Millä tavalla kotisi sisustus eroaa ns tavallisesta massasisustuksesta?

Minulla on edelleen tapetit. En voi sietää maalattuja seiniä.

Minulla on massiivinen kirjahylly, jossa on oikeasti kirjoja, toki myös vähän muutakin.

TV-tasoa ei ole, koska minulle ei ole koskaan ollut telkkaria. Ohjelmat tulee katsottua läppäriltä.

Inhoan valkoista, joten sisustus on jotain muuta kuin valkoista tai valkoista maalia. Suosin puunväriä.

Huonekalut ovat muuta kuin Ikeaa. Olkkarin lamppu on ainoa Ikean sisutustuote mitä kotona on.

Kaikin mahdollisin tavoin :D Asumme sukuni tilalla, jota ei ole tyhjennetty kertaakaan. Edelliset poismuuttajat siis aina jättävät huonekalut jotakuinkin niille sijoilleen. Sisustus on sekoitus 1880-2020-lukuja, kukin asukki on aina omalla valtavuosikymmenellään rempannut pakollisia osioita mieleisekseen. Myönnettävä on, että tällä hetkellä täällä vallitsee lähinnä 1980-luku (märkätilat) ja 2020-luku (keittiö) ja kaikki muu on sillisalaattia. Mutta täällä on valtavan kotoisaa.

Mikähän on massasisustus? Kun minulla on ollut nuo samat ajattomat sohvapöydät 30 vuotta ja Lundia hyllyt ovat edelleen käytössä, niin onko se massasisustus? Aika erilaisia sisustuksia tutuilla näkee. Joillakin on modernia, joillakin vanhoja tyylihuonekaluja, joillakin kirppikseltä ostettuja. En oikeastaan osaa hahmottaa mikä on massaa, ellei sillä tarkoiteta jonkun nuoren ensiasuntoa johon ostetaan kaikki uutena Ikeasta.

Tilanne muuttuu iän myötä, esimerkiksi meille on kulkeutunut kuolleilta vanhuksilta tauluja, huonekaluja, lamppuja ja muita kauniita esineitä joita ei kaupasta saa. Joten asunto on muokkautunut ajan myötä siitä mitä se silloin nuorena oli.

Minulla ei ole sohvaa, sisustukseni on vaaleaa (huonekaluissa joko rottinkia, vaaleaa koivua tai valkoista, tekstiileissä valkoista, vaaleanpunaista ja beigeä) ja seinillä ei mitään. :)

Koriste-esineitä minulla on myös todella vähän, en tykkää ylimääräisestä.

Se on oma koti ja yksityinen tila, jonne tirkistelijöiltä puuttuu pääsy.

Asunnossani ei ole mitään Ikeasta ostettua.

Olen käyttänyt runsaasti värejä sisustuksessa.

Tarkkaan mietin, onko mitään Ikeasta hankittua meillä. On, vessaharja ja yksi harmaa, pyöreä istuinpehmuste. Yhdet kirpparilta hankitut verhot voivat olla peräisin sieltä, en tiedä. Muuten kotimme on sisustettu lähes täysin itse tehdyillä kalusteilla ja perintönä saaduilla.

Seinälläni on miekka.

Meidän talo on 60-luvulta, ja osin alkuperäisessä tai sellaisen kaltaisessa kunnossa. Värimaailmaa on muutettu kesympään suuntaan alkuperäisistä ruskeista, oransseista ja vihreistä, mutta yhä meillä on värikkäitä maaleja seinissä, tiikkiä ja pyökkiä kalusteissa. Kalustus on kotoisaa, ei muodikasta, mutta ei aitoa retroakaan. Olohuoneessa on leivinuuni, joka on aktiivisesti käytössä, muuten "pirttimäinen" sisustus on jo liukunut lähelle tavallista olohuonetta. Koriste-esineitä ja tauluja on esillä vain harkitusti, suosin minimalistista sisustusta, en huoli ylimääräisiä turhia esineitä vain siksi, ettähaluan esille jotain kaunista.

Onko jollain koti jossa ei ole mitään Ikeasta, Artekista tai Friz Hansenilta?

Meillä on olohuonessa Ikeasta vain kolme samanlaista jalkalamppua - sisustus on vuosilta, jolloin Ikea oli vasta Espoossa. Artekilta ei mitään koko kodissa eikä tietenkään Fritz Hanseniltakaan. Seinillä meillä on vain tapetit ja kello. Ei avokeittiötä vaan konehuone erikseen. Alkuperäinen takka ja baaritiski/tarjoiluvälikkö palisanteria/tiikkiä vuodelta 1961 ja myös kodin kaikki väliovet palisanteria, mitä ei enää juuri näe missään.  Epätavallisen sijasta sisustusta voisi ehkä luonnehtia vanhanaikaiseksi, kun kaikki trenditavara puuttuu. Viherkasveja kyllä löytyy.

Todennäköisesti ei mitenkään.

En omista tv:tä, mikroa enkä leivänpaahdinta

Joka huoneessa on oma värimaailma, tyyli ja tunnelma. Vaikka kyse on vain pienhköstä kerrostaloasunnosta, 2h+k. Jaa, iso partsi on sitten vielä oma lukunsa.

Asun täällä yksin, joten ei ole tarvinnut huomioida muita.

Esim. makuuhuone on osin tapetoitu, värit murretut, luonnonläheiset. Puuta, rottinkia.

En kerro muista huoneista, ettei joku tuttu tunnista! 😃

Rivarikotini on rakennettu 1990. Kaikki on alkuperäistä keittiön kaappeja ja kylppärin valkoisia-vihreitä kaakeleita myöten. Moni tuttavani ei suostuisi asumaan näin vanhanaikaisessa asunnossa. Mutta kun en voi sietää remonttia. Ja koska kaikki on ehjää ja siistiä ja toimii niin miksi ihmeessä laittaisin rahaa jonnin joutavaan remppaan? Lisäksi ajattelen myös ekologisesti. On niin turhaa rempata vain koska nyt ei satu olemaan trendikästä ja uusinta uutta. Tämä on mulle ihan hyvä.

Sillä että en siivoa. Pitäis kyllä, mutta ei vaan saa aikaan. Mennyt jo vuosia.

Vierailija kirjoitti:

Joka huoneessa on oma värimaailma, tyyli ja tunnelma. Vaikka kyse on vain pienhköstä kerrostaloasunnosta, 2h+k. Jaa, iso partsi on sitten vielä oma lukunsa.

Asun täällä yksin, joten ei ole tarvinnut huomioida muita.

Esim. makuuhuone on osin tapetoitu, värit murretut, luonnonläheiset. Puuta, rottinkia.

En kerro muista huoneista, ettei joku tuttu tunnista! 😃

Mulla on kaksikerroksinen rivitaloasunto, 4 h+k, sauna ja kaksi kylpyhuonetta. Mullakin jokaisessa huoneessa on oma värimaailma, tyyli ja tunnelma. Jopa yläkerran käytävällä erilainen kuin missään muualla asunnossa. 

Kaikki huonekalut on vanhoja 70 luvulta tai tai ostettu kirpparilta. Mua ei haittaa vaikka kaikki huonekalut on erinäköisiä tai ikkunaverhot eriparisia ja lattiamatot erivärisiä kuin muu sisustus. Mua kyllä nolottaa jos joku meillä koskaan käy, koska tämä on niin tyylitöntä. Mutta pidän kyllä huoneet siistinä, vaikken sisustaa osaakaan, enkä kerää rojua.

Vierailija kirjoitti:

Sillä että en siivoa. Pitäis kyllä, mutta ei vaan saa aikaan. Mennyt jo vuosia.

Osaisikohan se Youtubettaja auttaa sinua?

Tässä rintamamiestalossa on sulassa sekamelskassa vaikka mitä 1800-luvun antiikista ikeaan ja monenlaista siltä väliltä. Sinistä tapettia, punaista tapettia, keltaista ja vihreääkin löytyy. Kattoja on valkoisia ja sinisiä. Tykkään kummallista koristeista, kirjoista, levyistä, kukkasista, minimaalisesta, maximaalisesta ja väreistä. Toisaalta syynä on se ettei ole koskaan ollut liikaa rahaa laittaa "sisustukseen" enkä ole koskaan ymmärtänyt miksi pitää "sisustaa". Eikö ihminen voi tuoda kotiinsa juuri sellaista tavaraa mistä tykkää ja mitä tarvitsee eikä sitä mikä on muodikasta milloinkin ja maksaa paljon?