Kadun vaimoani ja lapsiani.

Ihmiset perustavat perheitä koska kaikki tekevät niin ja aina on niin tehty.

Todellisuudessa se ei ole monellekaan oikea ratkaisu - etenkään monelle miehelle.

Vierailija kirjoitti:

Tuo lasten katuminen taitaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Hyvin usein se on vasta aikuinen lapsi, joka sen ison pettymyksen ja huolenaiheen tuottaa. Minä olin sellainen, välit kotiin tätä nykyä viileät. Kunpa ihmiset miettisivät tuhat kertaa pidemmälle, ennen kuin lisääntyvät. 

Mitä enemmän perhesuunnittelua, enemmän ehkäisyn käyttöä - sitä onnellisempia perheitä ja vähemmän lastensuojelutapauksia.

Vierailija kirjoitti:

Hanki salarakas, niin helpottaa. Melkein kaikilla miehillä on sivusuhde, useimmilla monta.

Tavallinen mies ei kelpaa kenellekään,  lukee täällä joka päivä. Ja sitten kuitenkin melkein kaikilla on miehillä on vähintään yksi sivusuhde, ja jotta voi olla sivusuhde pitää olla myös varsinainen suhde. Tästä pitänee päätellä että tavalliset miehet ovat todella harvassa. Melkein kaikki ovat muita.

AP! Sulla on nyt vaan huono moodi päällä. Ei sitä loputtomiin kestä. Hommaa jonkun luotettavan lekurin kautta hyvät lääkkeet niin alkaa lyyti kirjoittaa. Ahdistukseen sopiva satsi päivittäin Diapamia tai muuta sedatiivia ja sitten potkua Voxrasta ja päälle vielä jostakin sopivan terävästä stimulantista kuten lisdexamfetamiinista. Älä osta katukaupasta, voi olla paskaa. Et usko kuinka alkaa kaikki maistua. Älä luovuta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koeta oikein kovasti miettiä, millaista elämäsi olisi rivarikaksiossa yksikseen. Lapset käy joka toinen viikonloppu. Kaljaa kuluu arki-iltaisin, ja tinderistäkään ei enää tule matchejä.

 

Hän KATUU eli haluaisi ettei tilannetta olisi edes syntynyt. Eikä ne lapset käy, jos vanhempi niin haluaa.

Turha itkeä, kun p-kat on housussa. Toki voi kuvitella itsensä myös ihan yksikseen sinne rivarikaksioon, saa sitä tosiaan sanoa lapsille, että isillä on nyt muuta menoa.

 

  Niin että hyljätä  lapsensa?  Hurraa 🙄

Vierailija kirjoitti:

AP! Sulla on nyt vaan huono moodi päällä. Ei sitä loputtomiin kestä. Hommaa jonkun luotettavan lekurin kautta hyvät lääkkeet niin alkaa lyyti kirjoittaa. Ahdistukseen sopiva satsi päivittäin Diapamia tai muuta sedatiivia ja sitten potkua Voxrasta ja päälle vielä jostakin sopivan terävästä stimulantista kuten lisdexamfetamiinista. Älä osta katukaupasta, voi olla paskaa. Et usko kuinka alkaa kaikki maistua. Älä luovuta! 

  Just joo, pää vaan sekasin !!??   😡

Lapset on varmaan vielä pieniä? Onhan se tutkittu, että alle kouluikäisten lasten vanhemmat on onnettomampia kuin lapsettomat. Kouluikään mennessä tilanne on tasaantunut ja sen jälkeen lapselliset tulee vuosi vuodelta onnellisemmaksi suhteessa lapsettomiin. Onnellisuus on huipussaan vanhana. Ts. lapset on sijoitus tulevaan onneen.

Usko pois, että kyllä se helpottaa. Vuodet kuluu, lapset tulee omatoimisemmaksi, oma elämäsi palaa enemmän sellaiseksi, että voit tehdä omia juttuja, ottaa omaa aikaa niin paljon kuin haluat jne. Eihän siitä samanlaista tule koskaan kuin oli lapsettomana, mutta se on vain muisto enää, kun lapset oli pieniä ja elämä aika puuduttavan raskasta. Omani ovat nyt 19 ja 21. Kumpikin asuu kotona. Vanhemman piti muuttaa pois, mutta lukee avoimen väyläopintoja ja jatkaa vielä tämän vuoden kotona, koska niistähän ei makseta tukia ja on pakko panostaa opiskeluun, joten tekee vain työkeikkaa saadakseen taskurahaa. Nuorempi taas menee armeijaan vuoden vaihteessa. En näe noista minkäänlaista harmia/vaivaa meille. Rahaa menee, kun käyttävät vettä, sähköä ja syövät jääkaapin tyhjäksi, mutta muutenhan ne on vaan pelkkää plussaa. Jo vuosia on oltu tilanteessa, jossa lasten sitovuus on hyvin vähäistä ja tällä hetkellä sitä ei enää ole. Jos päätetään tästä miehen kanssa lähteä vaikka kylpylään viikonlopuksi, niin sitten mennään. Tai jos haluan nukkua päikkärit, ei tarvitse erikseen käydä sanomassa, että nyt nukun ja älkää herättäkö yms. Nuo tajuaa sen sanomattakin. 

Tää on jotenkin miehinen piirre, kai.

Tutulla mies on aina menossa, jos ei ole työkiireet keksii koulutustapahtumia ja pakollisia remontteja mökillä jne. Kun on tarve olla erossa perheestään.

Vaimo aika loppu, kun kahden pienen yh: no 85% perheen yhteisestä ajasta. Hänelläkin on työ ja sen jälkeen hakee lapset ja syöttää heidät ja pesee pyykit ja siivoo kotona jne. Sitten onkin jo iltatoimet ja lasten nukutus.

Ei jää yhtään omaa aikaa. Mies sen sijaan ottaa sen ajan. Viikonloppuna kun nähtiin oli taas yksin lasten kanssa ja aika loppu. Miehellä oli joku "pakollinen" töihin liittyvä meno.

Miksi naiset suostuvat tähän???

Eron voi aina ottaa, parisuhteesta pääsee kyllä eroon. 

Mutta vanhemmuus säilyy erosta huolimatta, joten lapsista ja niiden elatuksesta pitää huolehtia. Hyvä isä ei tietenkään eronkaan kohdatessa hylkää lapsiaan.

Nuorella miehellä on nuoruuden into päällä, mutta et näe metsää puilta. Kaipaat selvästi omaa tilaa. Poikien retki jonnekin voisi olla hyvä. Ylläkselle hiihteleen tai jotain. Se on monesti niin, että kun saa olla 5 päivää kotoa pois, niin sitä kaipaakin kotiin. Vaimoa ja lapsia on jo ikävä. Kun nyt säilytät järkesi muutaman vuoden, niin sinulla on ihana perhe. Tehkää yhdessä asioita. Kun lapset tulevat teini ikään, heillä on jo omat menonsa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset perustavat perheitä koska kaikki tekevät niin ja aina on niin tehty.

Todellisuudessa se ei ole monellekaan oikea ratkaisu - etenkään monelle miehelle.

"Yhyy miksi en saa naista!"

"En saanut haluamaani perhettä, koska ei löytynyt naista."

Ja sitten kun se saadaan.. "nääh, en haluakkaan leikkiä näiden kanssa enää."

Jos vaimo on tehnyt kaikki aloitteet niin mieti omaa elämääsi. 

 

Vierailija kirjoitti:

Lapset on varmaan vielä pieniä? Onhan se tutkittu, että alle kouluikäisten lasten vanhemmat on onnettomampia kuin lapsettomat. Kouluikään mennessä tilanne on tasaantunut ja sen jälkeen lapselliset tulee vuosi vuodelta onnellisemmaksi suhteessa lapsettomiin. Onnellisuus on huipussaan vanhana. Ts. lapset on sijoitus tulevaan onneen.

Usko pois, että kyllä se helpottaa. Vuodet kuluu, lapset tulee omatoimisemmaksi, oma elämäsi palaa enemmän sellaiseksi, että voit tehdä omia juttuja, ottaa omaa aikaa niin paljon kuin haluat jne. Eihän siitä samanlaista tule koskaan kuin oli lapsettomana, mutta se on vain muisto enää, kun lapset oli pieniä ja elämä aika puuduttavan raskasta. Omani ovat nyt 19 ja 21. Kumpikin asuu kotona. Vanhemman piti muuttaa pois, mutta lukee avoimen väyläopintoja ja jatkaa vielä tämän vuoden kotona, koska niistähän ei makseta tukia ja on pakko panostaa opiskeluun, joten tekee vain työkeikkaa saadakseen taskurahaa. Nuorempi taas me

Kunhan ei hanki sitä sivuduhdetta.. Sillä voi pitkittää sitä, että edes lasten alettua nukkua ei elämä alakaan hymyillä. Parisuhde pilalla ja ero tulee kuitenkin, vaikka lapsien kanssa jo helpottaa.

Eiköhän tämän ketjun aloittajan ongelma ole ratkennut jotenkin jo vuosia sitten, kun aloituskin on jo 4v vanha 🙄

Sinä. 🧑🤝🧑

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset perustavat perheitä koska kaikki tekevät niin ja aina on niin tehty.

Todellisuudessa se ei ole monellekaan oikea ratkaisu - etenkään monelle miehelle.

Aika montaa naistakin vituttaa. Pääasiallinen vastuu on naisella ja mies käy lähinnä kotona ja nukkumassa, ja silti juuri mies ei jaksa perhettään?

🐖

Homo

Vierailija kirjoitti:

Tää on jotenkin miehinen piirre, kai.

Tutulla mies on aina menossa, jos ei ole työkiireet keksii koulutustapahtumia ja pakollisia remontteja mökillä jne. Kun on tarve olla erossa perheestään.

Vaimo aika loppu, kun kahden pienen yh: no 85% perheen yhteisestä ajasta. Hänelläkin on työ ja sen jälkeen hakee lapset ja syöttää heidät ja pesee pyykit ja siivoo kotona jne. Sitten onkin jo iltatoimet ja lasten nukutus.

Ei jää yhtään omaa aikaa. Mies sen sijaan ottaa sen ajan. Viikonloppuna kun nähtiin oli taas yksin lasten kanssa ja aika loppu. Miehellä oli joku "pakollinen" töihin liittyvä meno.

Miksi naiset suostuvat tähän???

Jep, kyllä se nainenkin mielellään lähtis lätkimään. Mutta kun vain toinen vanhempi saa lähteä vapaasti ilman seuraamuksia. Kaiken vastuun voi kaataa viimeiseksi jääneen niskaan. Ei tule sakkoja siitä. :)

Myös naiset vois näin tehdä, mutta yleensä naisella ei ole siihen sydäntä ja sosiaalinen paine on naista kohtaan huomattavasti suurempaa. Kaikki pitää jokseenkin normaalina, että mies hylkää perheensä, mutta naiselta sellainen ei vaan kertakaikkiaan se ei käy se ei käy se ei kertakaikkiaan käy.

Vierailija kirjoitti:

Nuorella miehellä on nuoruuden into päällä, mutta et näe metsää puilta. Kaipaat selvästi omaa tilaa. Poikien retki jonnekin voisi olla hyvä. Ylläkselle hiihteleen tai jotain. Se on monesti niin, että kun saa olla 5 päivää kotoa pois, niin sitä kaipaakin kotiin. Vaimoa ja lapsia on jo ikävä. Kun nyt säilytät järkesi muutaman vuoden, niin sinulla on ihana perhe. Tehkää yhdessä asioita. Kun lapset tulevat teini ikään, heillä on jo omat menonsa.

Päästäis vaimon menemään. Saa se paremmankin. Onhan noita ottajia jokaiselle naiselle pilvin pimein jonossa? Ainakin palstan mukaan.