Mies suuttuu kun itken

Vierailija kirjoitti:

Se suuttuminen on ikään kuin puolustautumista, kun mies ei osaa kohdata ja käsitellä tunnereaktioita, tuskin omiansakaan. Mies joutuu epämukavuusalueelleen, tuntee epävarmuutta ja siitä seuraavaa ärsyyntymistä ja sitten suuttuu. Typerää ja keskenkasvuista.

Keskenkasvuista, sanoo päivittäin pillittävät itkupillit. Lapset itkee päivittäin, ei aikuiset.

Olen ollut tuon kaltaisessa tilanteessa, kun olin nuori enkä tiennyt paremmasta.

Lähdin, mutta liian myöhään. Nyt kadun sitä, etten lähtenyt aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se suuttuminen on ikään kuin puolustautumista, kun mies ei osaa kohdata ja käsitellä tunnereaktioita, tuskin omiansakaan. Mies joutuu epämukavuusalueelleen, tuntee epävarmuutta ja siitä seuraavaa ärsyyntymistä ja sitten suuttuu. Typerää ja keskenkasvuista.

Ei vaan se suuttumus johtuu siitä, että saadakseen tahtonsa läpi, itku-iita veti taas kerran ässän hihastaan, ja käytti vastaansanomattoman itkukortin. Puoliso joka tirauttaa tiukalla rutiinilla käyttää samoja keinoja kuin lapsi vetäessään "mä haluun" -vetistelyään. Kun sanallisesti ei enää pärjää on itku-iita aina valmiina käyttöön.

Tämä mitä sinä nyt teet on juuri manipulointia.

Et saa tahtoasi läpi ( miehet ovat täydellisiä) ja otat manipulointikortin käyttöön.

Surkea yritys. Onneksi en ole näkemässä itkuasi kun paha mies oli taas oikeassa. Yritit olla fiksu, mutta olitkin yhtä epälooginen kuin aina ennenkin. Ratkaisu = nyyhkytinkyyhkytin.

Keskenkasvuisuutta tai henkistä väkivaltaa. Been there, done that. Luepa AP tämä ja katso, mitä kaikkea sieltä osuu yksiin miehen kanssa: https://www.nwcbooks.com/files/ebook.php?id=azvHexd1g1YC&item=why-does-…

Ihan päivittäin siis tapahtuu. Miksi olet tuollaisen ihmisen kanssa ? Onko paksu lompakko ?

Huhhuh. Itse itken hyvin harvoin ja painavasta aiheesta (vaikka läheisten kuolemat), mutta voin kertoa, että jos joku matkisi ivallisesti minun itkua ja pahaa oloa, niin en takaa, että osaan pitää nyrkkini kurissa tai ainakin sylkisin suustani "melko" loukkaavia asioita.

Miks ihmiset roikkuu tommosissa suhteissa? En todellakaan olis miehen kanssa, joka saa mut itkemään toiminnallaan edes kerran vuodessa, saati sitten joka päivä ja vielä vittuilee päälle.

Mies ei pidä sinua vahvana, kun reaktiosi kaikkeen hänen kamaliin sanomisiinsa on itku. Oletko yrittänyt pistää sanallisesti vastaan ja kertonut jämäkästi miltä sinusta tuntuu ilman itkemistä? Joku päivä voisit ihan tosissasi harkita miehen jättämistä, jos hän saa vain pahaa mieltä aikaan.

Hermot menisi tuollaisen itkupillin kanssa. Ette sovi yhteen laisinkaan vaan aika on nyt erota. 

Meillä toistuu myös vähän samanlainen kuvio. Itse en haluaisi riidellä yhtään, vaan puhua asiat halki rauhassa. Mies kuitenkin usein menettää malttinsa, suuttuu minulle, alistaa, syyttelee, haukkuu persoonallisuuttani, tapojani, kaikkea paitsi ulkonäköäni. Yritän olla mahdollisimman pitkälle itkemättä, mutta jossain vaiheessa tulee vain ahdistus ja harmistus, kuinka pettynyt hän on minuun. Itken siis pettymystä siitä, etten saa parisuhdettani toimimaan.

Miksi ihmeessä sinä olet tuollaisen miehen kanssa? Minä en katselisi tuollaista päivääkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodeissakin on nykyään tunnekasvatusta.

Mistähän sitä saisi aikuisille miehille?

Miten naisille saataisiin vähän kovuuta, ei jokaisesta pikkuasiasta tarvitse olla itku kurkussa.

Se kovuus kehittyy kyllä ajan myötä automaattisesti, samoin tunteiden peittämisen oppii kyllä vuosien myötä. Elämässä pärjää paljon helpommin, kun kertoo oikeista ajatuksistaan ja tunteistaan mahdollisimman vähän kellekään. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä toistuu myös vähän samanlainen kuvio. Itse en haluaisi riidellä yhtään, vaan puhua asiat halki rauhassa. Mies kuitenkin usein menettää malttinsa, suuttuu minulle, alistaa, syyttelee, haukkuu persoonallisuuttani, tapojani, kaikkea paitsi ulkonäköäni. Yritän olla mahdollisimman pitkälle itkemättä, mutta jossain vaiheessa tulee vain ahdistus ja harmistus, kuinka pettynyt hän on minuun. Itken siis pettymystä siitä, etten saa parisuhdettani toimimaan.

Ja miksi et eroa? Miksi pilaat elämäsi huonossa suhteessa?

Vierailija kirjoitti:

Meillä toistuu myös vähän samanlainen kuvio. Itse en haluaisi riidellä yhtään, vaan puhua asiat halki rauhassa. Mies kuitenkin usein menettää malttinsa, suuttuu minulle, alistaa, syyttelee, haukkuu persoonallisuuttani, tapojani, kaikkea paitsi ulkonäköäni. Yritän olla mahdollisimman pitkälle itkemättä, mutta jossain vaiheessa tulee vain ahdistus ja harmistus, kuinka pettynyt hän on minuun. Itken siis pettymystä siitä, etten saa parisuhdettani toimimaan.

Älä ole rauhallinen. Pimahda kunnolla ja vastaa samalla mitalla takaisin! Kuten olet jo huomannut, ettei rauhallisuus ja itku tepsi mieheen. Voisit seisoa sanojesi takana ja sanoa kylmän viileästi, että minulle riitti ja heivaat ukon elämästäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se suuttuminen on ikään kuin puolustautumista, kun mies ei osaa kohdata ja käsitellä tunnereaktioita, tuskin omiansakaan. Mies joutuu epämukavuusalueelleen, tuntee epävarmuutta ja siitä seuraavaa ärsyyntymistä ja sitten suuttuu. Typerää ja keskenkasvuista.

Ei vaan se suuttumus johtuu siitä, että saadakseen tahtonsa läpi, itku-iita veti taas kerran ässän hihastaan, ja käytti vastaansanomattoman itkukortin. Puoliso joka tirauttaa tiukalla rutiinilla käyttää samoja keinoja kuin lapsi vetäessään "mä haluun" -vetistelyään. Kun sanallisesti ei enää pärjää on itku-iita aina valmiina käyttöön.

Ei itku ole mikään manipulointikeino, vaan reaktio vaikeassa tilanteessa.  Itse itken harvoin, mutta on tullut itkettyä, esim. kun väsyin miehen kanssa vänkäämään siitä, pitääkö hänen hakeutua sairaalaan masennuksensa vuoksi. Itkuni itken aina omassa rauhassa toisessa huoneessa, kuten varmaan useimmat. On aika loukkaavaa puhua itku- Iitasta ja väheksyä ja halveksia ihmisen normaalia reaktiota. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä toistuu myös vähän samanlainen kuvio. Itse en haluaisi riidellä yhtään, vaan puhua asiat halki rauhassa. Mies kuitenkin usein menettää malttinsa, suuttuu minulle, alistaa, syyttelee, haukkuu persoonallisuuttani, tapojani, kaikkea paitsi ulkonäköäni. Yritän olla mahdollisimman pitkälle itkemättä, mutta jossain vaiheessa tulee vain ahdistus ja harmistus, kuinka pettynyt hän on minuun. Itken siis pettymystä siitä, etten saa parisuhdettani toimimaan.

Älä ole rauhallinen. Pimahda kunnolla ja vastaa samalla mitalla takaisin! Kuten olet jo huomannut, ettei rauhallisuus ja itku tepsi mieheen. Voisit seisoa sanojesi takana ja sanoa kylmän viileästi, että minulle riitti ja heivaat ukon elämästäsi.

Ihminen ei itke siksi, että "se tepsisi" toiseen ihmiseen. Toiset ihmiset itkevät ja toiset eivät. Sitä voi tietysti aina miettiä, miten saisi asiansa esitettyä siten, että toinen ymmärtäisi paremmin, mutta se on asia, joka ei liity itkuun mitenkään. 

Itse en kyllä mitään itkupilliä katselisi. Kestää pitää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä toistuu myös vähän samanlainen kuvio. Itse en haluaisi riidellä yhtään, vaan puhua asiat halki rauhassa. Mies kuitenkin usein menettää malttinsa, suuttuu minulle, alistaa, syyttelee, haukkuu persoonallisuuttani, tapojani, kaikkea paitsi ulkonäköäni. Yritän olla mahdollisimman pitkälle itkemättä, mutta jossain vaiheessa tulee vain ahdistus ja harmistus, kuinka pettynyt hän on minuun. Itken siis pettymystä siitä, etten saa parisuhdettani toimimaan.

Älä ole rauhallinen. Pimahda kunnolla ja vastaa samalla mitalla takaisin! Kuten olet jo huomannut, ettei rauhallisuus ja itku tepsi mieheen. Voisit seisoa sanojesi takana ja sanoa kylmän viileästi, että minulle riitti ja heivaat ukon elämästäsi.

Ihminen ei itke siksi, että "se tepsisi" toiseen ihmiseen. Toiset ihmiset itkevät ja toiset eivät. Sitä voi tietysti aina miettiä, miten saisi asiansa esitettyä siten, että toinen ymmärtäisi paremmin, mutta se on asia, joka ei liity itkuun mitenkään. 

Suurin osa aikuisista itkee että saisi tahtonsa läpi.

Hei mies! Jos sinua suututtaa, että naisesi yrittää itkulla saada tahtonsa läpi, kokeilepa seuraavalla kerralla rauhoittaa ensin oma mielesi ja sitten ota naisesi syleilyysi ja silittele. Sanoja ei välttämättä tarvita. Kun nainen tyyntyy ja itku lakkaa, voitte taas jutella. Sinun ei tarvitse antaa periksi siinä asiassa, jossa nainen haluaa! Mutta älä suutu itkusta. Pidä itku ja se asia erillään toisistaan.

Toista kertaa sanon tämän mutta Jätä se SIKA!