Olen aina saanut sen miehen, jonka halusin. Nainen, haluatko kysyä jotain?

Vierailija kirjoitti:

Luuletko että tuossa on jotain poikkeuksellista? Olen minäkin aina saanut kenet haluan. En olisi tyytynyt muuhun. Pitää vaan ottaa mitä haluaa, eikö jäädä odottelemaan että joku muu vie nenän edestä.

En luule, tuskinpa se on kovin harvinaista, mutta ei kuitenkaan itsestäänselvää ihan kaikille. Aktiivisuus on tärkeää, kyllä. Kannattaa aina yrittää tavoitella täsmälleen sitä mitä haluaa aivan niin kuin muissakin asioissa. Se mitä haluaa ei kuitenkaan nuorena voikaan olla kristallinkirkasta, koska elämänkokemusta on niin vähän, mutta sen kuitenkin hahmotin mitä en ainakaan halua. Ja niin tuntuu tyttärenikin hahmottavan, luonnostaan. Ap

Jos nainen on syntynyt kauniiksi, ei hänellä yleensä ole mitään ongelmaa saada haluamaansa miestä.

Jos nainen on ruma, ja saa silti haluamansa miehen, niin siinä vasta onkin temppu jota kelpaa ihailla.

Joo. En oikein keksi mitään kysyttävää. Voin vain kertoa, että itselleni pariutuminen ei koskaan ole ollut helppoa. Olen kyllä seurustellut useamman kerran ja päätynyt naimisiinkin, mutta minulle on aina ollut selvää, etten ole mikään varsinainen palkinto tai saalis miehelle. 

Olen kai liian kummallinen tai jotain sellaista. Tosi usein kun olen ollut oikeasti jostain miehestä kiinnostunut, homma ei ole juurikaan edennyt minnekään. OIkeastaan niin, että mitä voimakkaampaa on oma kiinnostukseni ollut, sitä varmammin homma on levähtänyt käsiin. 

Koen oikeastaan niin, että minun tulee olla vähän kiitollinen siitä, jos joku mies huomiota osoittaa. Pienikin huomio on parempi kuin ei mitään. Seksi on huomionosoitus, mutta toisaalta se tekee minut halvaksi, eli siinäkin menee pieleen. 

Vierailija kirjoitti:

Joo. En oikein keksi mitään kysyttävää. Voin vain kertoa, että itselleni pariutuminen ei koskaan ole ollut helppoa. Olen kyllä seurustellut useamman kerran ja päätynyt naimisiinkin, mutta minulle on aina ollut selvää, etten ole mikään varsinainen palkinto tai saalis miehelle. 

Olen kai liian kummallinen tai jotain sellaista. Tosi usein kun olen ollut oikeasti jostain miehestä kiinnostunut, homma ei ole juurikaan edennyt minnekään. OIkeastaan niin, että mitä voimakkaampaa on oma kiinnostukseni ollut, sitä varmammin homma on levähtänyt käsiin. 

Koen oikeastaan niin, että minun tulee olla vähän kiitollinen siitä, jos joku mies huomiota osoittaa. Pienikin huomio on parempi kuin ei mitään. Seksi on huomionosoitus, mutta toisaalta se tekee minut halvaksi, eli siinäkin menee pieleen. 

Olen huomannut tuon saman asenteen naisissa, joilla ei ole mennyt miesten kanssa kovin hyvin. Eli sen, että he eivät pidä itseään tarpeeksi suuressa arvossa ja ovat jotenkin pelokkaita, jotkut myös tarrautuvat liian lujasti kiinni ja karkottavat näin kiinnostuneen miehen. Heillä ikään kuin usko ja itseluottamus ei riitä ja tarvitsevuus nousee esille. Toisaalta he ihastuvat liian herkästi mieheen, joka vähänkin kiinnittää heihin huomiota. Nainen voi olla hyvin kauniskin ja silti kärsiä noista asioista suhteessa miehiin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen on syntynyt kauniiksi, ei hänellä yleensä ole mitään ongelmaa saada haluamaansa miestä.

Jos nainen on ruma, ja saa silti haluamansa miehen, niin siinä vasta onkin temppu jota kelpaa ihailla.

Oletko sinä mielestäsi ruma, kaunis vai jotain siltä väliltä kuten suurin osa naisista? Kerro lisää tästä skenaariosta. Kyllä tässä muutkin saavat antaa vastauksia ja kyseenalaistaa viestejäni myös. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ollut itse aloitteellinen miesten suuntaan vaiko toisin päin?

Tämäkin on vähän merkillinen juttu, koska yleensä minua lähestyvät ne miehet, joista olen itse kiinnostunut. Eivät suinkaan kaikki, vaikka olenkin aikoinaan ollut hyvinkin suosittu tyttö ja nuori nainen. Kaksi ekaa poikaystävää oli samoista ystäväpiireistä, lähestyminen oli molemminpuolista, aviomies tutun tuttu, hänet minä iskin, vaikka hän väittää iskeneensä minut, joten mikä lienee totuus.

Pidän kaikkia iskemis- ja pyydystämisjuttuja sataprosenttisena humpuukina. Ap

Minusta tämä oli mielenkiintoista, kun sanoit, että pidät tuollaista humpuukina. Ne hyviä miehiä löytäneet naiset, joita tunnen, ovat aika jämäköityy ja sanovat useinkin tällaisia asioita—tuo ei sovi, tuo ei ole sopivaa, noin ei tehdä, yleensä ihmiset tekevät näin… Niinpä olisin vilpittömän utelias, tunnustatko itsesi tästä? Ja uskotko että tietyllä jämäkkyydellä tai varmuudella on asiassa osansa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa paradoksaaliselta. Jos sä olet kerta aina saanut sen miehen, jonka halusit, niin miksi piti vaihtaa?

No se ei ollut ihan sitä mitä tarkemmin ajattelen halusin. Mieli voi muuttua ja rakkaus voi loppua, vaikka toisessa ei mitään varsinaista vikaa olisikaan. Se tekee rakkaudesta myös hiukan pelottavaa, kun ei tiedä ikinä aivan varmasti mitä toisen päässä liikkuu ja mitä tapahtuu. Samalla tuon tiedostaminen säilyttää jännitteen, vaikkei nyt koko ajan lähtökuopissa eläisikään. Että pysyy hereillä, valppaana, läsnä, kun toinen ei ole itsestäänselvyys. Ap

Vähän aiheen vierestä. Tuo "lähtökuopissa eläminen" on varmaan todellisuutta monessa parisuhteessa. Sitten lähdetään, ennen kuin toinen ehtii, ikään kuin jättäjä olisi jotenkin parempi kuin jätetty.

Teidän kohdalla ei ilmeisesti suurta draamaa ollut, kun miehen ex-seurustelukumppani on ystäväsi.

Viestiesi perusteella ajattelen, että itsetunto, sosiaalisuus, positiivisuus, naisellisuus ja se, että tietää mitä haluaa, ovat olleet avaimia onnistumiseen parisuhderintamalla (+eri aikakausi ;)

Ps. Onko vielä ketjua, jossa sais suuria ikäluokkia syyttää siitä, että pariutuminenkin oli heille niin helppoa? (Aloittaja ei kuulu niihin)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo. En oikein keksi mitään kysyttävää. Voin vain kertoa, että itselleni pariutuminen ei koskaan ole ollut helppoa. Olen kyllä seurustellut useamman kerran ja päätynyt naimisiinkin, mutta minulle on aina ollut selvää, etten ole mikään varsinainen palkinto tai saalis miehelle. 

Olen kai liian kummallinen tai jotain sellaista. Tosi usein kun olen ollut oikeasti jostain miehestä kiinnostunut, homma ei ole juurikaan edennyt minnekään. OIkeastaan niin, että mitä voimakkaampaa on oma kiinnostukseni ollut, sitä varmammin homma on levähtänyt käsiin. 

Koen oikeastaan niin, että minun tulee olla vähän kiitollinen siitä, jos joku mies huomiota osoittaa. Pienikin huomio on parempi kuin ei mitään. Seksi on huomionosoitus, mutta toisaalta se tekee minut halvaksi, eli siinäkin menee pieleen. 

Olen huomannut tuon saman asenteen naisissa, joilla ei ole mennyt miesten kanssa kovin hyvin. Eli sen, että he eivät pidä itseään tarpeeksi suuressa arvossa ja ovat jotenkin pelokkaita, jotkut myös tarrautuvat liian lujasti kiinni ja karkottavat näin kiinnostuneen miehen. Heillä ikään kuin usko ja itseluottamus ei riitä ja tarvitsevuus nousee esille. Toisaalta he ihastuvat liian herkästi mieheen, joka vähänkin kiinnittää heihin huomiota. Nainen voi olla hyvin kauniskin ja silti kärsiä noista asioista suhteessa miehiin. Ap

Tuohon samaan kuuluu havaintojeni mukaan se, että he ohittavat miehen taholta tulevat pienet huolestuttavat merkit täysin ja jatkavat suhdetta, jossa on huonot ennusmerkit.

Esimerkiksi kerran järkytyin, kun ystäväni poikaystävä moitti kaikkien läsnäollessa tyttöystäväni kenkiä. Eräässä toisessa tapauksessa poikaystävä vertasi ystävääni minuun, kehui minua, pyrkien pahoittamaan ystäväni mielen. Minulle luontainen reaktio olisi ollut jättää mies tuollaisista merkeistä. En missään tapauksessa kuuntele tuollaista, olipa se mistä syystä tahansa. Sitä tulee lisää aivan varmasti ja pahempaakin. Tuollainen suhde pitää lopettaa, mutta nämä naiset eivät huomaa noita merkkejä. Ja ystävänkin on vaikea ottaa tuollaista puheeksi.

Näin se huono itsetunto kehittyy pikkuhiljaa, kunnes ollaan siinä käsityksessä, ettei edes ansaitse parempaa. Totta kai ansaitsee, jokainen. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ollut itse aloitteellinen miesten suuntaan vaiko toisin päin?

Tämäkin on vähän merkillinen juttu, koska yleensä minua lähestyvät ne miehet, joista olen itse kiinnostunut. Eivät suinkaan kaikki, vaikka olenkin aikoinaan ollut hyvinkin suosittu tyttö ja nuori nainen. Kaksi ekaa poikaystävää oli samoista ystäväpiireistä, lähestyminen oli molemminpuolista, aviomies tutun tuttu, hänet minä iskin, vaikka hän väittää iskeneensä minut, joten mikä lienee totuus.

Pidän kaikkia iskemis- ja pyydystämisjuttuja sataprosenttisena humpuukina. Ap

Minusta tämä oli mielenkiintoista, kun sanoit, että pidät tuollaista humpuukina. Ne hyviä miehiä löytäneet naiset, joita tunnen, ovat aika jämäköityy ja sanovat useinkin tällaisia asioita—tuo ei sovi, tuo ei ole sopivaa, noin ei tehdä, yleensä ihmiset tekevät näin… Niinpä olisin vilpittömän utelias, tunnustatko itsesi tästä? Ja uskotko että tietyllä jämäkkyydellä tai varmuudella on asiassa osansa?

Kyllä tunnistan. Olen voimakastahtoinen ja aika näpäkkä, mutta en sillä tavalla, että sanoisin vastaan ja alkaisin riidellä. It's my way or highway -tyyppisesti.

Iskemisjutuilla tarkoitin sitä, että annetaan erilaisia ohjeita miten pyydystät miehen/naisen. En usko sellaisiin. Ne voivat kyllä kertoa aika paljon siitä ohjeen antajasta millaisena hän näkee miehen ja naisen, parisuhteen jne. Ainoa ohje, jonka allekirjoitan on se, että kuuntele toista ja pidä tunnelma keveänä, äläkä ihastu liian herkästi. Se on kyllä helpommin sanottu kuin tehty. Ap 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa paradoksaaliselta. Jos sä olet kerta aina saanut sen miehen, jonka halusit, niin miksi piti vaihtaa?

No se ei ollut ihan sitä mitä tarkemmin ajattelen halusin. Mieli voi muuttua ja rakkaus voi loppua, vaikka toisessa ei mitään varsinaista vikaa olisikaan. Se tekee rakkaudesta myös hiukan pelottavaa, kun ei tiedä ikinä aivan varmasti mitä toisen päässä liikkuu ja mitä tapahtuu. Samalla tuon tiedostaminen säilyttää jännitteen, vaikkei nyt koko ajan lähtökuopissa eläisikään. Että pysyy hereillä, valppaana, läsnä, kun toinen ei ole itsestäänselvyys. Ap

Vähän aiheen vierestä. Tuo "lähtökuopissa eläminen" on varmaan todellisuutta monessa parisuhteessa. Sitten lähdetään, ennen kuin toinen ehtii, ikään kuin jättäjä olisi jotenkin parempi kuin jätetty.

Teidän kohdalla ei ilmeisesti suurta draamaa ollut, kun miehen ex-seurustelukumppani on ystäväsi.

Viestiesi perusteella ajattelen, että itsetunto, sosiaalisuus, positiivisuus, naisellisuus ja se, että tietää mitä haluaa, ovat olleet avaimia onnistumiseen parisuhderintamalla (+eri aikakausi ;)

Ps. Onko vielä ketjua, jossa sais suuria ikäluokkia syyttää siitä, että pariutuminenkin oli heille niin helppoa? (Aloittaja ei kuulu niihin)

Oli se itse asiassa aika draamaa, koska suhde oli pitkä ja vakiintunut, naimisiinmenoa vaille. Mutta siitäkin selvittiin. Suuret ikäluokat ovat minua vanhempia, mutta kyllä mun mielestä meilläkin oli helpompaa kuin nyt. Koko Tinderin voisi upottaa suohon :)  Ap 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen on syntynyt kauniiksi, ei hänellä yleensä ole mitään ongelmaa saada haluamaansa miestä.

Jos nainen on ruma, ja saa silti haluamansa miehen, niin siinä vasta onkin temppu jota kelpaa ihailla.

Oletko sinä mielestäsi ruma, kaunis vai jotain siltä väliltä kuten suurin osa naisista? Kerro lisää tästä skenaariosta. Kyllä tässä muutkin saavat antaa vastauksia ja kyseenalaistaa viestejäni myös. Ap

Olen jotain siltä väliltä.

En täysin ymmärtänyt mitä tarkoitit skenaariolla. Oma ajatus viestissäni oli siis se, että jos nainen on kaunis niin tottakai hän saa haluamansa miehen, asiahan on päivänselvä alusta alkaen. Joten vaikeaa siis keksiä mitään kysyttävää tuollaiselta naiselta.

Jos taas AP olet ruma, ja silti saat aina haluamasi miehen, niin sitten olen kyllä super kiinnostunut miten sen teit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen on syntynyt kauniiksi, ei hänellä yleensä ole mitään ongelmaa saada haluamaansa miestä.

Jos nainen on ruma, ja saa silti haluamansa miehen, niin siinä vasta onkin temppu jota kelpaa ihailla.

Oletko sinä mielestäsi ruma, kaunis vai jotain siltä väliltä kuten suurin osa naisista? Kerro lisää tästä skenaariosta. Kyllä tässä muutkin saavat antaa vastauksia ja kyseenalaistaa viestejäni myös. Ap

Olen jotain siltä väliltä.

En täysin ymmärtänyt mitä tarkoitit skenaariolla. Oma ajatus viestissäni oli siis se, että jos nainen on kaunis niin tottakai hän saa haluamansa miehen, asiahan on päivänselvä alusta alkaen. Joten vaikeaa siis keksiä mitään kysyttävää tuollaiselta naiselta.

Jos taas AP olet ruma, ja silti saat aina haluamasi miehen, niin sitten olen kyllä super kiinnostunut miten sen teit.

Tuolla aiemmin jo mainitsin, että mun mielestä oikein kauniille kauneudesta voi olla jopa haittaa. Eihän Armikaan Dannya saanut eli ei se mikään itsestäänselvyys ole edes miss Suomelle. Eli meillä on tästä vähän eri näkemys. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen on syntynyt kauniiksi, ei hänellä yleensä ole mitään ongelmaa saada haluamaansa miestä.

Jos nainen on ruma, ja saa silti haluamansa miehen, niin siinä vasta onkin temppu jota kelpaa ihailla.

Oletko sinä mielestäsi ruma, kaunis vai jotain siltä väliltä kuten suurin osa naisista? Kerro lisää tästä skenaariosta. Kyllä tässä muutkin saavat antaa vastauksia ja kyseenalaistaa viestejäni myös. Ap

Olen jotain siltä väliltä.

En täysin ymmärtänyt mitä tarkoitit skenaariolla. Oma ajatus viestissäni oli siis se, että jos nainen on kaunis niin tottakai hän saa haluamansa miehen, asiahan on päivänselvä alusta alkaen. Joten vaikeaa siis keksiä mitään kysyttävää tuollaiselta naiselta.

Jos taas AP olet ruma, ja silti saat aina haluamasi miehen, niin sitten olen kyllä super kiinnostunut miten sen teit.

Tuolla aiemmin jo mainitsin, että mun mielestä oikein kauniille kauneudesta voi olla jopa haittaa. Eihän Armikaan Dannya saanut eli ei se mikään itsestäänselvyys ole edes miss Suomelle. Eli meillä on tästä vähän eri näkemys. Ap

Kauneudesta voi varmasti olla joissain tilanteissa haittaakin.

Mutta kun puhutaan tilanteesta jossa nainen haluaa houkutella jonkun tietyn haluamansa miehen itselleen, niin melkein aina siihen riittää että nainen on kaunis. Muuta ei tarvita.

En ole vielä koskaan tavannut kaunista naista, joka ei saisi lähes sormeaan napsauttamalla haluamaansa miestä.

Oletko AP kaunis?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen on syntynyt kauniiksi, ei hänellä yleensä ole mitään ongelmaa saada haluamaansa miestä.

Jos nainen on ruma, ja saa silti haluamansa miehen, niin siinä vasta onkin temppu jota kelpaa ihailla.

Oletko sinä mielestäsi ruma, kaunis vai jotain siltä väliltä kuten suurin osa naisista? Kerro lisää tästä skenaariosta. Kyllä tässä muutkin saavat antaa vastauksia ja kyseenalaistaa viestejäni myös. Ap

Olen jotain siltä väliltä.

En täysin ymmärtänyt mitä tarkoitit skenaariolla. Oma ajatus viestissäni oli siis se, että jos nainen on kaunis niin tottakai hän saa haluamansa miehen, asiahan on päivänselvä alusta alkaen. Joten vaikeaa siis keksiä mitään kysyttävää tuollaiselta naiselta.

Jos taas AP olet ruma, ja silti saat aina haluamasi miehen, niin sitten olen kyllä super kiinnostunut miten sen teit.

Tuolla aiemmin jo mainitsin, että mun mielestä oikein kauniille kauneudesta voi olla jopa haittaa. Eihän Armikaan Dannya saanut eli ei se mikään itsestäänselvyys ole edes miss Suomelle. Eli meillä on tästä vähän eri näkemys. Ap

Kauneudesta voi varmasti olla joissain tilanteissa haittaakin.

Mutta kun puhutaan tilanteesta jossa nainen haluaa houkutella jonkun tietyn haluamansa miehen itselleen, niin melkein aina siihen riittää että nainen on kaunis. Muuta ei tarvita.

En ole vielä koskaan tavannut kaunista naista, joka ei saisi lähes sormeaan napsauttamalla haluamaansa miestä.

Oletko AP kaunis?

Pieni tarkennus eli jos tarkoitat miehen saamisella seksin saamista mieheltä, niin sitä en tällä aloituksella hakenut. Tarkoitin sitä että syntyy parisuhde halutun miehen kanssa.

Kauneudesta lähes kaikki naiset ovat saaneet kehuja, niin minäkin, mutta kaipa siinä jotain perää on kohdallani. Ap

Oletko tullut ajatelleeksi, että joskus ihmiselle tekee hyvää, ettei saa mitä haluaa? Kehityksen kannalta. Ja voi päästä vähemmälläkin jos ei saa sitä, mikä olisi itselle haitaksi.

Vierailija kirjoitti:

Oletko tullut ajatelleeksi, että joskus ihmiselle tekee hyvää, ettei saa mitä haluaa? Kehityksen kannalta. Ja voi päästä vähemmälläkin jos ei saa sitä, mikä olisi itselle haitaksi.

Miten tuo liittyy aiheeseen? Avaa vähän. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko tullut ajatelleeksi, että joskus ihmiselle tekee hyvää, ettei saa mitä haluaa? Kehityksen kannalta. Ja voi päästä vähemmälläkin jos ei saa sitä, mikä olisi itselle haitaksi.

Miten tuo liittyy aiheeseen? Avaa vähän. Ap

Luepa kirjoittamasi otsikko uudelleen. Pyysit kysymyksiä. Koetko, että kaiken haluamansa saaminen on hyvä asia tai onnea tuova ominaisuus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko tullut ajatelleeksi, että joskus ihmiselle tekee hyvää, ettei saa mitä haluaa? Kehityksen kannalta. Ja voi päästä vähemmälläkin jos ei saa sitä, mikä olisi itselle haitaksi.

Miten tuo liittyy aiheeseen? Avaa vähän. Ap

Luepa kirjoittamasi otsikko uudelleen. Pyysit kysymyksiä. Koetko, että kaiken haluamansa saaminen on hyvä asia tai onnea tuova ominaisuus?

Nyt ei ollut kyse kaiken saamisesta, vaan ainoastaan haluamansa miehen saamisesta.

Itse asiassa olen tehnyt tänne kerran aloituksen missä kysyin olenko jäänyt jostain merkittävästä kokemuksesta paitsi, kun en ole tullut jätetyksi. Kenenkään mielestä en. Mutta sinusta siis epäonni rakkaudessa olisi jollain tapaa hyödyllistä? Vai mitä tuolla kysymyksellä haet?

Kyllä minulle on elämässä pettymyksiä tullut, mutta tässä asiassa ei isompia. En tiedä miten siihen reagoisin. Sehän on jossain määrin yksilöllistä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko tullut ajatelleeksi, että joskus ihmiselle tekee hyvää, ettei saa mitä haluaa? Kehityksen kannalta. Ja voi päästä vähemmälläkin jos ei saa sitä, mikä olisi itselle haitaksi.

Miten tuo liittyy aiheeseen? Avaa vähän. Ap

Luepa kirjoittamasi otsikko uudelleen. Pyysit kysymyksiä. Koetko, että kaiken haluamansa saaminen on hyvä asia tai onnea tuova ominaisuus?

Nyt ei ollut kyse kaiken saamisesta, vaan ainoastaan haluamansa miehen saamisesta.

Itse asiassa olen tehnyt tänne kerran aloituksen missä kysyin olenko jäänyt jostain merkittävästä kokemuksesta paitsi, kun en ole tullut jätetyksi. Kenenkään mielestä en. Mutta sinusta siis epäonni rakkaudessa olisi jollain tapaa hyödyllistä? Vai mitä tuolla kysymyksellä haet?

Kyllä minulle on elämässä pettymyksiä tullut, mutta tässä asiassa ei isompia. En tiedä miten siihen reagoisin. Sehän on jossain määrin yksilöllistä. Ap

Pienet vastoinkäymiset kehittävät. Ihmistä ja tämän luonnetta. Minusta minkä tahansa asian saaminen helposti ja vaivatta on tylsää ja vähentää arvostusta sitä saamaansa kohtaan. En toivo, että omalla tyttärelläni on aina myötätuuli rakkauselämässä. Vaan, että hän lopulta löytää sen itselleen sopivan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko tullut ajatelleeksi, että joskus ihmiselle tekee hyvää, ettei saa mitä haluaa? Kehityksen kannalta. Ja voi päästä vähemmälläkin jos ei saa sitä, mikä olisi itselle haitaksi.

Miten tuo liittyy aiheeseen? Avaa vähän. Ap

Luepa kirjoittamasi otsikko uudelleen. Pyysit kysymyksiä. Koetko, että kaiken haluamansa saaminen on hyvä asia tai onnea tuova ominaisuus?

Nyt ei ollut kyse kaiken saamisesta, vaan ainoastaan haluamansa miehen saamisesta.

Itse asiassa olen tehnyt tänne kerran aloituksen missä kysyin olenko jäänyt jostain merkittävästä kokemuksesta paitsi, kun en ole tullut jätetyksi. Kenenkään mielestä en. Mutta sinusta siis epäonni rakkaudessa olisi jollain tapaa hyödyllistä? Vai mitä tuolla kysymyksellä haet?

Kyllä minulle on elämässä pettymyksiä tullut, mutta tässä asiassa ei isompia. En tiedä miten siihen reagoisin. Sehän on jossain määrin yksilöllistä. Ap

Pienet vastoinkäymiset kehittävät. Ihmistä ja tämän luonnetta. Minusta minkä tahansa asian saaminen helposti ja vaivatta on tylsää ja vähentää arvostusta sitä saamaansa kohtaan. En toivo, että omalla tyttärelläni on aina myötätuuli rakkauselämässä. Vaan, että hän lopulta löytää sen itselleen sopivan.

Minä toivon, että oma tyttäreni saa hyvän myötätuulen rakkaudessa, koska uskon että rakkaudessa pettyminen ja epäonni on erittäin tuskallista. Olen nähnyt ihnisten kärsivän ja saavan traumoja. Ihmisestä riippuen ne voivat viedä jopa luottamuksen kokonaan rakkauteen ja vastakkaiseen sukupuoleen. Sellaisia tekstejä olen lukenut täältäkin.

Eli ajattelen tässä asiassa toisin kuin sinä. Ap