Millä tavalla kotisi sisustus eroaa ns tavallisesta massasisustuksesta?

Funktionalistinen linja sisustuksessa meillä,,mikä sopii 60-luvulla rakennettuun kotiimme. Ei ainuttakaan lastulevystä tehtyä saati ikean kalustetta meillä. Ainoastaan katosta lötyy valkoista. Taideteosten osalta suosimme moderneja kotimaisia taiteilijoita.

Korimme on esitelty kahteen otteeseen sisustuslehdissä.

Pelkistetty ja siisti, vaikka on asukkaita 6.

Huonekalut pitkälti talonpoikaisantiikkia, peritty ja ostettu sivulta, jonkin verran Artekkia ja tanskalaiset design lamput kaikkialla.

Käytännössä uutena ostettu vain sängyt.

Ostetaan uudet sängyt n 10 v välein. Harvoin mitään muuta

Te jotka otitte itseenne kommentista (se kotihoidon työntekijä) niin taisi osua ja upota kuvailu kun niin herne meni nenään. Ei, minun kotini ei ole sisustussuunnittelijan mukainen, mutta ei minulta viinapulloja ja pyökkiä löydy. Koskaan, en koskaan nokkaani nyrpistä asiakkaan asunnossa, aina kehun ja syy miksi näen paljon on se kun asukkaat haluavat esitellä kotiaan ja minä mielelläni kuuntelen ja seuraan perässä koska haluan olla hyvä hoitaja ja haluan kuulla historiaa. Ja minusta ei tee huonoa hoitajaa jos en tykkää toisten sisustuksesta. Nyt en todellakaan tarkoita 90-vuotiaiden koteja tuossa aiemmassa kuvailussani, vaan pääasiassa 30-60-vuotiaiden.

Täällä ei ole mitään mikä olisi harmaa möhkäle, eikä huonekaluissa ole myöskään alumiiniputkea.

Ei vaan, ihan oikeasti 90% olen itse rakentanut, tuonut roskiksista, muuten kierrätetty. Ne loput on Ikeasta. Niin ja täällä on ihan hirveen monta Tove Janssonin muumimaalausta seinillä. Tosin en tiedä jos se onkin tavallista. Suomessa kun ollaan.

Mun koiran rintsikat on joskus kuivumassa ikkunalaudalla.

Meidän sisustuksessa persoonallisinta on se, että harrastukset saa näkyä. On kitaroita, vahvistimia, piano ja muitakin soittimia, kalastusvälineitä, ompelukoneita. Lapsetkin saa näkyä ja mm. lasten tekemiä piirustuksia on kehystetty seinille. Muuten aika perussisustus, on Marimekkoa, Ikeaa ja perittyjä/saatuja kalusteita sekaisin ja vaalea perusilme, vaikka väriäkin on eikä kaikki kalusteet ole valkoisia. Minusta meidän persoonallisuutemme näkyy kuitenkin tässä kodissa hyvin, vaikkei sisustus mitenkään erikoinen olekaan.

Meillä on tosi boheemi tyyli. Tässä tyylisuunnassa elämisen jäljet saa näkyä! En tiedä mikä on tyylisuunnan nimi. Pointti on se, että huonekaluilla ei ole väliä, koska ne eivät näy.

Piironkia ei juuri näy paperipinojen alta. Sohvaa ei näy vaatemyttyjen alta. Olkkarin pöytää ei näy palapelien ja lehtikasojen alta. Sänkyä ei näy vaatemyttyjen alta. Lattiakaan ei oikeastaan näy ainakaan kodinhoitohuoneessa, likaisten vaatekasojen alta. Tiskipöytää ei näy tiskivuorten alta.

Mutta meilläpä sitten onkin navetassa hygieenistä ja siistiä, terveet vasikat ja tyytyväiset lehmät. Kaikkea ei voi ehtiä. Eläinten hyvinvointi edellä mennään.

Entisöin vanhaa, joten huolsin puolisoni kanssa hänen ruokailuryhmä ja yöpöytä sekä äitini lapsuudenkodista olen sen luopumisen hetkellä ottanut navetalta vanhoja matka-arkkuja ja puisia ikkunanpokia. Matkustelin myös nuoruudessani paljon, samoin kuin mieheni tahollaan. Muistoina on mm. katutaiteilijoiden tauluja sekä unisieppari.

Tämä kaikki on yhdistetty ihan tavalliseen skandinaaviseen kotiin, eli mitä saa käyttötavaraa helposti isoista automarketeista: paperinarumatto, pyyhkeet ja astiat on ihan Iittala, Fiskars, Luhta jne. Mitä saa helposti, jos vanha menee rikki.

Pohjasävyt on kotona tumma ruskea, beige ja kerma, että siihen voi lisätä kausivärejä helposti verhoihin ja tyynyn päällisin. Perussävy uppoavat myös entisöityjen puukalusteiden ja kasvien taustalle.

Ulkona meillä on myös vanhat räsymatot, joita pitkin olen itsekin lapsuusessani vanhemmillani kontannut. Kiinnyn vanhoihin tavaroihin ja muistoihin, joita pidän lähelläni. Ei niillä arvoa ole kuin meille, mutta saa paikan tuntumaan omalta kodilta 😊

Vierailija kirjoitti:

Täällä ei ole mitään mikä olisi harmaa möhkäle, eikä huonekaluissa ole myöskään alumiiniputkea.

Ei vaan, ihan oikeasti 90% olen itse rakentanut, tuonut roskiksista, muuten kierrätetty. Ne loput on Ikeasta. Niin ja täällä on ihan hirveen monta Tove Janssonin muumimaalausta seinillä. Tosin en tiedä jos se onkin tavallista. Suomessa kun ollaan.

Mun koiran rintsikat on joskus kuivumassa ikkunalaudalla.

Koiran rintsikat?

Monella tavalla, on värejä, tummaa puuta, kirjoja, kultareunaisia tauluja, isot tulisijat, yksityiskohtia, itämaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on 1920-30 -lukujen art deco -sisustus. Sellaisia näkee Suomessa verraten harvoin.

Olen ihaillut aina tv:ssä Poirotin sisustusta, täydellinen art deco -huoneisto.

Kotimme on sisustettu lähes minimalistisesti. Ei ehkä ihan niin minimalistinen kuin voisi olla, mutta lähentelee sitä.

Pelkistetty ja simppeli. Kauniit huonekalut, mutta niitä vain tarvittava määrä.

Ei ns.koriste-esineitä..... tauluja toki on normaali määrä 🤭... Mutta ei ole lipastojen, pöytien, kaappien päällä mitään ! Inhoan sitä että lipastojen päällä on roinaa . En tykkää näkyvästä pikku hilpetööristä ollenkaan !

Vähemmän on enemmän. Liika tavara myös tutkitusti ahdistaa. Tavarat ovat energia syöppöjä !

Sisustusvärit ovat maanläheisisiä. Seinät yksivärisen vaaleat, jotta taulut pääsevät oikeuksiinsa.

Ei mitenkään. Sisustan hinta ja helppous edellä. Samat asiat pätevät ruuanlaittoon. Sistustaminen kiinnistaa myös tasan yhtä vähän kuin kulinarismi. Minua ei ylipäätään pätkääkään liikauta, miten muut sisustavat tai ovat sisustamatta enkä siten peilaa omia sisustus"tottumuksiani" muiden vastaaviin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on paljon oikeaa taidetta kodissa. Se on ainakin erilaista, koska muilla ei ole samoja töitä. Muuten sisustuksemme voisi olla kenen tahansa kodista.

Sama juttu. Ihan kaikki taide ei ole täysin uniikkia (pari printtiä ja grafiikanlehteä), mutta suurimmaksi osaksi on. Ne ovat myös tyyliltään monipuolisia ja muodostavat ehkä ulkopuolisen silmään sekavan kokonaisuuden, mutta minä tykkään.

Kotini on sisustukseltaan aika tavanomainen. Erona ehkä lienee se, että koti on tarkoituksella sisustettu ja jokainen asia on harkittu? En kuitenkaan harrasta sisustamista, vaan koti on koti eikä sisustuksen kohde. Huonekaluja on vähän, ja ne on ostettu sieltä sun täältä. Osa on vanhoja, mutta enimmäkseen ne on hankittu viimeisten 15 vuoden aikana. Suosin mahdollisuuksien mukaan kotimaisia merkkejä, ja isoimmat ja kalleimmat hankinnat ovatkin kotimaisia. Jonkin verran kotona on designia, lähinnä Artekia ja sieltä ostettua, mutta joukossa on myös anonyymiä Ikeaa. TV:tä ei ole, mutta sekin lienee melko tavallista tänä päivänä. Yksi selkeä ero useimpiin tuttavieni koteihin on se, että minulla on aina siistiä. Olen tietoisesti vähentänyt tavarat vain tarpeellisiin ja mieluisiin, joten järjestyksenpito on helppoa ja viihdyn parhaiten siistissä ympäristössä.

Yritän ostaa kerrasta laatua. En tykkää vaihdella sisustusta, joten kun jotain hankin, pystyn hankkimaan vähän kalliimpaa kun tiedän, että en ole heti vaihtamassa sitä. Esimerkiksi sohvatyynyt maksoivat aikanaan 80-100 e per tyyny, mutta ne ovat kulkeneet mukana jo seitsemän vuotta mutta ovat uudenveroiset enkä ole niihin vielä kyllästynyt. Samoja sohvatyynyjä saa edelleen uutena kaupasta eli eivät ole mikään hetken trendijuttu.

Sisustustrendejä seuraan sen verran, että tiedän aika hyvin mikä on milloinkin pinnalla. Arvostan kuitenkin pysyvyyttä ja innostun hitaasti, joten trendit eivät kotiini vaikuta. Toisaalta myös kyllästyn niihin tosi nopeasti somen kuvavirrassa: samat kuivatut heinät, Ikean Söderhamn-sohvat, rottingit, Desenion julisteet ja Annon matot alkavat pian tuntua kuluneilta.

Seinällä lukee isolla "LIVE LOVE LAUGH".

En nyt tiedä eroaako niin massasisustuksesta, mutta puuseppänä olen tehnyt osan huonekaluista itse joten samanlaisia ei ole kenelläkään muulla. Osa huonekaluista ja muusta sisustustavarasta on perittyä tai kierrätettyä. Ja kyllä jotain Ikeaakin löytyy.

Käytän värejä. Enkä tykkää valkoisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on 1920-30 -lukujen art deco -sisustus. Sellaisia näkee Suomessa verraten harvoin.

Olen ihaillut aina tv:ssä Poirotin sisustusta, täydellinen art deco -huoneisto.

Kas joku muukin on ihastunut Poirotin art deco -huoneistoon. Ottaisin sen asunnon lennossa, jos joku heilauttaisi puolestani taikasauvaa. 

-eri-

Asun vuokralla eli materiaaleihin en voi vaikuttaa. Minulle pääasia on, että koti on viihtyisä, vaikka kaikki jutut eivät olisikaan aivan harmoniassa keskenään. Valkoista kalkkimaalia, dc-fixiä, hapsuheiniä, sisustustikkaita, enkelinsiipiä ja lampaantaljoja kotiini ei tule. Samoin mikään mietelausejuttu ei astu kynnykseni yli. :D Muuten tyyli on aika vapaa. Jos tulevaisuudessa ostan vanhemman talon, olisi kiva sisustaa se aikakautensa jutuilla. Pidän erityisesti 60-luvun ja 70-luvun tyyleistä ja mökkitunnelmasta. Liikaa tavaraa ei saa olla, kotona pitää pystyä kulkemaan ilman että joutuu koko ajan siirtämään jotain edestään.

Ap:n koti on tismalleen samanlainen kuin muillakin perusgooteilla. Eli massaa.