Lue keskustelun säännöt.
Keski-ikäiset, teettekö parisuhteessa asioita yhdessä?
Minkä verran vietätte puolisonne kanssa aikaa yhdessä? Vai vietättekö vapaa-aikaa erikseen omien kavereiden kanssa? Mikä on koulutuksenne ja taustanne?
Tuli toisesta ketjusta mieleen, että ilmeisesti tällaisia pariskuntia on, joiden miehet lähtevät kaveriporukalla viettämään vapaa-aikaa eikä sitä vietetä pariskuntina kuten itse olen aina tottunut jo nuorempanakin. Tässä on ilmeisesti iso kulttuurinen gäppi eli duunaritaustoilla vapaa-ajanviettotavat ovat aika erilaiset.
Jos tuollaista on niin ymmärrän hyvin naisten valitukset täällä miehistä ja nuo kirjoitukset, missä naiset ovat "nalkuttavia akkoja", jotka häiritsevät miehen mukavaa elämää. En kestäisi edes päivää tuollaista, olen jo teinini kasvattanut eivätkä hekään käyttäytyneet noin lapsellisesti. Tuollaisen miehen kanssa oleminen olisi yhtä iso kulttuurishokki kuin se, että mies olisi kiinalainen ja puhuisi ainoastaan kiinaa.
Kommentit (196)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emme oikeastaan.
Hauskin osa elämästämme tapahtuu nykyisin ylhäisessä yksinäisyydessä, tai muiden seurassa.
Kaikki on silti hyvin, nukutaan vierekkäin, juodaan aamukahvit ja normi arki on mukavaa ja on hyvä tunne, kun toinen on siinä vierelläsi - harmonista yhdessäoloa toisen vapautta kahlitsematta.
Pääasia, että kummallakin on hyvä olla.
Paljon olemme yhdessä, vaikka yhteisiä harrastuksia ei juuri ole.
Olen käynyt ammattikoulun, nykyinen ammatti on maanviljelijä.
Puoliso on käynyt lukion ja 2 ammatillista koulutusta, ei oikein ole työmarkkinoille sijoittunu, tekee osa-aikaisia pätkätöitä.
Noin 40 yhteistä vuotta. Aina yhdessä, seksiä on jokapäivä, ja se on hyvää. Harrastamme muutakin yhdessä, ja olemme aivan yhteen kasvaneet.
Joistakin tylsää. mutta meilläpä on intohimo tallella.
Vierailija kirjoitti:
Noin 40 yhteistä vuotta. Aina yhdessä, seksiä on jokapäivä, ja se on hyvää. Harrastamme muutakin yhdessä, ja olemme aivan yhteen kasvaneet.
Joistakin tylsää. mutta meilläpä on intohimo tallella.
Pakko olla trolli, ei tuommoista oikeasti ole
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin, ja sen pitäisi olla itsestäänselvyys. Mutta keski-ikäisillä onnettomasta liitosta ilmaan mitään intohimoa on tullut normi.
Ei vaimo pysty litkimään olutta kanssani sohvalla koska hän on aina töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdessä mökkeillään, käydään tansseissa, matkustettiin, kävelyllä, kotoilua
Erikseen omat harrastukset, minä olen sosiaalisempi ja omia kavereita enemmän
Yhdessä 40 v ,amk tason turkinnot
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen seurannut omia ja miehen (boomer)vanhempia ja niillä on todella outo meininki, ihan joka paikkaan pitää aina väkisin mennä pariskuntana. Siis vaikka se olisi sellainen tilaisuus mikä on vain toisen kiinnostuksen kohde. Aina mennään pariskuntana ja heille on jostain syystä HÄPEÄ jos ei olekaan pariskunta. Esim mun äiti ei tule mihinkään mun perheeni juhliin, koska en kutsu isääni (väkivaltaiseen isään välit poikki). Äiti jätti väliin siis sitten pienten ristiäisiet ja vanhimman rippijuhlat koska olisi ollut ”häpeä” jos edustaa yksin eikä ole puolisoa. Outoa. Mä meen moniin paikkoihin yksin ja puoliso omiin menoihinsa yksin.
Tämä on kyllä erikoista. Kun vietimme juhannusta erikseen, kyselivät molempien vanhemmat ihmeissän että olemmeko eronneet. Kumpikaan ei ollut tässä korona-aikana nähnyt perhettään kovin kummoisesti ja kumpikin halusi oman perheensä ja sukunsa kokoontumiseen - eli okei, mennään eri paikkoihin, ei niin iso juttu. Mutta olikin sitten ilmeisesti. Aiheutti jotenkin korostuneen kovasti kummastusta, että näin tällaisena juhlana ei olla samassa paikassa. Ei olisi tullut itselleni mieleenkään, että tällainen voisi kirvoittaa eroepäilyjä, varsinkin kun muuten ollaan liikuttu yhdessä, käyty kylässä jne. Siis ollut ihan normaali meininki.
Minä ja puolisoni olemme seitsemän yhteisen vuoden aikana viettäneet yhdessä kaksi joulua ja 2-3 juhannusta. Niistä viimeiset kaksi juhannusta koronan takia. Jos se ei olisi estänyt matkustamista niin olisin luultavasti ollut itse jälleen matkoilla (tosin olisi puolisokin voinut olla mukana, enimmäkseen me kuitenkin yhdessä reissaamme).
Ei ole käynyt mielessäkään, että siinä olisi jotain erikoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan aina oltu kuin paita ja peppu ja nyt vielä enemmän, kun sen on konkreettisesti tajunnut hyvän ystävän sairastelun ja kuoleman jälkeen, että yhteinen aika voi loppua minä päivänä tahansa. Suremaan ystävääni jäi puoliso 40 yhteisen vuoden jälkeen.
Olen mieheni kanssa ollut 27 vee naimisissa
Teemme lähes kaiken yhdessä.
Ainoa mitä mieheni ei kanssani tee on lenkkeily🏃♀️🏃♀️🏃♀️Polvileikkaus takana joten lenkkeilen yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen lapsia käytiin satunnaisesti joskus jossakin. Lasten jälkeen käydään yhdessä käytännössä vain appivanhempien luona, sillä iän myötä puolisosta on tullut aivan järkyttävän pihi eikä hän suostu käymään missään maksullisissa tapahtumissa. Kesälomaa on nyt kaksi viikkoa takana ja puoliso on viettänyt sen kotona tai vanhempiensa luona, itse olen käynyt lasten kanssa neljässä tapahtumassa. Ilman koronaakin loma olisi sujunut tällä tavalla kahteen eri porukkaan jakautuneena. Enää en viitsi edes tutuille ja naapureille keksiä tekosyitä, miksi puoliso ei taaskaan ole mukana vaan jos puheeksi tulee, totean vain, ettei hän halunnut lähteä mukaan. Minun tekemiseni ja ajatukseni eivät ole puolisoa vuosiin kiinnostaneet, televisio ja tietokone ovat ykkösiä. Eipä siis minuakaan jaksa kiinnostaa puolisoni tekemiset tai ajatukset. Eroa olen miettinyt usein, lähinnä odottelen koronatilanteen helpottumista, jotta arjen pyörittäminen yh:na olisi helpompaa. Toistaiseksi hengaillaan lasten kanssa tässä kimppakämpässä.
Ja ollaan siis akateemisia 40+.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhdessä mökkeillään, käydään tansseissa, matkustettiin, kävelyllä, kotoilua
Erikseen omat harrastukset, minä olen sosiaalisempi ja omia kavereita enemmän
Yhdessä 40 v ,amk tason turkinnot
Ihania nämä pitkät liitot, mutta ette voi enää olla keski-ikäisiä, jos olette olleet yhdessä jo keski-iän mittaisen ajan😊
Olemme noin nelikymppisiä. Molemmat akateemisia, työ pääsääntöisesti virka-aikaan. Kaksi lasta, toinen koulussa, toinen kohta koulussa.
Vietämme paljon aikaa yhdessä, lähinnä perheenä. Retkeilemme, mökkeilemme, hoidamme kotia ja puutarhaa, teemme pieniä matkoja (kumpikaan ei tykkää pitkistä lomamatkoista). Olemme melkein aina vapaa-ajalla yhdessä, välillä käymme vuorotellen harrastamassa tai liikkumassa yksin.
Iltaisin lasten mentyä nukkumaan katselemme sylikkäin telkkaria, luemme kirjaa tai saunomme. Seksielämääkin on vielä olemassa, vaikka ei tietenkään yhtä kiihkeää ja spontaania kuin ennen lapsia.
Yhdessä 35 vuotta, toinen työelämässä, toinen eläkkeellä.