Lue keskustelun säännöt.
Oliko m/s Estoniassa porealtaat, uima-altaat ja saunat?
Kommentit (567)
Olen ollut kurssilla missä helikopteri upotetaan vesialtaaseen, käännetään ympäri ja sieltä pitää päästä pois.
Offshore-hommissa pakollinen kurssi, esim. jos menee vierailulle öljynporauslautalle.
Sekin oli jo tarpeeksi hankalaa, vaikka uloskäynti on ihan vieressä tietysti - toisin kuin laivassa. Riippuu ihmisestä. Itsellä ei jotenkin motoriikka toiminut kovin hyvin väärässä asennossa ollessa. Pääsin pinnalle kuitenkin hyväksytysti :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siellä on täytynyt vallita todellinen viidakon laki tyyliin nopeimmat syövät hitaimmat, varsinkin portaikoissa ja roikuttaessa kaiteissa. Luulen, että monet ovat joutuneet toimimaan laivassa hyvinkin itsekkäästi, jotta he ovat pystyneet pelastautumaan, sillä jos pysähtyi auttamaan muita, saattoi menettää oman henkesi. Hirvittävä tilanne joka tapauksessa.
Aiheesta oli täällä pitkä keskustelu viime syksynä. Pelastunut Marge Rull korosti itsekkyyden merkitystä pelastumisessaan, mutta samaan syssyyn kertoi että hän pelastui muiden epäitsekkään avun ansiosta. Olikohan 6 kertaa tuon yön aikana.
Moni kykeni auttamaan ja pelastamaan muita jopa tuollaisessa tilanteessa.
Eräässä dokumentissa sanottiin Estonian olleen "pahamaineisen" sokkeloinen laiva. Varmaan tehnyt suunnistamisesta vielä hankalampaa.
Mutta olihan sieltä alakansiltakin joku suomalainen pelastunut. Oli lähtenyt vissiin heti liikkeelle kun kolahdukset oli alkaneet. Aika tuuria sekin. En minä lähtisi parista ekasta paukkeesta vielä mihinkään melko varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se sillai on, että tuon kaltaisessa onnettomuudessa hytistä tuskin kerkeää pelastumaan, ihan sama missä kannella laivassa olet. Se vain vie liikaa aikaa ja vaatii yli-inhimillisiä voimia etkä oikeastaan edes tiedä minne menet. Ulos - mutta mistä. Se on todella paljon tuurista kiinni satutko olemaan oikeassa paikassa ja laiva oikeassa kulmassa suhteessa siihen että on pimeää ja todella vähän aikaa. Tilanne huononee koko ajan. Ainoastaan laivan julkisista tiloista jotka on jo lähellä ulkokansia ja niiden ovia, kerkeää ja sekin vain sillä olettamalla ettei tule koko baaritiski laseineen ja pulloineen, pelikoneet, taxfree tai muita ihmisiä niskaan ja sittenkin olet meren armoilla. Toinen hyvä vastaava esimerkki oli costa concordia. Kallistui todella nopeasti ja kuolonuhrien määrä olisi ollut häkellyttävä jos kapteeni ei olisi tehnyt sitä yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua ja ajanut laivaa matalikolle siten, ettei se kokonaan uponnut. Niin oli tuntikausia aikaa poistaa ihmisiä laivasta. Niitä käveli jonossa köysitikkaiden varassa pitkin laivan kylkeä. Estonia ei ollut matalikolla.
Kamala mutta silti jotenkin mielenkiintoinen asia. Olisiko mahdollista tehdä jostain vanhasta laivasta koulutuskeskus, missä voisi käydä testaamassa tuollaista esterataa simuloiduissa olosuhteissa? Laivan voisi istuttaa jonnekin kallelleen ja sitä keikuteltaisiin, valoja sammuteltaisiin ja vettä suihkittaisiin sisään.
Mitä hyötyä sellaisesta olisi? Laivat on kuitenkin rajusti erilaisia keskenään. Toisekseen, myös on ihmisten reaktiot. Et ole tilanteessa vaan tilanteessa on muitakin. Vanhuksista, lapsiin, jopa pikkuvauvoihin. Ihmisiä on paniikissa. Ihmisiä on jähmettynyt paikoilleen (yleensä johonkin tielle). Ihmisiä on tajuttomana/kuollut matkan varrelle. Ehkä johonkin hankalaan paikkaan. Irtotavaraa on ihan häkellyttävä määrä. Jonkin oven päällä voi olla tuhkakuppia ja kokisautomaatti. Avoimia vaarallisia sähköjohtoja. Saatat polttaa kätesi esimerkiksi lamppuihin. Kaiteissa roikkuu niin paljon ihmisiä, että kaiteet repeää seinästä irti. Et tiedä mihin suuntaan voisit mennä. Se mihin menet, voi olla umpikuja. Sielä saattaa olla vaikka jokin vedenpitävä hätäovi kiinni, jota et aikaisemmin tiennyt olevankaan. Laiva saattaa yhtäkkiä keikahtaa ihan päinvastaiseen suuntaan ja yhtäkkiä kaikki se irtotavara/ihmiset jotka olivat toisella puolella, tipahtaakin toiselle puolelle. Estonia ei myöskään viettäny pelkästään sivulle päin vaan myös nokka menee alaspäin. Olet siis käytävällä joka on kahteen suuntaan vinksallaan. Tuo on tuollainen "tuhannen muuttujan tilanne" joita ei mitenkään voi etukäteen simuloida.
Eikä tarvitsekaan koko kattausta simuloida. Tarkoitus olisi saada edes jonkinlainen tuntuma siihen, mitä tarvitaan ja mistä oikeasti on kyse. Sama idea kuin meripelastuskoulutuksessa, jossa harjoitellaan pelastuslautalle pääsyä simuloiduissa myrskyolosuhteissa, toimintaa lautalla ja vinssattava olemista helikopteriin. Ei lähelläkään tositilannetta, mutta antaa edes jonkinlaisen kuvan. Tällaista koulutusta tarjoaa ainakin Meriturva Lohjalla hallissaan.
Mitä tapahtui Avo Pihtille? Hän oli pelastuneiden joukossa ja tunnistettiin uutisklipissä ambulanssin kyydissä. Hän oli siis selviytyneiden listalla ja sairaalassa Turussa. Avon leski jo menehtyi mutta puhui tästä usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtui Avo Pihtille? Hän oli pelastuneiden joukossa ja tunnistettiin uutisklipissä ambulanssin kyydissä. Hän oli siis selviytyneiden listalla ja sairaalassa Turussa. Avon leski jo menehtyi mutta puhui tästä usein.
Ja entäpä ne tanssijatytöt, jotka olivat sisaruksia? Jopa niiden vanhemmat uskovat tyttäriensä olevan elossa jossakin päin maailmaa. Miksi tällainen salamyhkäisyys?
Kaamean ankean näköisiä kuivia laivasta. Se uima-allas jne. No, sellaisia ne olivat vielä 90-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rekkamiehet käyttivät ilmeisesti myös paljon saunaosaston palveluja, myöskin viimeisenä iltana.
Vierailija kirjoitti:
Ei tunnu löytyvän netistä. Yritin googlata sitä useampaan kertaan. Ei löydy kuin nimi hautakivestä.
Toimin kuva löytyy netistä, nyt ei ole aikaa mutta yritän illalla tulla ketjuun uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ikinä ota alakansien hyttejä jos vaikka tapahtuukin jotain todella ikävää. Mieluiten ylin kansi, kiitos.
Jos on sviitti omalla parvekkeella, tässä voi olla jokin järki. Muutoin aika sama.
Kun laiva esim kallistuu voimakkaasti, yhtä viheliäistä siellä yläkansilla on yrittää selviytyä seiniä ja rotkoiksi muuttuneita porraskäytäviä pitkin uloskäynnille, joka on aina ylhäällä päin. Pitäisi tietää myös ennalta, kummalle puolelle laiva kallistuu, jotta ei joudu ojasta allikkoon. Uloskäynti, josta putoaa hyiseen veteen kaatuvan laivan alle, on pahin mahdollisuus. Yläkansilla kaikki paatin liikkeet ja heilahdukset ovat vipuvarren vuoksi suurempia. Siellä ihminen voi paiskautua seinille ja saada romua päälleen, kun alakansilla hieman keinahtaa.
Alakansilla saattaa saada enemmän peliaikaa, kun veden tulviminen laivaan konkretisoituu ihan omissa varpaissa. Yläkansilla vielä haukotellaan ja ihmetellään outoa yllätysharjoitusta tai epämääräistä hälinää, kun alakansilla on jo varmuus siitä että nyt on kiire. Jos laiva kaatuu alassuin, alakansille jää todennäköisimmin rungon sisään ilmataskuja, kun yläkansilla seinät ovat täynnä aukkoja, joissa korkeintaan lasit, jotka eivät kestä veden painetta ja rungon vääntyilyä.
Mikään laiva ei kuitenkaan uppoa sekunneissa tai edes minuuteissa niin, etteikö mistä tahansa ehtisi hyvin ja organisoidusti evakuoitua vähintään hätäuloskäynneille tai jopa pelastusveneisiin. Olipa missä päin laiva atahansa. Paitsi koko rungon vakavasti tuhoavissa räjähdyksissä tms, jolloin on joka tapauksessa akateemista saivartelua miettiä, millä kannella sattuu olemaan.
Nykyäänkin seilaavien laivojen alimmissa kerroksissa on vesitiiviit ovet, jotka todellisessa hätätapauksessa voidaan sulkea, jos sillä voidaan hidastaa/estää uppoaminen. Ikävä kyllä sinne ovien taakse voi jäädä matkustajia eikä sieltä enää ovien sulkeuduttua ole mitään mahdollisuutta päästä ulos.
Vesitiiviillä osastolla on aina portaat ylöspäin eli vaikka vesitiiviit ovet on kiinni niin sieltä pääsee ylös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään laiva ei kuitenkaan uppoa sekunneissa tai edes minuuteissa niin, etteikö mistä tahansa ehtisi hyvin ja organisoidusti evakuoitua vähintään hätäuloskäynneille tai jopa pelastusveneisiin. Olipa missä päin laiva atahansa. Paitsi koko rungon vakavasti tuhoavissa räjähdyksissä tms, jolloin on joka tapauksessa akateemista saivartelua miettiä, millä kannella sattuu olemaan.
No kyllä se Estonia aika lailla minuuteissa upposi.
Meni siinä vajaa tunti. Ajoissa liikkeelle lähteneet kerkesivät ulos mistä tahansa päin laivaa.
Siitä kun ihmiset huomasivat ensi kertaa että jotain on pahasti vialla meni noin viitisen minuuttia siihen kun laivan kallistuma oli niin suuri että liikkuminen oli jo mahdotonta.
Älkää naurako, että kysyn, mulla on huono hahmotuskyky. En pysty tajuta, miten ne käytävät ja portaat on olleet laivan kallistuessa. Miksi liikkuminen on ollut niin vaikeaa portaissa? Olen katsonut videoita ja risteilyllä miettinyt asiaa ja en vaan ymmärrä. Osaako joku vääntää rautalangasta?
Voit esimerkiksi tippua avonaiseen hyttiin, koska niistä seinistä, joilla hyttien ovet sijaitsevat, tulee lattioita. Portaikoissa ei puolestaan enää laivan kallistuessa ole kaiteita, joihin tukeutua. Liikkuminen muuttuu silloin todella hankalaksi.
Pelkästään hytistä poistuminenkin on hankalaa. Kun laiva kallistuu joko takaseinästä tulee "lattia" tai oviseinästä tulee "lattia". Jälkimmäinen on parempi vaihtoehto, kun tuolloin saat helposti itsesi pudotettua jotenkin ovelle ja oven vielä aukikin (hytin ovet aukeaa ulospäin). Jos taas takaseinän "Peilistä/ikkunasta" tulee lattia sinun pitäisi kiivetä jotenkin ylöspäin ovelle. Ilman kaiteita tai muita apuvälineitä. Sitten tulee vielä ongelma. Hytin ovi on yllättävän raskas. Sinun pitäisi pystyä jotenkin vääntämään kahvaa sekä kammeta se yllättävän painava metalliovi auki. Siis ylöspäin. Tämäkin onnistuu vain, jos oven päällä ei ole mitään tavaraa tai ihmisiä. Mutta pelkkä ovikin on uskomattoman raskas. Vasta tämän jälkeen alkaa seikkailu käytävällä jossa oviseinät onkin "lattioita". Toivo vain, ettei kenenkään muun ovi ole auki tai saat hyppiä niiden "reikien" yli. Jos vahingossa tipahdat hyttiin, on pudotus jo metrejä sinne ikkuna/peiliseinälle. Sitten päälle ne poikkikäytävät... Hissit ei tietysti ole käytössä kun eivät ole "junia" ja kulje vaakatasossa. Ja portaikosta onkin ollut jo puhetta.
Hmm, eikös se ole juuri päinvastoin? Ovet aukeaa sisällepäin, jolloin tilanteessa jossa oviseinästä tulee lattia, pitää ensin heitellä kaikki irtain tavara pois oven päältä että sen saisi vedettyä auki. Voi olla yllättävän hankalaa sillai, ettei se tavara putoile takaisin oven päälle.
Uudemmissa laivoissa aukeaa sisäänpäin mutta tuon aikalaisissa ja vielä hieman uudemmissakin (Esim silja europa) aukeaa ulospäin. Vaihtelee siis laivoittain. Tosin jos aukeaa sisäänpäin, tuleekin sinulle erilainen riski. Kävelet "käytävällä" ja yhtäkkiä "lattia katoaa alta" kun joku avaa jotenkin sen oven.
Mielestäni aukeaa kyllä sisäänpäin myös vanhoissa laivoissa. Europallakin on sisäänpäin aukeavat ovet. Eihän ulospäin aukeavissa ovissa olisi järkeä kun käytävät muutenkin niin kapeita. Hankalia siivoojillekin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tunnu löytyvän netistä. Yritin googlata sitä useampaan kertaan. Ei löydy kuin nimi hautakivestä.
Toimin kuva löytyy netistä, nyt ei ole aikaa mutta yritän illalla tulla ketjuun uudestaan.
Kiva, laita kernaasti linkki hänen kuvastaan tänne, jos palaat ketjuun tänään uudemman kerran. Kiitos. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ikinä ota alakansien hyttejä jos vaikka tapahtuukin jotain todella ikävää. Mieluiten ylin kansi, kiitos.
Jos on sviitti omalla parvekkeella, tässä voi olla jokin järki. Muutoin aika sama.
Kun laiva esim kallistuu voimakkaasti, yhtä viheliäistä siellä yläkansilla on yrittää selviytyä seiniä ja rotkoiksi muuttuneita porraskäytäviä pitkin uloskäynnille, joka on aina ylhäällä päin. Pitäisi tietää myös ennalta, kummalle puolelle laiva kallistuu, jotta ei joudu ojasta allikkoon. Uloskäynti, josta putoaa hyiseen veteen kaatuvan laivan alle, on pahin mahdollisuus. Yläkansilla kaikki paatin liikkeet ja heilahdukset ovat vipuvarren vuoksi suurempia. Siellä ihminen voi paiskautua seinille ja saada romua päälleen, kun alakansilla hieman keinahtaa.
Alakansilla saattaa saada enemmän peliaikaa, kun veden tulviminen laivaan konkretisoituu ihan omissa varpaissa. Yläkansilla vielä haukotellaan ja ihmetellään outoa yllätysharjoitusta tai epämääräistä hälinää, kun alakansilla on jo varmuus siitä että nyt on kiire. Jos laiva kaatuu alassuin, alakansille jää todennäköisimmin rungon sisään ilmataskuja, kun yläkansilla seinät ovat täynnä aukkoja, joissa korkeintaan lasit, jotka eivät kestä veden painetta ja rungon vääntyilyä.
Mikään laiva ei kuitenkaan uppoa sekunneissa tai edes minuuteissa niin, etteikö mistä tahansa ehtisi hyvin ja organisoidusti evakuoitua vähintään hätäuloskäynneille tai jopa pelastusveneisiin. Olipa missä päin laiva atahansa. Paitsi koko rungon vakavasti tuhoavissa räjähdyksissä tms, jolloin on joka tapauksessa akateemista saivartelua miettiä, millä kannella sattuu olemaan.
Nykyäänkin seilaavien laivojen alimmissa kerroksissa on vesitiiviit ovet, jotka todellisessa hätätapauksessa voidaan sulkea, jos sillä voidaan hidastaa/estää uppoaminen. Ikävä kyllä sinne ovien taakse voi jäädä matkustajia eikä sieltä enää ovien sulkeuduttua ole mitään mahdollisuutta päästä ulos.
Vesitiiviillä osastolla on aina portaat ylöspäin eli vaikka vesitiiviit ovet on kiinni niin sieltä pääsee ylös.
ongelma syntyykin siitä kun "ylöspäin" ei enää olekaan ylhäällä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hurjaa ajatella, että esim. 21-vuotias Kaimar Kikas toimi ison matkustajalaivan perämiehenä. Miehistön kokemattomuuttahan on pidetty yhtenä syynä Estonian turmaan.
Minkä ikäinen muuten olit M/S Estonian tarun loppuessa? Itse olin 18. (M1976)
Vierailija kirjoitti:
Hurjaa ajatella, että esim. 21-vuotias Kaimar Kikas toimi ison matkustajalaivan perämiehenä. Miehistön kokemattomuuttahan on pidetty yhtenä syynä Estonian turmaan.
Kyllä, tuntuu aika mielettömältä, että sen ikäiselle poikaselle annettiin noin iso vastuu. Mutta ehkä Virossa ajateltiin merenkulkualalla, mahdollisesti jopa ihan ylpeinä, että mitä nuoremmalle annetaan vastuullisia työtehtäviä, sen parempi. Kutsumus alalle on jo näytetty sillä, että on päässyt alan koulutukseen ja suorittanut siellä kursseja.
Hirvittävä onnettomuus! Ilman muuta vuoden 1994 ehdoton uutispommi. Tulen muistamaan sen ikuisesti, vaikka en menettänytkään siinä ketään lähipiiristäni. (Itse asiassa kukaan tuttavistani ei edes matkustanut ko. laivalla juuri silloin.) Yhtä aikaa sekä kammottava että jollain tavalla kiehtova haveri.
Luin joskus vuosia sitten eräältä nettisivustolta, kuinka kaksi nuorta tyttöä, olisivatkohan olleet latvialaisia tai liettualaisia, olivat olleet kahvittelemassa jossakin täkäläisessä kahvilassa. Yhtäkkiä he huomasivat, että tuli hirveä kiire ehtiä bussiin, jolla heidän piti matkustaa m/s Estonialle. Tytöt melkein myöhästyivät, mutta he juoksivat ja viittoilivat bussikuskille niin näkyvästi, että tämä pysäytti ajoneuvon ja otti tytöt kyytiin – ja kohti kuolemaa, sillä kumpikaan heistä ei selviytynyt laivaonnettomuudesta hengissä.
Mitä hyötyä sellaisesta olisi? Laivat on kuitenkin rajusti erilaisia keskenään. Toisekseen, myös on ihmisten reaktiot. Et ole tilanteessa vaan tilanteessa on muitakin. Vanhuksista, lapsiin, jopa pikkuvauvoihin. Ihmisiä on paniikissa. Ihmisiä on jähmettynyt paikoilleen (yleensä johonkin tielle). Ihmisiä on tajuttomana/kuollut matkan varrelle. Ehkä johonkin hankalaan paikkaan. Irtotavaraa on ihan häkellyttävä määrä. Jonkin oven päällä voi olla tuhkakuppia ja kokisautomaatti. Avoimia vaarallisia sähköjohtoja. Saatat polttaa kätesi esimerkiksi lamppuihin. Kaiteissa roikkuu niin paljon ihmisiä, että kaiteet repeää seinästä irti. Et tiedä mihin suuntaan voisit mennä. Se mihin menet, voi olla umpikuja. Sielä saattaa olla vaikka jokin vedenpitävä hätäovi kiinni, jota et aikaisemmin tiennyt olevankaan. Laiva saattaa yhtäkkiä keikahtaa ihan päinvastaiseen suuntaan ja yhtäkkiä kaikki se irtotavara/ihmiset jotka olivat toisella puolella, tipahtaakin toiselle puolelle. Estonia ei myöskään viettäny pelkästään sivulle päin vaan myös nokka menee alaspäin. Olet siis käytävällä joka on kahteen suuntaan vinksallaan. Tuo on tuollainen "tuhannen muuttujan tilanne" joita ei mitenkään voi etukäteen simuloida.