Lue keskustelun säännöt.
Keski-ikäiset, teettekö parisuhteessa asioita yhdessä?
Minkä verran vietätte puolisonne kanssa aikaa yhdessä? Vai vietättekö vapaa-aikaa erikseen omien kavereiden kanssa? Mikä on koulutuksenne ja taustanne?
Tuli toisesta ketjusta mieleen, että ilmeisesti tällaisia pariskuntia on, joiden miehet lähtevät kaveriporukalla viettämään vapaa-aikaa eikä sitä vietetä pariskuntina kuten itse olen aina tottunut jo nuorempanakin. Tässä on ilmeisesti iso kulttuurinen gäppi eli duunaritaustoilla vapaa-ajanviettotavat ovat aika erilaiset.
Jos tuollaista on niin ymmärrän hyvin naisten valitukset täällä miehistä ja nuo kirjoitukset, missä naiset ovat "nalkuttavia akkoja", jotka häiritsevät miehen mukavaa elämää. En kestäisi edes päivää tuollaista, olen jo teinini kasvattanut eivätkä hekään käyttäytyneet noin lapsellisesti. Tuollaisen miehen kanssa oleminen olisi yhtä iso kulttuurishokki kuin se, että mies olisi kiinalainen ja puhuisi ainoastaan kiinaa.
Kommentit (196)
Tehdään yhdessä asioita, tehdään ystäviemme kanssa yhdessä asioita , mutta on myös omia juttuja ystäviemme kanssa.
En näe sitä minkaanlaisena ongelmana jos mies vaikka haluaa lähteä ( nyt korona-aikana ei tietenkään ole lähtenyt) vaikka ystäviensä kanssa katsomaan Valioliigan ottelua Englantiin.
Mies on korkeakoulutettu, minä olen duunaritaustainen yrittää. Yhdessä olemme olleet 20 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä haluaisin tehdä, mutta miestä ei oikein kiinnosta. Puuhaillaan sitten tahoillamme. Voin sanoa, että suhde on aika kuollut.
Oliko näin alusta asti? Oletteko jutelleet asiasta? Oliko omassa perheessäsi tapana tehdä asioita yhdessä, miehen perheessä taas ei? Mikä on yhteiskunnallinen taustanne, oletko tottunut toisenlaiseen elämäntapaan jo lapsena kuin miehesi?
Itse tiedän yhden eronneen parin, jossa mies vietti aikaa aika paljon omien kavereiden kanssa. Heillä oli juuri tuollainen ero taustoissa ja eroon se lopulta johti.
Sekä että. Tehdään yhdessä asioita ja vietetään vapaa-aikaa myös erikseen kavereiden kanssa ja näin on hyvä. Pidän siitä että kummallakin on vapaa-ajalla omiakin menoja ilman että koko ajan tarvitsee olla puoliso mukana.
Vierailija kirjoitti:
Tehdään yhdessä asioita, tehdään ystäviemme kanssa yhdessä asioita , mutta on myös omia juttuja ystäviemme kanssa.
En näe sitä minkaanlaisena ongelmana jos mies vaikka haluaa lähteä ( nyt korona-aikana ei tietenkään ole lähtenyt) vaikka ystäviensä kanssa katsomaan Valioliigan ottelua Englantiin.
Mies on korkeakoulutettu, minä olen duunaritaustainen yrittää. Yhdessä olemme olleet 20 vuotta.
Minäkään en näkisi tuollaista yksittäistä reissua ongelmana, tarkoitin enemmän sitä että vapaa-aikaa vietetään hyvin paljon erillään. Se voi johtua taustoista tai siitä ettei ole riittävästi yhteistä tai sitten suhteen ongelmista, monista asioista.
Ei vietetä. Siksi vietänkin vapaa-aikaa toisen miehen kanssa... Korkeakoulutettuja ollaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa sanoa tuntimääriä kuinka paljon vietetään aikaa yhdessä, mutta vietetään mielestäni ihan riittävästi. Molemmilla jää silti aikaa myös omiin harrastuksiin ja menoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehdään yhdessä asioita, tehdään ystäviemme kanssa yhdessä asioita , mutta on myös omia juttuja ystäviemme kanssa.
En näe sitä minkaanlaisena ongelmana jos mies vaikka haluaa lähteä ( nyt korona-aikana ei tietenkään ole lähtenyt) vaikka ystäviensä kanssa katsomaan Valioliigan ottelua Englantiin.
Mies on korkeakoulutettu, minä olen duunaritaustainen yrittää. Yhdessä olemme olleet 20 vuotta.
Minäkään en näkisi tuollaista yksittäistä reissua ongelmana, tarkoitin enemmän sitä että vapaa-aikaa vietetään hyvin paljon erillään. Se voi johtua taustoista tai siitä ettei ole riittävästi yhteistä tai sitten suhteen ongelmista, monista asioista.
Tai vääristä odotuksista. On meilläkin tottakai ollut tämän parinkymmenen vuoden aikana erilaisia näkemyksiä ja erimielisyyksiä. Niistä on selvitty puhumalla, puhumalla ja puhumalla. Nalkuttamista en näkisi ratkaisuna, sellaiselta toinen alkaa vain sulkemaan korvat ja tulee lumipalloefekti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sekä että. Tehdään yhdessä asioita ja vietetään vapaa-aikaa myös erikseen kavereiden kanssa ja näin on hyvä. Pidän siitä että kummallakin on vapaa-ajalla omiakin menoja ilman että koko ajan tarvitsee olla puoliso mukana.
Harvempi nyt ihan koko ajan puolison kanssa on yhdessä eli en tarkoittanut, että mies tulee mukaani jumppaan joka viikko ja minä mukaan, kun hän tapaa vanhaa ystäväänsä kerran vuodessa, vaan tuollaista, että vapaa-aika vietetään pääasiassa erillään. Jos molemmat käyvät töissä, niin yhteistä aikaa on aika vähän mikä johtaa helposti siihen, että pian ei oikein edes tiedä mitä puolisolle kuuluu?
Korona-aikaan ei paljon tehdä. Normaalisti käydään keikoilla, konserteissa, elokuvissa, näyttelyissä, museoissa, ulkona syömässä, kahviloissa, matkoilla.
Nyt on käyty kotimaanmatkoilla, kansallispuistoissa, Marc Chagall -näyttelyssä, kesäkahviloissa, mutta esimerkiksi elokuvissa viimeksi viime kesänä eikä kertaakaan sen jälkeen.
Normiaikoina teemme asioita myös erikseen, ml ulkomaan- ja kotimaanreissut, ja jos koronatilanne paranee niin varmaan puoliso tänäkin kesänä menee viikonlopuksi kaveriperheensä mökille ja minä siksi aikaa kaupunkilomalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehdään yhdessä asioita, tehdään ystäviemme kanssa yhdessä asioita , mutta on myös omia juttuja ystäviemme kanssa.
En näe sitä minkaanlaisena ongelmana jos mies vaikka haluaa lähteä ( nyt korona-aikana ei tietenkään ole lähtenyt) vaikka ystäviensä kanssa katsomaan Valioliigan ottelua Englantiin.
Mies on korkeakoulutettu, minä olen duunaritaustainen yrittää. Yhdessä olemme olleet 20 vuotta.
Minäkään en näkisi tuollaista yksittäistä reissua ongelmana, tarkoitin enemmän sitä että vapaa-aikaa vietetään hyvin paljon erillään. Se voi johtua taustoista tai siitä ettei ole riittävästi yhteistä tai sitten suhteen ongelmista, monista asioista.
Tai vääristä odotuksista. On meilläkin tottakai ollut tämän parinkymmenen vuoden aikana erilaisia näkemyksiä ja erimielisyyksiä. Niistä on selvitty puhumalla, puhumalla ja puhumalla. Nalkuttamista en näkisi ratkaisuna, sellaiselta toinen alkaa vain sulkemaan korvat ja tulee lumipalloefekti.
Mitä tarkoitat tuolla? Itselleni ongelma on vieras eli meillä ei ole tästä ollut koskaan erilaisia näkemyksiä, vaan kaikki on mennyt luonnollisesti.
Vierailija kirjoitti:
Korona-aikaan ei paljon tehdä. Normaalisti käydään keikoilla, konserteissa, elokuvissa, näyttelyissä, museoissa, ulkona syömässä, kahviloissa, matkoilla.
Nyt on käyty kotimaanmatkoilla, kansallispuistoissa, Marc Chagall -näyttelyssä, kesäkahviloissa, mutta esimerkiksi elokuvissa viimeksi viime kesänä eikä kertaakaan sen jälkeen.
Normiaikoina teemme asioita myös erikseen, ml ulkomaan- ja kotimaanreissut, ja jos koronatilanne paranee niin varmaan puoliso tänäkin kesänä menee viikonlopuksi kaveriperheensä mökille ja minä siksi aikaa kaupunkilomalle.
Ja siis molemmilla maisterin tutkinto, iät 50+ ja 60+
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, tehdään. Toki meillä on vielä sen ikäiset lapset, ettei heitä voi pitkiksi ajoiksi yksikseen jättää kotiin, mutta mahdollisuuksien rajoissa tehdään. Kyllä vietetään sitten pelkästään omien kavereidenkin kanssa aikaa, esim. käymme molemmat moottoripyöräreissuilla kavereiden kanssa. Yhdessäkin ajelemme, mutta harvemmin tarjoutuu tilaisuutta kuin lyhyisiin reissuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korona-aikaan ei paljon tehdä. Normaalisti käydään keikoilla, konserteissa, elokuvissa, näyttelyissä, museoissa, ulkona syömässä, kahviloissa, matkoilla.
Nyt on käyty kotimaanmatkoilla, kansallispuistoissa, Marc Chagall -näyttelyssä, kesäkahviloissa, mutta esimerkiksi elokuvissa viimeksi viime kesänä eikä kertaakaan sen jälkeen.
Normiaikoina teemme asioita myös erikseen, ml ulkomaan- ja kotimaanreissut, ja jos koronatilanne paranee niin varmaan puoliso tänäkin kesänä menee viikonlopuksi kaveriperheensä mökille ja minä siksi aikaa kaupunkilomalle.
Ja siis molemmilla maisterin tutkinto, iät 50+ ja 60+
Teidän elämä kuulostaa aika samanlaiselta kuin meidän (ap) paitsi että kyllä me matkustamme myös yhdessä. Elämme tosi liikkuvaa elämää töidenkin puolesta ja mieheni tekee tosi pitkää päivää, joten haluamme viettää paljon aikaa yhdessä vapaa-ajalla. Ja olemme akateeminen pariskunta, 50+.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, tehdään. Toki meillä on vielä sen ikäiset lapset, ettei heitä voi pitkiksi ajoiksi yksikseen jättää kotiin, mutta mahdollisuuksien rajoissa tehdään. Kyllä vietetään sitten pelkästään omien kavereidenkin kanssa aikaa, esim. käymme molemmat moottoripyöräreissuilla kavereiden kanssa. Yhdessäkin ajelemme, mutta harvemmin tarjoutuu tilaisuutta kuin lyhyisiin reissuihin.
Millaiset taustanne ja ammattinne ovat? Lapset toki tähän vaikuttavat, itselleni tulisi kyllä se olo, että jos mies haluaa viettää vapaa-aikansa kavereiden kanssa lasten ja perheen sijasta, niin hän olisi kuin yksi hoidettava lapsi lisää. Silloinhan kotityöt kasaantuvat naiselle.
Sitä(kin) tässä aloituksessa haen, kun joku toisessa ketjussa kertoi, että duunaritaustoilla miehen ja naisen elinpiirit parisuhteessa ovat erilliset. On selkeät sukupuoliroolit jne. Tällaista ei kyllä ole omassa kaveripiirissäni ikinä ollut. Miehet siivoavat siinä missä naisetkin ja monet harrastavat kokkausta (oma mieheni tässä tosin poikkeus). Samaten on itsestäänselvyys, että mies on hoitanut lapsia, valvonut ja vaihtanut vaippoja. Mietin jääkö tuollaisessa erillisissä mies- ja naiselämissä sitten kaikki naisen harteille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, tehdään. Toki meillä on vielä sen ikäiset lapset, ettei heitä voi pitkiksi ajoiksi yksikseen jättää kotiin, mutta mahdollisuuksien rajoissa tehdään. Kyllä vietetään sitten pelkästään omien kavereidenkin kanssa aikaa, esim. käymme molemmat moottoripyöräreissuilla kavereiden kanssa. Yhdessäkin ajelemme, mutta harvemmin tarjoutuu tilaisuutta kuin lyhyisiin reissuihin.
Millaiset taustanne ja ammattinne ovat? Lapset toki tähän vaikuttavat, itselleni tulisi kyllä se olo, että jos mies haluaa viettää vapaa-aikansa kavereiden kanssa lasten ja perheen sijasta, niin hän olisi kuin yksi hoidettava lapsi lisää. Silloinhan kotityöt kasaantuvat naiselle.
Sitä(kin) tässä aloituksessa haen, kun joku toisessa ketjussa kertoi, että duunaritaustoilla miehen ja naisen elinpiirit parisuhteessa ovat erilliset. On selkeät sukupuoliroolit jne. Tällaista ei kyllä ole omassa kaveripiirissäni ikinä ollut. Miehet siivoavat siinä missä naisetkin ja monet harrastavat kokkausta (oma mieheni tässä tosin poikkeus). Samaten on itsestäänselvyys, että mies on hoitanut lapsia, valvonut ja vaihtanut vaippoja. Mietin jääkö tuollaisessa erillisissä mies- ja naiselämissä sitten kaikki naisen harteille.
Sait viestistäni aika erilaisen kuvan kuin mitä todellisuus on. Tai siis et kai tarkoittanut sitä, että mies ei saisi viettää milloinkaan vapaa-aikaansa kavereiden kanssa? Nimittäin mieheni tapaa kavereitaan todella harvoin, koska kaikki hänen kaverinsa asuvat todella kaukana. Mä olen meistä se, jolla on enemmän kodin ulkopuolisia menoja. Toki miestänikin kannustan siihen. En ole sitä mieltä, että kaikkea vapaa-aikaa pitäisi viettää vain puolison kanssa tai oman perheen kesken.
Olemme molemmat korkeakoulutettuja humanistisen alan työntekijöitä.
Olen parisuhteessa naisen kanssa mutta asumme erillämme. Näemme toisiamme silloin kun tarkoitus on nimenomaan tehdä asioita yhdessä.
M
Yhdessä tehdään paljon (museot, patikointi, konsertit jne), duunari/rikkonaisista perheistä AMK+AMK
Eipä juurikaan , meillä on niin eri harrastukset.
Koiraa ulkoilutetaan toisinaan yhdessä
Yhdessä lenkkeilyä, lenkkeiltiin yhdessä myös silloin kun meillä vielä oli koira. Luetaan yhdessä, joskus katsotaan elokuva yhdessä (mies ei telkkarista pahemmin välitä), muuta yhteistä puuhastelua pihalla. Matkustetaan paljon yhdessä, vaikka koronavuonna vain kotimaanmatkoja. On toki myös omatoimisia harrastuksia meillä molemmilla. Korkeakoulutettuja, mutta nyt eläkkeellä.
Mä haluaisin tehdä, mutta miestä ei oikein kiinnosta. Puuhaillaan sitten tahoillamme. Voin sanoa, että suhde on aika kuollut.