Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En vain käsitä eläkeikää
01.07.2021 |
Nyt on moni työkaveri jäänyt eläkkeelle 63-64 - vuotiaana. Oma eläkeikäni on kuitenkin 67v 7 kk. Miten tämä näin voi olla? Muuttuu vielä varmaan monet kerrat ennen kuin tuo ikä koittaa, mutta eihän tuo ole reilua?
Kommentit (273)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennenvanhaan armeijasta pääsi eläkkeelle jo joskus 50 hujakoilla.
Tuskin enää nykyään sieltäkään?
55v oli alin eläkeikä puolustusvoimien sotilasviroissa. Nyt se on jo noussut usean vuoden ajan.
Aika rentoa päästä tuon ikäisen eläkkeelle. Siinä on vielä oikeasti aika kohtuullisessa hapessa tuossa iässä.
Tietysti palkka armeijassa on vaatimaton, niin sitähän tuolla varhaisella eläkkeellä on kompensoitu myös.
Puolustusvoimien lentäjillä eläkeikä on 45v :D
Suomen kansallisbaletin tanssijat pääsevät eläkkeelle 44v :DD
Tuossa jää aikaa toteuttaa muitakin juttuja kuin töitä elämänsä aikana.
Luuleteko että nämä ovat parhaimmassa kunnossa eläkkeelle päästyään ja että heitä huvikseen pästetään 40v eläkkeelle!!
Balettitanssija kertoo rankasta ammatistaan: "Omille lapsilleni en suosittelisi balettikoulua"
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/balettitanssija-kertoo-rankasta-amm…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mites sitten kun balettitanssijat jää eläkkeelle 44-vuotiaana?
Pitäisi olla velvoite kouluttautua uuteen ammattiin. Nelikymppisille lähihoitajille riittää töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennenvanhaan armeijasta pääsi eläkkeelle jo joskus 50 hujakoilla.
Tuskin enää nykyään sieltäkään?
55v oli alin eläkeikä puolustusvoimien sotilasviroissa. Nyt se on jo noussut usean vuoden ajan.
Aika rentoa päästä tuon ikäisen eläkkeelle. Siinä on vielä oikeasti aika kohtuullisessa hapessa tuossa iässä.
Tietysti palkka armeijassa on vaatimaton, niin sitähän tuolla varhaisella eläkkeellä on kompensoitu myös.
Puolustusvoimien lentäjillä eläkeikä on 45v :D
Suomen kansallisbaletin tanssijat pääsevät eläkkeelle 44v :DD
Tuossa jää aikaa toteuttaa muitakin juttuja kuin töitä elämänsä aikana.
Luuleteko että nämä ovat parhaimmassa kunnossa eläkkeelle päästyään ja että heitä huvikseen pästetään 40v eläkkeelle!!
Balettitanssija kertoo rankasta ammatistaan: "Omille lapsilleni en suosittelisi balettikoulua"
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/balettitanssija-kertoo-rankasta-amm…
Jatkan:
Tanssija paljastaa karun totuuden ballerinan jaloista - Instagram-kuvat eivät sovi herkille
Vierailija kirjoitti:
Ne toivoo että kuolet työpöydän ääreen eikä tarvi maksaa eläkettä.
Säästöä se on pienikin säästö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennenvanhaan armeijasta pääsi eläkkeelle jo joskus 50 hujakoilla.
Tuskin enää nykyään sieltäkään?
55v oli alin eläkeikä puolustusvoimien sotilasviroissa. Nyt se on jo noussut usean vuoden ajan.
Aika rentoa päästä tuon ikäisen eläkkeelle. Siinä on vielä oikeasti aika kohtuullisessa hapessa tuossa iässä.
Tietysti palkka armeijassa on vaatimaton, niin sitähän tuolla varhaisella eläkkeellä on kompensoitu myös.
Puolustusvoimien lentäjillä eläkeikä on 45v :D
Suomen kansallisbaletin tanssijat pääsevät eläkkeelle 44v :DD
Tuossa jää aikaa toteuttaa muitakin juttuja kuin töitä elämänsä aikana.
HUH HUH
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pääsin eläkkeelle jo 41-vuotiaana. 9 vuotta täytyi rampata lääkärissä ja esittää masentunutta.
Varmaan aika surkee eläke sulla.
Tuskin sen surkeampi kuin sellaisella, joka on ikänsä tehnyt pienipalkkaista työtä ja saa työeläkettä kiitokseksi takuueläkkeen verran.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennenvanhaan armeijasta pääsi eläkkeelle jo joskus 50 hujakoilla.
Tuskin enää nykyään sieltäkään?
55v oli alin eläkeikä puolustusvoimien sotilasviroissa. Nyt se on jo noussut usean vuoden ajan.
Aika rentoa päästä tuon ikäisen eläkkeelle. Siinä on vielä oikeasti aika kohtuullisessa hapessa tuossa iässä.
Tietysti palkka armeijassa on vaatimaton, niin sitähän tuolla varhaisella eläkkeellä on kompensoitu myös.
Uutinen vuodelta 1992:
"Puolustusvoimien eläkejärjestelmää tutkinut työryhmä esittää sotilaiden eläkeiän nostamista 55 vuoteen. Nykyisin voi täydelle eläkkeelle päästä 25 vuoden palvelun jälkeen, alle 50-vuotiaana."
Eli jos jäit kersanttina intin jälkeen kantapeikoksi, pääsit eläkkeelle n. 45- vuotiaana.
Sait myös työskennellä tai tehdä bisnestä mielesi mukaan, eläke ei siitä pienentynyt.
Joo, mun isä oli tuommoinen nuorehko eläkeläinen. Teki sen jälkeen pari muuta uraa vielä ennen kuin delasi kasikymppisenä. Äidille jäi hyvä leskeneläke.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennenvanhaan armeijasta pääsi eläkkeelle jo joskus 50 hujakoilla.
Tuskin enää nykyään sieltäkään?
55v oli alin eläkeikä puolustusvoimien sotilasviroissa. Nyt se on jo noussut usean vuoden ajan.
Aika rentoa päästä tuon ikäisen eläkkeelle. Siinä on vielä oikeasti aika kohtuullisessa hapessa tuossa iässä.
Tietysti palkka armeijassa on vaatimaton, niin sitähän tuolla varhaisella eläkkeellä on kompensoitu myös.
Puolustusvoimien lentäjillä eläkeikä on 45v :D
Suomen kansallisbaletin tanssijat pääsevät eläkkeelle 44v :DD
Tuossa jää aikaa toteuttaa muitakin juttuja kuin töitä elämänsä aikana.
Luuleteko että nämä ovat parhaimmassa kunnossa eläkkeelle päästyään ja että heitä huvikseen pästetään 40v eläkkeelle!!
Balettitanssija kertoo rankasta ammatistaan: "Omille lapsilleni en suosittelisi balettikoulua"
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/balettitanssija-kertoo-rankasta-amm…
Jatkan:
Tanssija paljastaa karun totuuden ballerinan jaloista - Instagram-kuvat eivät sovi herkille
No ei kai kukaan sitä luule. Sanomattakin on selvää ettei balettia voi ammattitasolla harjoittaa ikälopuksi. Niinkuin ei mitään muutakaan urheilua. Siksihän urheilijat lopettavat aina uransa aika nuorina kun kroppa ei enää kestä sitä mitä laji vaatii
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun molemmat vanhemmat jäi eläkkeelle 65-vuotiaina. Viimeiset vuodet oli jo niin sähläystä ja sekavaa touhua et ihmettelen miten ne pärjäsi. No samaa hommaa tehnyt 40v et rutiinilla meni, mut nuoremmilta tuskin olisi hyväksytty samoja sähläystä. Äitini mm kieltäytyi käyttämästä tietokonetta työssään vaikka olisi tarvinnut. Pelkäsi kai ettei opi ohjelmaa tms. Eivät olisi mitenkään selvinneet 67v asti, vaikka terveys oli ok niin vanhuushömppä olisi ollut jo liikaa. En tiedä miten kuvitellaan et meidän sukupolvi olisi yhtään kykenevämpää, vaikka tietokonetta nyt osataan käyttää.
Nykyajan työntekijät osaavat jo koneen käytön, tämä ei ole silloin ongelma vanhemmalla iällä työelmässä.
Meinaat että tekniikka ei tästä enää kehity, vaan näillä tiedoilla ja osaamisilla pärjää seuraavat 20-40v ihan yhtälaisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pääsin eläkkeelle jo 41-vuotiaana. 9 vuotta täytyi rampata lääkärissä ja esittää masentunutta.
Varmaan aika surkee eläke sulla.
Ei välttämättä. Työkyvyttömyyseläke on yhtä suuri kuin työeläke jos saat jatkaa nykyisessä työssäsi tauotta alimpaan eläkeikään saakka. Harva saa jatkaa, vaan saneerataan kortistoon viimeistään viiskymppisenä, eli työkyvyttömyyseläke on erittäin kannattava vaihtoehto.
Väite 1: eläkkeet pienenevät koko ajan
Eläketurvakeskuksen tiedottaja Kimmo Kontio on työssään huomannut, että nuoret pelkäävät eläkkeensä jäävän pieneksi. Ajatus siitä, että eläkkeet pienenisivät, ei Kontion mukaan kuitenkaan pidä paikkaansa.
– Suomessa eläkkeet ovat itse asiassa nousseet 15 vuodessa noin puolitoistakertaisiksi, hän sanoo.
Esimerkiksi Keski-Suomessa eläke oli 15 vuotta sitten keskimäärin runsaat tuhat euroa kuukaudessa. Nyt summa on yli 1 500 euroa. Kaikkiaan maakuntaan tulee eläketuloja noin 1,6 miljardia euroa vuodessa.
Väite 2: nuoret ikäpolvet eivät saa mitään
Vuonna 2005 alkaen eläkettä alkoi kertyä jo 18-vuotiaana tehdystä ansiotyöstä, kun aiemmin ikäraja oli 23 vuotta. Vuonna 2017 ikäraja aleni 17 ikävuoteen. Toisin sanoen eläkettä kertyy entistä pidemmältä ajalta kuin aikaisemmin. Käytännössä tämä kohentaa nyt noin kolmekymppisten ja sitä nuorempien eläkenäkymiä.
Ansiotulojen lisäksi eläkettä kertyy tutkintoon johtavasta opiskelusta ja pienten lasten hoidosta.
Valtaosin eläkkeet maksetaan jatkossakin eläkemaksuista, mutta osaksi eläkerahastoista ja niiden tuotoista. Tuleviin eläkevastuisiin eli nykyisten nuorten eläkemenoihin on myös varauduttu. Laskennallisesti eläkevastuuta on tällä hetkellä noin 600–700 miljardia euroa. Näin paljon siis tarvittaisiin rahaa, jotta tähän mennessä karttuneet eläkkeet saadaan maksettua.
Eläkejärjestelmässä nyt töissä olevat maksavat sen hetkisten eläkeläisten eläkkeet. Näin ollen väestön väheneminen vaikuttaa tulevasta eläkelaskusta suoriutumiseen, sillä jatkossa eläkkeiden maksajia on vähemmän kuin niiden saajia. Tilannetta tasoittaa se, että eläkerahoja on laitettu säästöön rahastoimalla 200 miljardia.
Eläkejärjestelmä on riippuvainen yhteiskunnan kehityksestä. Talouteen kuuluu nousu- ja laskukausia. Jos työllisyysaste säilyy hyvänä, talouden rattaat pyörivät ja syntyvyys pysyy hyvällä tasolla, eläkkeiden maksaminen on kutakuinkin turvattu.
– Eli kyllä minä suhtautuisin toiveikkaasti eläketurvan tulevaisuuteen, Kontio toteaa.
Väite 3: pätkätöistä ei kerry eläkettä
– Näin oli ehkä aikaisemmin, mutta ei enää, Kontio korjaa.
Nykyään kaikista vuoden 2018 indeksitason 58,19 euron ylittävistä kuukausiansioista pitää maksaa eläkemaksut. Sillä ei enää ole niinkään merkitystä, onko työsuhde vakituinen vai määräaikainen. Eläkettä kertyy vuosittain pääsääntöisesti 1,5 prosenttia 68 ikävuoteen asti.Jotta eläkettä voi aikanaan saada, on yleisehdon täytyttävä: työansioita täytyy olla uran aikana vähintään 17 480,28 euroa vuoden 2018 tasossa laskettuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väite 4: eläkeikä nousee koko ajan, eivätkä nuoret pääse eläkkeelle koskaan
Suomessa eläkejärjestelmää on muutettu useaan otteeseen. Tuorein eläkeuudistus astui voimaan viime vuoden alussa. Sen mukanaan tuomista muutoksista suurin on eläkeiän nousu.
– Eläkeikä nousee vaiheittain vuonna 1955 syntyneistä aina kolmella kuukaudella ikäluokka kerrallaan, kunnes se on 1962 syntyneiden kohdalla 65 vuotta, täsmentää Kontio.
Nyt työiässä olevat pääsevät siis mitä todennäköisemmin myöhemmin eläkkeelle kuin vanhempansa. Toisaalta eläkkeiden kertymisaika pitenee, jolloin myös eläkkeiden taso todennäköisesti paranee.
Suomessa ihmiset ovat pitkään eläneet yhä vanhemmiksi ja pysyvät aiempaa pitempään hyväkuntoisina. Biologisen vanhuusiän koetaan nyt alkavan pitkälti yli seitsemänkymppisenä.
Eläkeikä ei silti voi nousta loputtomiin. Tilastokeskuksen tiedot kertovatkin, että esimerkiksi miesten eliniänodote kääntyi vuonna 2016 laskuun ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen(siirryt toiseen palveluun) (Iltalehti). Muutos on vielä pieni, mutta jos laskusuunta jatkuu, vähentää se painetta nostaa eläkeikää.
Väite 5: lapsien hoitamisesta kotona ei eläkettä kerry
Vuoden 2005 alussa voimaan tullut eläkelaki kohensi pieniä lapsia hoitavien vanhempien eläketurvaa. Nykyään pienten lasten hoidosta kertyy eläkettä. Aikaisemmin oikeus koski vain osaa työtä tekevistä riippuen siitä, minkä eläkelain piirin kuului. Esimerkiksi kunnan ja valtion työntekijöille eläkettä kertyi vuoden ajalta heidän hoitaessaan lapsia, mutta maatalouslomittajalle ja freelancetoimittajalle taas ei.
Eläkettä kertyy myös hoitovapaalta eli vanhemman jäädessä hoitamaan alle 3-vuotiasta lastaan kotihoidon tuella. Parannus on tuntuva, sillä ennen vuotta 2005 eläkettä ei kertynyt kenelläkään äitiys- ja isyysvapaiden jälkeen.
Uusi eläkelaki kohentaa myös työttömän vanhemman tilannetta hänen hoitaessa pieniä lapsia kotona. Jos ihminen saa työttömänä työmarkkinatukea, hänelle kertyy eläkettä 728 euron mukaan. Aikaisemmin työttömälle ei kertynyt eläkettä vastaavassa tilanteessa lainkaan.
Pitkään jatkuva kotiäitiys tai -isyys leikkaa silti edelleen ison loven henkilön eläkkeeseen. Lapsen ensimmäisen hoitovuoden jälkeen eläkettä näet kertyy huomattavasti vähemmän kuin aiemmin.
Tärkeää on myös ilmoittaa Kelaan, kumpi vanhemmista lasta kulloinkin kotona hoitaa. Eläketurvakeskuksen tiedossa on tapauksia, jossa hoitajana on ollut isä, mutta kotihoidon tuki on haettu äidille. Tällöin vaikutus on kohdistunut äidin eläkekertymään.
Väite 6: rahan arvo laskee, mikä syö eläkettä
Ei, vaan julkisessa eläkejärjestelmässä tulevan eläkkeen tasoa turvaa indeksi, jonka nimi on palkkakerroin. Toisin sanoen ihminen saa tulevaisuudessa enemmän eläkettä kuin mitä hän on maksanut eläkemaksuja.
Tulevaisuudessa maksettavat eläkkeet arvotetaan sen hetkisen rahan arvon mukaan. Näin ihmisen maksaman eläkekertymän ostovoima säilyy.
– Esimerkiksi nyt eläkkeelle jäävän henkilön eläkkeessä alkuperäistä eläkekertymää on 1970-luvun ansioiden osuudessa noin viidesosa ja loput ovat indeksin vaikutusta, Kimmo Kontio havainnollistaa.
Summa tarkistetaan palkkakertoimen avulla. Se perustuu ansiotason ja hintatason kehitykseen. Esimerkiksi vuoden 2018 työeläkeindeksi ja vahvistettu palkkakerroin on 1,392(siirryt toiseen palveluun) (sosiaali- ja terveysministeriö). Se on 0,1 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen 20 prosenttia.
Väite 7: eläkkeen laskeminen on niin monimutkaista, että siitä ei ota selvää
Tämä väite on jossain määrin totta, sillä eläkejärjestelmä on tällä hetkellä monimutkaisimmillaan. Syynä on viime vuoden alussa alkanut siirtymävaihe, jossa eläkeikää nostetaan portaittain vuoteen 2025 mennessä.
Monimutkaisen tästä tilanteesta tekee se, että valtaosalla ihmisistä, jotka ovat nyt työelämässä, eläkettä kertyy useiden eri palkkaperiaatteiden mukaan.
– Suurimmalle osalle työssä käyvistä eläkettä on kertynyt loppupalkkaperiaatteen mukaan ennen vuotta 2005. Silloin tuli voimaan eläkeuudistus, jota noudatettiin vuoteen 2016 saakka. Vuonna 2017 voimaan tuli uusi eläkelaki. Periaatteet pysyivät osin samana, mutta erityisesti eläkeiän nousu muuttaa tilannetta, Kontio tiivistää.
Loppupalkkaperiaate tarkoittaa, että eläke lasketaan kymmenen viimeisen työvuoden palkan perusteella. Nykyään eläkettä karttuu koko työuralta.
Eläkejärjestelmää sopii moittia monimutkaiseksi. Yksinkertaista siitä kuitenkaan koskaan saadaan.
– Siinähän turvataan ihmisen koko elinkaari, Kontio huomauttaa.
Opiskelija Henna Janatuinen on vasta työuransa alussa. Eläkepäivien sijaan huomio on valmistumisessa ja alan töiden saamisessa. Hän kuitenkin luottaa siihen, että saa työuransa jälkeen eläkettä samaan tapaan kuin vanhempiensa sukupolvikin.
– Kyllä pidän sitä vielä todennäköisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkesysteemi on muutenkin outo. Hulluna painetaan töitä ja sitten ne vain loppuu.
Miksi työ ei vähenisi portaittain esim 62 - vuotiaana 80% työaika, 65 - vuotiaana 50%. Ihmiset pystyisi töissä pidempään. Maksaisivat enemmän veroja ja työeläkemaksuja.
Onhan tämä mahdollista. Se kuitenkin rokottaa tulevaa eläkettä, jos sitä alkaa nostaa aiemmin.
Terveet ihmiset ovat ahneita. Siitä tämä virallisen eläkeiän nostokin lähti. Aluksi tarjottiin vain mahdollisuutta jatkaa pidempään, porkkanana oli muutamaa prosenttiyksikköä parempi eläke. Väki tarttui tähän, ja nyt perässätulevat kärsivät seurauksista. Eli huomattiin, että työnteko sujuu aivan hyvin vielä 65-, ja edelleen 67-vuotiailta.
Oikeasti yli 60-vuotiaiden pitäisi siirtyä jo sivuun, että nuoret saisivat töitä.
Minulla on myös eläkeikä lähempänä seitsemääkymppiä. Töissä varmaan sitten rollaattorin kanssa loppuajasta kuljettelen jauhosäkkejä. Työskentelen leipurina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun molemmat vanhemmat jäi eläkkeelle 65-vuotiaina. Viimeiset vuodet oli jo niin sähläystä ja sekavaa touhua et ihmettelen miten ne pärjäsi. No samaa hommaa tehnyt 40v et rutiinilla meni, mut nuoremmilta tuskin olisi hyväksytty samoja sähläystä. Äitini mm kieltäytyi käyttämästä tietokonetta työssään vaikka olisi tarvinnut. Pelkäsi kai ettei opi ohjelmaa tms. Eivät olisi mitenkään selvinneet 67v asti, vaikka terveys oli ok niin vanhuushömppä olisi ollut jo liikaa. En tiedä miten kuvitellaan et meidän sukupolvi olisi yhtään kykenevämpää, vaikka tietokonetta nyt osataan käyttää.
Nykyajan työntekijät osaavat jo koneen käytön, tämä ei ole silloin ongelma vanhemmalla iällä työelmässä.
Kone on väline, ohjelmia käytetään ja ne muuttuu jatkuvasti, näin viisikymppisenä ei enää tahdo pysyä perässä kun 12 ohjelmaa vaihdetaan kerralla uusiin ilman koulutuksia.
Vierailija kirjoitti:
Eläkesysteemi on muutenkin outo. Hulluna painetaan töitä ja sitten ne vain loppuu.
Miksi työ ei vähenisi portaittain esim 62 - vuotiaana 80% työaika, 65 - vuotiaana 50%. Ihmiset pystyisi töissä pidempään. Maksaisivat enemmän veroja ja työeläkemaksuja.
Juuri näin. Ihmiset pysyisivät toimintakykyisinä pitempään, ja tuntisivat itsensä tarpeellisiksi. Ikääntyneiden elämänkokemus ja viisaus hyödyttäisi töissä nuorempia. Miksi kaiken pitää olla aina joko tai, joko teet täyttä päivää tai et mitään jne.
Ajattelin jäädä itse 55 vuotiaana. Olen säästänyt sitä varten.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin jäädä itse 55 vuotiaana. Olen säästänyt sitä varten.
Sama juttu, vielä 10 vuotta jos en ehdi sitä ennen kupsahtaa. Mies jää saman ikäisenä vanhuuseläkkeelle.
Alue: Aihe vapaa
Yksi varteenotettava vaihtoehto on säästää työuralla, irtisanoutua hiukan ennen 60v päivää kärsiä karenssi ja sen jälkeen elellä tuilla sinne 70v asti.