Lue keskustelun säännöt.
X-sukupolven (1964-1979) muisteluketju
Wikipedian mukaan: X-sukupolveen kuuluvat vuosina 1964–1979 syntyneet ikäluokat. Sukupolven yhteisiä suuria kokemuksia olivat Neuvostoliiton romahtaminen, Berliinin muurin murtuminen, Yhdysvaltojen jääminen maailman ainoaksi supervallaksi, 1990-luvun lama ja massatyöttömyys sekä globalisaatio. Monia X-sukupolven edustajia yhdistää lapsuudessa tai nuoruudessa koettu vanhempien avioero"
https://fi.wikipedia.org/wiki/X-sukupolvi
Itse muistan parhaiten ihanan 80-luvun, siis ne ihanat asiat kuten muodin, nuoruuden, musiikin. Moni asia oli kyllä pielessä silloin, esim. naisen asema. Tsernobyl on myös iso juttu, ja Berliinin muurin murtuminen sekä Itä-Euroopan vapautuminen Neuvostoliiton vallasta. Ja Neuvostoliiton kaatuminen.
Kuka muistaa vielä Bundesrepublic Deutchlandin ja Deutche Demokratische Republicin? Vai menikö ne oikein :)
Meidäthän tunnetaan myös "pullamössösukupolvena", mutta ainakin minua se naurattaa..
Kommentit (640)
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkään en ihan osu ketjun ikäryhmään -83 syntyneenä joten antanette anteeksi, mutta on minullakin kuitenkin omat kultaiset muistot niin 80- kuin 90-luvultakin.
Kun täällä on muisteltu mökkikesiä paljon noilta ajoilta niin omat on minullakin.
Meillä oli suvun kesken kimppamökki Lapissa ja päätettiin ettei sinne laiteta sähköjä joten aina vietettiin kesästä pari-kolme viikkoa ilman mitään mukavuuksia joten nykynuorilla ois kestämistä ja tuonne alueelle ei puhelinlinjatkaan hyvin osu eikä ole kenttääkään joten puhelin kannattaa pitää kiinni, mutta lapsuudessa ei vielä ollut sellaista joten onnistui. Ainoa asia mikä olisi voinut riippuvuutta aiheuttaa niin oli Tv tai pelikoneet. Ne korvautui taas sillä, että oli serkkuja perheineen tuolla samaan aikaan ja niistä sai leikkikaverit ja sisällä jos oltiin niin olipahan tuolla iso pinkka aikakausilehtiä ja sarjiksia ja lukuihmisenä näinkin sai ajan kulumaan. Jos vaan aikamatkailu ois mahdollista niin yksi asia niin pistäytyisi noissa lapsuuden mökkikesissä kun kuitenkin päällimmäisenä on niitä kultaisia muistoja noilta vuosilta. Mökki myyty sittemmin joten sinne ei niin ole mahdollista mennä, mutta Lappiin hyvin mielellään yrittää kerran kesässä päästä jos mahdollista. Niin tänäkin vuonna.
Voi, sinä Lapin-ystävä! Olivatko meidän vanhemmat sukulaisia? 🙂
Kerroin jo taannoin, miten me vietettiin aina maalla uudisasukas-elämää. Minusta se oli ja on kivaa, hienoa fiilistellä lomalla järven tuntumassa, kun sauna lämpiää, ja mökissä ehkä kohta paistetaan silavapannukakkuja kylpijöille!
Myöhemmin illalla katsotaan katiskat, 3 kpl. Tai siis vanhemmat katsoo. Me lapset kuunnellaan radiosta jännäriä: Komisario Cox. Alussa hyräilyä.
Radio toimii pattereilla, eli ei ole taustamöly. Kuunnellaan mitä halutaan, tai sitten tehdään muuta. - Kuten pelatan korttia, tulitikkupanoksilla!
Herttaa, sikaa, aasia - casinoa opetin myöhemmin erityisluokkalaisille murkuille, jotka muka eivät oppineett laskemaan edes pieniä lukuja yhteen. No totta vie ne veijarit oppivat, kun laskemisen panoksena oli jopa 3 tulitikkua, eli pelimerkkiä!
Oi niitä aikoja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinantossut muistan! Parhaimpia ikinä - nytkin varmaan ostaisin, jos voisin! 🙂
70-80-taitteessa koulussa vitsailtiin "valemuodossa". Ihan kuin "not". Silloin siis ei puhuttu englantia, eli "tosi kiva paita - valemuodossa"!
Oliko tämä hesalainen juttu?
Pikkusiskolla oli 2 kirjekaveria. Koululais-lehden palstalta.
Me herättiin vielä 10-v laittamaan meidän nuket aamiaiselle, ennenkuin oli pakko lähteä kouluun. Kello soi, ja välkällä vaihdettiin meidän uraäitien kuulumiset! 🙂
Pankaa Dorot pois ja muistelkaa siellä palvelukodin päiväsalissa menneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kivoja muistoja, mutta aika harvaan pystyi samaistumaan näin -79 syntyneenä. En tunne yhteenkuuluvuutta x-sukupolveen enkä sen enempää milleniaaleihin. Kai se on totta tuo pieni mikrosukupolvi eli ksenniaalit (xennials), joka Yhdysvalloissa lanseerattiin myös nimellä "The lucky ones".
Varmaan mainittu mutat jonnet ei muita puhelinkoppeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1990-luvun laman muistan kyllä hyvin. Ennen sitä sai kesätyöpaikan suurein piirtein ilman ponnistuksia, senkun vaan osasi kysyä jostain. Sellainen loppui kuin seinään. Minun piti silloin ruveta hakemaan vähän ammatillisempia kesätöitä ja sain hädin tuskin kiiresijaisuuden Postissa lajittelijuapuna muutaman viikon. Siinä mielessä ymmärrän ettei nykyään saa kesätöitä niin helposti.
80-luvulla pääsi hyvin kunnalliselle hammaslääkärille ja lääkärille. Näiden palvelujen selvä hekkenemininen pidän huonona asiana. Nykyään taitaa olla myös selkeästi enemmän oppilaita per opettaja koulussa ja lapsia per lastentarhanopettaja lastentarhassa.
Ihmetyttää vähän nuorten heikko kiinnostus ammattiliittoja kohtaan. Voimia yhdistelemällä saa kuitenkin enemmän aikaiseksi kuin yksitellen. En kannata mitään laiskuutta, mutta reiluutta työelämään. Nyt tuntuu siltä, että pitää valehdella saadakseen työpaikan, eikä se ole kenenkään etu.
Enpä usko että ay-liikkeen jatkuva valehtelu auttaa asiaan. Mutta voittehan te tosiaan koittaa valehdella vielä enemmän.
Työnantajat ei valehtele. Yksittäisen työntekijän paikallinen sopiminen ison firman kanssa tarkoittaa tulevaisuudessa huonompia työolosuhteita ja heikompaa palkkaa. Samalla voitot valuvat osakkeiden osingoiksi , joista kaiken lisäksi yhteiskunta saa suhteessa vähemmän verotuloja, kuin ansiotuloista.
Maailmanlaajuisesti on menossa varallisuuden uudelleenjako, jossa voittajana ovat jo valmiiksi hyväosaiset ja häviäjinä tavalliset ihmiset. Jotka puhuvat muuta, kokevat olevansa näiden voittajien joukossa, tai ovat hyväuskoisia , itseään rikkaampien, jymäyttämiä, hölmöjä
Ja kolmas kerta kun totean että ay-liikkeen propagandaosasto käyttää tätäkin ketjua propagandapas**nsa välittämiseen ja poistattaa vastaukset koska heidän valeensa ei kestä vasta-argumentteja.
Ay-liike on yksi niistä asioista jotka on nuoruudestani lähtien (70/80-luvulta) tuhonneet tämän mahdollisuuksien suomen ja muuttanut sen institutionaalisten loisorganisaatioiden (kuten ay-liike) kuppaamaksi mielipidetotalitarismiksi jossa pyhää ay-liikettä tai muutakaan vasemmistoa ei sovi kritisoida. Noihan ostaa tiensä kerta toisensa jälkeen hallitukseen ja pyörittää verotonta miljardibisnestä, samalla haukkuen yrittäjiä jotka ay-liikkeen kuppaamisesta huolimatta vielä kehtaa menestyä ja tarjota heidän jäsenilleen palkallista työtä.
Jos täällä ketjussa kerran saa valehdella vapaasti ay-liikkeen puolesta niin silloin on kohtuullista että voi myös kertoa ay-liikkeen väitteiden olevan valetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki aikoivat olla NYCissä 1999-2000 uutenavuotena. Kukaan ei ollut.
Joo, vuosituhannen vaihtuminen oli suuri pannukakku. Parasta siinä oli vain ja ainoastaan Princen hittibiisi 1999.
Ja muistatteko YK2 uhan? Olihan se YK2? Kun tietokoneisiin tai siis ohjelmiin ei oltu hoksattu laittaa 4 numeropaikkaa vuosiluvulle, vaan tietokannoissa oli vain 2. Mikä tarkoitti sitä, että 2000 vuosi olisi näyttänyt vuotta 1900 ja pieniä ongelmia sitten isoissa järjestelmissä..
Oli vaikka mitä projektia ja hanketta ja rahaa paloi. Kaikki toimi kuitenkin kuin unelma, ainakin meillä töissä :D
Princen 1999 tuli jo 1982
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mää en muista mittäää ....
(junnu vainio)
Vierailija kirjoitti:
Tämä on vittuilu kansakunta kaikille vittuillaan työttömille eläkeläisille nuorille yksi Euroopan sairaimpia kansoja
Kyllä, jos nyt tulisi sota, voisi olla eniten kaatuneita omien ampumina...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki aikoivat olla NYCissä 1999-2000 uutenavuotena. Kukaan ei ollut.
Joo, vuosituhannen vaihtuminen oli suuri pannukakku. Parasta siinä oli vain ja ainoastaan Princen hittibiisi 1999.
Ja muistatteko YK2 uhan? Olihan se YK2? Kun tietokoneisiin tai siis ohjelmiin ei oltu hoksattu laittaa 4 numeropaikkaa vuosiluvulle, vaan tietokannoissa oli vain 2. Mikä tarkoitti sitä, että 2000 vuosi olisi näyttänyt vuotta 1900 ja pieniä ongelmia sitten isoissa järjestelmissä..
Oli vaikka mitä projektia ja hanketta ja rahaa paloi. Kaikki toimi kuitenkin kuin unelma, ainakin meillä töissä :D
Princen 1999 tuli jo 1982
Ensimmäinen Princen albumi, jonka ostin oli "1999" tupla-LP:nä vuonna 1982.
Siinä nimikkokappaleessa sanotaan:
They say: two thousand zero, zero party over, oops, out of time
So tonight I'm gonna party like it's 1999
Muuten milleniumin vaihtuminen jäi jotenkin vaisuksi, sillä erilaisten scifi-juttujen perusteella vuonna 2000 olisi pitänyt olla jo lentäviä autoja ja pysyviä tukikohtia Kuussa ja Marsissa. Vieläkään vuonna 2021 eivät ole nuo asiat toteutuneet. Tosin eipä ne ydinohjuksetkaan alkaneet sinkoilemaan taivaan tuuliin tietokoneiden sekoamisen vuoksi vuosituhannen vaihtuessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
19794ever kirjoitti:
Olen kokenut tämän x-kokemuksen aika kalkkiviivoilla, eli mikä on se seuraava kirjainsukupolvi?
Y? Hbgltai?
y tai milleniaali. sitä seuraa z
Y tulee z-sukupolven jälkeen, pösilö.
Z:n jälkeen tulee sitten ruotsalainen o eli Å. Hölmö idea aloittaa tuo sukupolvien nimeäminen aakkosten tai ääkkösten loppupäästä ellei niitä vanhempia sukupolvia sitten nimetä aakkosten mukaan jälkikäteen. Ketkä mahtaa kuuluu vaikkapa K- tai M-sukupolviin? Elivät he joskus Napoleonin sotien aikaan?
Vierailija kirjoitti:
Rymdia juotiin, kuka muistaa?
Entäs Kari Grandi, kaikkien janoisten sankari!
Koko elämä suurten ikäluokkien hampaissa, nyt nuorempi sukupolvi nousee ja jatkaa samaa nalkutusta.
Nimim. Rebel Yell '72
Katselin huvikseni tuota X-sukupolven syntyvyyskäyrää ja näköjään maailman mittakaavassa olen sattunut syntymään kaikkein vähimpien joukkoon...
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c2/Western_Fertility_R…
Eka oma leffa, elokuvateatterissa, oli Disneyn Aristokatit. Olin 3 v, äiti ja isä vei. ❤
Oli muuten joku vanha käännös, uusin (?) Pekka Lehtosaaren on hieno, kujakatti-käännöksineen, ja jazz-biiseineen... On eturivin muusikoita pyydetty mukaan!
Meidän perhe satsasi elokuviin (silloin sekin oli elämystä, muistan vain kaikki spektaakkelit, kuten vaikka West Side Story - voi kuinka 11-v itkin). Leffoja oli telkkarissa harvoin, ja uutuuksia - tai arkiston helmiä - pääsi katsomaan vain, jos joku vei.
Star Wars IV oli ystäväni Johannan synttärijuhla minulle. Hän täytti vuosia, ja sai valita ties-sun-mistä (perhe oli lapsiystävällinen), me mentiin kaksistaan leffaan! Hänen vanhempansa vahtivat ulkona, Uusi Kuu Mannerheimintiellä. - Ei ollut tod. mitään poppareita, ja oli se Star Wars hieno! 🙂
Myöhemmin kävin katsomassa pikkusiskon kanssa Travoltat. En ymmärrä, miten päästiin Saturday Night Feveriin... Puhallus esim oli off-limits (Puhallus: The Sting, Robert Redford ja Paul Newman. Veijarikomedia, mutta twistin takia lapsilta kielletty. Yritän tässä olla google-ja spoilerivapaa!)
Pikkusisko halusi Xanaduun, minä olin jo löytänyt Hesan Elokuva-Arkiston mustavalkorainoineen. Kielitaito karttui, kun katselin vanhoja leffoja ilman tekstiä, sink or swim!