säännöt.
Henkinen kolmas pyörä
05.07.2021 |
Olemme eläneet kumppanini kanssa avoliitossa 8 vuotta ja puhuneet tulevaisuuden suunnitelmista jo alusta lähtien. Sanoisin, että olemme parisuhteemme lisäksi kaikin puolin toistemme parhaita ystäviä ja tunnemme toisemme läpikotaisin. Meillä on samankaltainen käsitys arvojen, raha-asioiden, perhetoiveiden ja asuinpaikan suhteen. Olemme siis monella tapaa samankaltaisia ja olemme keskustelleet asioista avoimesti tähän asti, tai niin ainakin olen luullut.
Jokin aika sitten puolisoni löysi uuden vastakkaista sukupuolta edustavan ystävän harrastuspiirien kautta, jonka kanssa hänellä on muodostunut syvä ystävyys. Hän viettää uuden ystävän kanssa aikaa melko usein harrastuksen parissa ja heillä riittää paljon keskusteltavaa muistakin aiheista, ovat nähneet myös harrastuksen ulkopuolella joitakin kertoja. Minulla on myös vastakkaisen sukupuolen ystäviä, mutta he ovat enemmän tuttavuuksia tai kavereiden kavereita kuin varsinaisia sydänystäviä, joille kertoisin syvimmät tunteeni ja ajatukseni. Siinä ei siis ole mitään vikaa että on ystäviä, miehiä tai naisia tai jotain muuta sukupuolta.
Kuitenkin tämä puolisoni uusi tuttavuus on vähän alkanut mietityttämään, koska minusta heillä tuntuu olevan jotain kaveruutta suurempaa, viestittelevät ahkerasti joka päivä, käyvät yhdessä erilaisissa paikoissa missä ei halua minun kanssa käydä (tai ainakaan ei ole ehdottanut), keskustelevat laajasti ja syvällisesti sellaisistakin asioista, joista minun kanssa ei ole puhunut jne, mutta puolisoni mukaan tapaamisiin ei liity mitään erityisempää. Asiasta kysyessä nosti esiin mustasukkaisuuskortin, enkä sitten alkanut kyseenalaistamaan enempää. Hän kuitenkin puhuu melko avoimesti ystävästään eikä tunnu salailevan mitään sen suhteen. Tosin mistä minä tietäisin jos niin tekisi. Nyt hiljattain selvisi, että ovat keskenään puhuneet meidän parisuhteesta ja sen ongelmista. Siis sellaisista ongelmista, joista minulla ei ollut tietoakaan, eikä ole aiemmin nostanut näitä asioita minun kanssani esille. On vähän huijattu olo, että minut jätetään parisuhteemme tilan keskustelusta ulkopuolelle ja tämä uusi tuttavuus on jotenkin niin tärkeä, että minut voidaan heivata sivuun aina kun ystävä haluaa tavata tai keskustella.
Onko tässä kehkeytymässä jotain mikä lyö meitä erilleen vai huolehdinko turhasta? Onko muilla kokemuksia ulkopuolelle jäämisestä omasta parisuhteesta?
Kommentit (25)
Ole huoleti, heidän suhteensa on puhtaasti fyysistä himoa.
Sinä olet se vaimomatsku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä sillä, että sanotaan kuinka ollaannjuteltu ja tehty sitätätä, peitellään sitä tosiasiaa että on nuzzittu kuin kiimaiset kanit.
Joka kerta kun miehesi puhuu siitä naisesta, hän elää ne tilanteet uudelleen ja uudelleen.
Kokisin itseni todella loukatuksi. Salailu, suhteestanne puhuminen kolmannelle, kuten kuvasit. Varo ettei vie miestäsi. Toisaalta et voi mitään jos niin käy.
Et ole turhaan huolissasi. En hyväksyisi tilannetta, jossa puolisoni heivaa minut sivuun kun "ystävä" tarvitsee häntä. Jos nimittelee sinua muutenkin kuin mustasukkaiseksi (idiootti, hullu, vainoharhainen yms) niin ovat pidemmällä "ystävyydessään" kuin antavat ymmärtää. Koettu on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrankin näin päin, että mies vatvoo parisuhdettaan jonkun muun kanssa. Yleensä tätä harrastavat naiset, jotka ystäviensä kanssa käyvät joka ikisen asian miehestään ja suhteestaan läpi.
On ongelma. Mielestäni ei ole kenenkään asia puuttua toisen ystäviin, enkä ole mustasukkaista sorttia kuitenkaan. Kuitenkin mulle on selvä asia, että parisuhteessa olemme toistemme tärkeimmät ihmiset ja kumppanit, ja se pitää myös kumppanille osoittaa.
Itse alkaisin ottaa puolisosta henkisesti etäisyyttä. Määräilemään ja tivaamaan en rupeaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein uuden ihmisen kanssa tulee sellanen "kuherruskuukausi" alkuun jos löytää tyypin joka natsaa. Oli mitä sukupuolta vaan ja vaik kyse on puhtaasta kaveruudesta. Luulen et miehelläs on just sellanen menossa. Toki sä oot taatusti mustasukkanen ja tietty saat ollakin, mut eiköhän se yhteydenpito ym siit tasaannu ku "alkuhuuma" hyvästä tyypistä menee ohi.
Syvä ystävyys ei synny hetkessä harrastuksen kautta ja juttelemalla, eikä ole aikuisilla yleensä tuolla lailla intensiivistä. Kyse on ihastuksesta ja kenties muustakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosiasiat puhuvat puolestaan. Tuossa tilanteessasi tuntisin itseni hylätyksi enkö kyllä tuollaiseen mieheen luottaisi.
Jossain se raja menee parisuhteessa, tuommoinen ei kuulu kuvioon, miehesi selvästi viihtyy paremmin toisen kanssa.
Joo ei. Minä lähtisin, ongelmia tiedossa. Ei jaksaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanottakoon, että kyse on seksistä ja sen luistamattomuudesta. Aiemmin ei ole ollut mitään valittamista. Minusta niin intiimi asia keskustella ulkopuolisen naisen kanssa, että on nöyryytetty olo.
t. ap
Minun ex kirjoitti vertailevan listan "kaverin" ja minun hyvistä ja huonoista puolista ja minulla oli vain miinuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä alkaisin miettimään omaa elämää tollasen jälkeen. Ylipäätään seksi on niin yksityinen asia, koskee sinua, että olisin todella loukkaantunut. Mut joo miehet (ei kaikki) on tollasia. Ongelmia seksissä = etsitään uusi.
Vierailija kirjoitti:
Sanottakoon, että kyse on seksistä ja sen luistamattomuudesta. Aiemmin ei ole ollut mitään valittamista. Minusta niin intiimi asia keskustella ulkopuolisen naisen kanssa, että on nöyryytetty olo.
t. ap
Muista että luotat sun intuitioon!! Jos on vähänkin olo et siin kaverisuhtees on jotain enemmän niin jalat nopeesti liikkeelle ja nokka kohti uusia seikkailuja!
Selkeästi jotain. Puhtaasti kaverimielessä oleva mies ei avaa parisuhdekuvioitaan ellei yleisesti, ja nämä hyvät ystävättäret on niin moneen kertaan nähty, etten uskoisi tällä otannalla.
Valitettavasti, harvemmin se henkinen yhteys jää pelkästää henkiseen tasoon.
Naisena voin kyllä sanoa että minua harvemmin kiinnostaa henkiset yhteydet miesten kanssa, jos ei ole vetoa seksuaalista jo ennästään. Silloinkin henkisen yhteyden tarkoitus on lähinnä seksuaalinen. Vaikka ehkä ne ruokkivat toisiaan. Yksi poikkeus on, eräs mielestäni hyvin älykäs kaverini/tuttavani mutta sekin kiinnostus oli enemmän älyllistä kuin henkistä.
Mies, joka keskustelee naispuolisen "ystävän " kanssa teidän sukupuolielämästänne, ei ole "ystävä", vaan jotain ihan muuta. Voit sitten omassa päässäsi päätellä mitä se muu on.
Mulle on aina ollut itsestään selvää että puoliso on se, jolle ollaan lojaaleja. Parisuhteen asioita ei vatvota ystäville, ei tuttaville, eikä puolisoa loukata tuolla tavalla.
Toinen aviomies on kanssani samoilla linjoilla.