Terveyskeskuksessa tänään: kiroileva ja epäorganisoitunut äiti
Odotustilaan saapui kauhealla tohinalla raskaana oleva äiti jolla mukana lapset noin 6-v ja 3-v. Kovalla äänellä etsiskeli leluja/leikkipaikkaa sitä löytämättä. Kun tajusi ettei sellaista ole, kiroili kovaan ääneen lastensa kuullen. Istui odottamaan, kaivoi 3-v:lle jäätelötötterön käteen ja päästi lapset "irti".
Lapset eivät olleet suurimman osan aikaa äidin näköpiirissä vaan jossain kulman takana melko lähellä ulko-ovea. Väillä 6-v tuli kertomaan että jätski on maassa mutta onneksi nyt taas kädessä. (Suuremmassa aulatilassa missä lapset varmaankin olivat on jonkinlainen akustomatto, johon taisi jäädä tahra.) Äitiä ei kiinostanut, tuskin vastasi lapselle mitään.
Sitten huudettiin nimeltä tätä perhettä. Isonmpi laosi tuli, pienempi ei. Äiti ei mene lasta hakemaan vaan karjuu ja äkseeraa lasta tulemaan. Lopulta 6-v käy hakemassa sisaruksensa, äiti ensin karjahti tälle lapselle ettei hänkin karkaisi. Sitten tajusi mitä tapahtuu ja odotti nillä sijoillaan. Niin odotti lääkärikin ovensuussa toisessa päässä pitkää käytävää, useita minuutteja.
Lopulta perhe pääsi kävelemään huonetta kohti. Kolmivuotiaalla oli naama ihan jäätelössä (äiti ei pyyhkinyt), kädet ja paita samoin.
Tuollaistako se lapsiperhe-elämä sitten on? Itse odotan esikoistamme ja toivon todella, etten itse muutu tuollaiseksi välinpitämättömäksi ja epäkohteliaaksi naishirviöksi.
Kommentit (66)
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 14:29"]Miksi 2 lainaat koko pitkän aloitusviestin? Luuletko että muille lukijoille on jotenkin epäselvää mihin aloitukseen vastaat?
[/quote]
Kyllä.
-2
Kyllähän tollasia mammoja riittää. Mun mielestä siinä ei niinkään ole kyse lasten määrästä vaan ihmistyypistä. Ne on niitä naisia, jotka jauhaa sitä vittusaatanaa jo ennen ku ne saa yhtään lasta. Valittaa ja marmattaa joka asiasta ja kyräilee ja haukkuu muita ihmisiä. Ne ei ole niitä kaikkein kauneimpia kedon kukkia. Ja sekös niitä harmittaa. Katsoo päästä varpaisiin positiivisia ja kauniita naisia kateellisena. Kiroilee ja huutaa lapsilleen ja miehelleen, koska se on ainoa keino purkaa omaa mitättömyydentunnetta. Siinä Duudsonit-ohjelmassa oli hyvä esimerkki näistä naisista, se Jasmin vai mikä olikaan.
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 12:46"]
Muistan hyvin ajan ennen lapsia (siitä on alle kolme vuotta) olin 35 - vuotias uraputkessa viilettävä tyylikäs nainen, hiukset, kynnet,ripset ja muut karvat tiptop. Mua oksetti työkaverit jotka tuli töihin välillä räjähtäneen näköisenä ja jugurttia olkapäillä. Päätin ettei minusta tule ikinä samanlaista suttuista ruokatahraista äitiä.
:D
Nyt kotona vauvan ja esikoisen kanssa, kymmenen sentin tyvikasvu, mustat silmänaluset, ei ripsiä, kynnet jyrsitty keittiöfiskarsseilla ja koko sakin ruokalista rinnuksilla.
Ehkä sitten parin vuoden päästä taas, ripset räpsyy ja kannat kopisee.
Nyt nautin tästä. <3
[/quote]
Tämä oli kuin huonon kioskikirjallisuuden takakannesta.
^ Älä suotta ole niin kateellinen. Ehkä sinäkin voit joskus vielä nauttia elämästäsi.
Liikaa mukeloita tehnyt. Torvet tukkoon tollaisilta ämmiltä.
Jäin miettimään sitä, kun keskustelussa monella näyttää olevan pohjavireenä käsitys, että komentaminen ja kurinpito on karjumista ja sille on vaihtoehtona vain muumimainen lepertely. Itse olen pyrkinyt siihen, että sanon asioista tavallisella äänenvoimakkuudella mutta tiukkaan sävyyn ja pitämällä lapsen tänä aikana lähellä ja katsekontaktissa. Se tehoaa oikein hyvin ja karjaisut on voitu jättää lähinnä todellisia vaaratilanteita varten. Lapsi pysähtyy kovan äänen aiheuttamasta hämmästyksestä ja apu ehtii paikalle. Sen sijaan karjuminen komentamistilanteessa johtaa väistämättä sen tehon katoamiseen ja sitten onkin jo vuorossa karjunnan tehostaminen kirosanoilla.
Mun mielestä lasta saa ja pitää komentaa oltiin missä tahansa, joskus vihaisesti ja ääntä korottaenkin, mutta julkisella paikalla pitää aikuisen ihmisen osata käyttäytyä. Siellä ei huudeta lapselle vittusaatanaa niin, että muut kääntyvät katsomaan, ja vieraat lapset pelkääväät, tk:ssa lapselle ei anneta jäätelöä kouraan ja omien lasten perään koiteaan katsoa parhaan mukaan. En ihan oikeasti löydä yhtään hyväksyttävää puolustusta tuolle huonolle kielenkäytölle ja riehumiselle julkisella paikalla, en vaikka talo olisi palanut, mies jättänyt ja matkalla vielä koirakin kussut kintulle.
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 14:50"]
Ei sitä silti tarvitse ojentaa niitä esikoisen odottajia ja lällätellä sitä että "ootappas vaan". Kaikki meistä on ollut siinä raskaus ja vauvakuplassa ensimmäisen kerran ja minusta se on kaikille oikeutettua. Raskaammat ajat tulee jos tulee, eikä kaikille edes tule.
[/quote]
On eri asia olla iloinen raskaudestaan ja pyöriä sen ympärillä, kuin lähteä haukkumaan ja kauhistelemaan toisten, vieläpä tuntemattomien ihmisten äitiyttä. Ensimmäinen on luonnollista ja suloistakin katseltavaa, toinen on ihan vaan pelkkää ilkeämielistä kyttäämistä.
No voi jösses. Jos äiti on tk:ssa lasten kanssa niin todennäköisesti joku heistä on kipeä ja silloin on poikkeustilanne. Varmaan on hermot kireällä ja äidillä väsymystä. Minä saattaisin käyttäytyä muuten ihan samalla tavalla, paitsi kiroilun jätin, kun lapset sain.
Tämäkin tapahtuma saadaan kuulostamaan niin erilaiselta riippuen kuka sitä kertoo. Väsynyt äiti voisi tulla hakemaan täältä kohtalontovereita, kun on raskaana ja väsynyt ja lapset ovat villeinä ja vielä kipeäksikin tuli, mies ei päässyt työkiireiden vuoksi auttamaan ja pakko oli mennä tk:hon lasten kanssa. Sit tulis empatiaa ja olalle taputusta.
Jos meinaat ap tehdä 3 lasta pienillä ikäeroilla, niin lupaathan tulla kertomaan meille päivästäsi sitten joskus, kun olet vähän kokeneempi?
Taidanpa epäorganisoida itseni tuonne sohvalle.
Ei se muutu tuollaiseksi, ei edes psyykkisten ongelmien myötä.
Katsos kun jokainen järkevä äiti, masentunut/väsynyt tai ei, tajuaa ettei sisätiloihin viedä jätskejä. Lapsille voi ottaa, jos nyt on aivan pakko, vaikkapa maissinaksuja tai muuta suht siistiä syötävää, mutta silloinkin ne syödään äidin valvonnassa eikä ne kädessä karata leikkimään.
Lisäksi aivot omistava äiti tajuaa, ettei pientä lasta jätetään koskaan isompansa vahdittavaksi tai armoille.
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 16:12"]
... ihan vaan pelkkää ilkeämielistä kyttäämistä. [/quote]
Kuvauksesta päätellen kyseistä kiroilevaa mammaa ei tarvinnut varta vasten kytätä, vaan tämä itse teki kaikkensa ollakseen negatiivisen huomion keskipiste. Ja lapset eivät voineet olla mitenkään hirmuisen kipeitä, kun viilettivät omilla teillään.
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 14:26"]
^ Se on varmaan sitten ihan ok että oma lapsi oppii kiroilemaan? Eilen juuri kuuntelin 6-vuotiasta joka leikkipuistossa puhui "vittu sitä, vittu tätä". Oli muuten aivan järkyttävän kuuloista.
Voisin nimetä monta muuta tapaa "purkaa paineita" kuin kiroileminen. Mene vaikka kuntosalille tai kävelylle. Tai mene kiroilemaan paikkaan jossa ne lapset eivät kuule.
[/quote]
Meillä lapset oppivat kiroilemisen sillä viikolla, kun aloittivat kunnallisen päivähoidon :D Tosin he oppivat kyllä äkkiä, ettei niitä sanoja normaalisti käytetä, kotona ainakaan.
En usko, että se mistään väsymyksestä on kiinni, vaan yleisestä välittämisestä. Minulla on kaksi pientä lasta, ikäeroa 1v9kk, eiväthä he koskaan kuljeksi likaisissa vaatteissa, naamoissa, käsissä tai räkäisissä nenissä. Lapset ovat nyt 3- ja 5 vuotiaat, eikä kumpikaan käyttäytyisi missään noin, että kirmailisi jätskin kanssa edes takaisin tai jättäisi siistiytymättä.
Eräs ystäväni ihmetteli jo vuosi sitten, että miten meidän pienempikin lapsi tulee nuhaisena vähän väliä sanomaan, että "äiti, pyyhi nenä", vaikkei vielä varsinaisesti valukaan. Tulee siksi, että siisteydestä ja puhtaudesta on aina huolehdittu. Kun siihen kasvaa, ei osaa olla sottaisena. Käsien pesu on normaalia, suun pyyhkiminen tai nenän niistäminen on selkäytimessä.
Itse ajattelen aina, että lapsi ei ansaitse huonompaa kohtelua kuin aikuinen, enkä itsekään kuljeskelisi naama jäätelössä, kädet likaisina tai räkäjojot roikkuen. Lapsia pitää arvostaa, ja heistä pitää huolehtia.
Toi jätskikohta saa mut epälimään vahvasti tätä aloitusta. Että äiti siis ennen tk:hon menoa on raahannut lapset kauppaan vaikka on muutenkin pinna kireällä, ja ostanut sieltä YHDEN jätskin vaikka on kaksi lasta? Ja hautonut sitä jäätelöä kassissa sinne terveyskeskukseen? Se jätskihän on siinä vaiheessa jo ihan vetelää mössöä + siinä on toinen sisarus myös jäätelöä vailla.
Käsi ylös, kenen mielestä tää vaan on niin omituinen aloitus, että tais meidän omalla proosantuottajalla alkaa jo viikonloppu, tällä kertaa muka raskaana naisena?
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 12:13"]Joo, ymmärsin kyllä että äiti oli ihan poikki, mutta miten estän sen, ettei minulle käy noin? Toivomme saavamme kolme lasta melko pienillä ikäeroilla (2-3 vuotta).
ap
[/quote
Pöh.
Omasta asenteesta on paljon kiinni. Mulla kolme lasta 3, 5 vuoden sisään ja en ole muuttunut hirviöksi. Todellakin joskus väsyttää mutta sitten on höllättävä. Pidät vain mielessä sen että itse olet lapset toivonut ja haluat huolehtia heistä.
Ja heh, ei kai 3 vuotta ole mikään pieni ikäero, sillä ikäerolla homma ei ole niin härdelliä kun on vaan yksi kerrallaan vaipoissakin.
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 16:52"]Toi jätskikohta saa mut epälimään vahvasti tätä aloitusta. Että äiti siis ennen tk:hon menoa on raahannut lapset kauppaan vaikka on muutenkin pinna kireällä, ja ostanut sieltä YHDEN jätskin vaikka on kaksi lasta? Ja hautonut sitä jäätelöä kassissa sinne terveyskeskukseen? Se jätskihän on siinä vaiheessa jo ihan vetelää mössöä + siinä on toinen sisarus myös jäätelöä vailla.
Käsi ylös, kenen mielestä tää vaan on niin omituinen aloitus, että tais meidän omalla proosantuottajalla alkaa jo viikonloppu, tällä kertaa muka raskaana naisena?
[/quote]
Jäätelö on ostettu terveyskeskuksen kanttiinista/kahvilasta.
Valitettavasti tapaus on oikea esimerkki. Kamalia äitejä on liikaa, säälin lapsia ja ko.naisten miehiä.
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 17:15"]
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 16:52"]Toi jätskikohta saa mut epälimään vahvasti tätä aloitusta. Että äiti siis ennen tk:hon menoa on raahannut lapset kauppaan vaikka on muutenkin pinna kireällä, ja ostanut sieltä YHDEN jätskin vaikka on kaksi lasta? Ja hautonut sitä jäätelöä kassissa sinne terveyskeskukseen? Se jätskihän on siinä vaiheessa jo ihan vetelää mössöä + siinä on toinen sisarus myös jäätelöä vailla.
Käsi ylös, kenen mielestä tää vaan on niin omituinen aloitus, että tais meidän omalla proosantuottajalla alkaa jo viikonloppu, tällä kertaa muka raskaana naisena?
[/quote]
Jäätelö on ostettu terveyskeskuksen kanttiinista/kahvilasta.
Valitettavasti tapaus on oikea esimerkki. Kamalia äitejä on liikaa, säälin lapsia ja ko.naisten miehiä.
[/quote]
Näiden naisen miehiä? :D Jos tuossa aloituksessa ois ollut mies, joka ois kironnut ja korottanut ääntään, ei ap ois korvaansa lotkauttanut. Keskimääräinen mies korottaa ääntään ja kiroileekin paljon useammin kuin nainen, joten tuskin tässä aloituksessa kuvatun naisen mies hän on mikään pyhäkoulupoika jolle on tullut hirveä trauma kovaäänisestä naisestaan.
Minä kun ajattelin että epäorganisoitunut äiti on muuttunut piiksi tai joksin muuksi epäorgaaniseksi aineeksi. Tämä olikin vaan perhe-elämän ja sairauden kuvaus.
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 14:40"][quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 12:45"]
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 12:38"]
Mun mielestä lasten kuullen ei pitäisi kiroilla, vaikkei lapsi siinä hyökkäyksen kohteena olisikaan. Juuri aikuisiltahan lapset oppivat kiroilemaan. Sitten nämä opettavat tarhassa/koulussa kirosanat muillekin lapsille.
En muista, että olisin koskaan kuullut vanhempieni kiroilevan.
ap
[/quote]
Sä olet niin ihanassa vaiheessa vielä. :) Oikein puhkut hyviä aikeita ja tietoa siitä miten sinä ainakin teet kaiken paremmin kuin muut. Nauti tästä vaiheesta. Toivotaan ettei sun tarvitse vielä pitkään aikaan luopua tuosta heikosti peitellystä ylemmyydentunteesta. Maratonillakin on helpointa siinä vaiheessa kun ei vielä oikeasti ole juossut askeltakaan.
[/quote]
Tämä on niin totta. Saan välillä "kauhistuneita" katseita osakseni yhden noin 1 v lapsen vanhemmilta, kun komennan tai muuten puhisen kiukusta, kun 5 ja 2 vuotiaani säheltävät ja kiukuttelevat.... Tekisi mieli heille sanoa, että palataan sitten asiaan, kun sinulla on enemmän kuin yksi lapsi ja ikääkin sen verran, että uhmaa ja muuta omaa tahtoa löytyy vaikka muille jakaa. Silloin ei aina jaksa leperrellä lapsilleen (mitä en kyllä muutenkaan tee, ärsyttävä tapa puhua lapsille) tms.
Elämä opettaa...
[/quote]
Ei sitä silti tarvitse ojentaa niitä esikoisen odottajia ja lällätellä sitä että "ootappas vaan". Kaikki meistä on ollut siinä raskaus ja vauvakuplassa ensimmäisen kerran ja minusta se on kaikille oikeutettua. Raskaammat ajat tulee jos tulee, eikä kaikille edes tule.