Mt. Everestin vainajat pyörivät mielessäni.
Olen palstalla näkemäni kommentin johdosta kehittänyt itselleni kummallisen kiinnostuksen Mount Everestillä lepääviin kiipeilijöihin. Olin kuullut niistä aiemminkin, mutta luulin että on legendaa ettei ruumiita saada alas vuorelta.
Osa vainajista säilyy näkyvissä ja verrattain hyvässä kunnossa vuosiakin sääolosuhteiden vuoksi. Lämpötila ei koskaan laske alle nollan.
Niin sanotulla death zonella (lähellä huippua) on ollut nähtävissä useita ihmisiä jotka eivät koskaan selvinneet alas. Kiipeilijät siis kulkevat vainajien ohi pyrkiessään maailman korkeimmalle huipulle.
Ajatus on samaan aikaan tosi karmaiseva ja kiehtova. Miltä tuntuisi nähdä hautaamaton, vuorella vuosia levännyt ihminen? Miltä omaisista tuntuu kun läheistä ei koskaan saa haudata, vaikka ruumiin koordinaatit ovat tiedossa ja netti täynnä valokuvia? Miten nukkuvat yönsä ne kiipeilijät, jotka aikanaan ovat joutuneet hylkäämään vielä elossa olevan ihmisen mahdottomien pelastusolosuhteiden vuoksi?
En tiedä miksi tämä aihe nyt pälkähtää mieleeni säännöllisesti.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Green_Boots
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Francys_Arsentiev
https://sometimes-interesting.com/mount-everest-dead-bodies/
Kommentit (1996)
Jos Nepalin kiipeilyhistoria oikeasti kiinnostaa, niin kannattaa ladata Himalayan Database joka kattaa kaikki kiipeilyretkikunnat Nepalissa (paitsi laittomat joista ei ole jääty kiinni) vuodesta 1905 alkaen. Sieltä voi hakea vaikkapa Everestillä tai Lhotsella kiivenneet suomalaiset. Suomalaisia nimiä siellä lienee jonkin matkaa kolmatta sataa, meikäläinenkin vilahtaa jossakin. Toimii vain Windows -käyttiksellä. 39,4 Mb zip tiedosto.
https://www.himalayandatabase.com
Tässä sivun kuvaus:
The data cover all expeditions from 1905 through 2020 to 470 significant peaks in Nepal. Also included are expeditions to both sides of border peaks such as Everest, Cho Oyu, Makalu and Kangchenjunga as well as to some smaller border peaks. Data on expeditions to trekking peaks are included for early attempts, first ascents and major accidents.
Each expedition record contains detailed information including dates, routes, camps, use of supplemental oxygen, successes, deaths and accidents.
Each expedition record contains biographical information for all members listed on the permit as well as for hired members (e.g., Sherpas) for which there are significant events such as a summit success, death, accident or rescue.
Each expedition record also contains literature references to major journals, magazines, books and published expedition reports.
The database is searchable by peak, climber, expedition, nationality, season, mortality rates and causes, and more. There are selected preset reports plus the capability for custom searches and analyses.
_________
Vanha Jeti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittaisin ruumiiseen vaan haan ja köyden joka ohjaisi pulkan oikeaan suuntaan, dronella ellei muuten pääse !
Varmasti jotain tällaista olisi tehty jos se olisi mahdollista. Epäilen onko dronesta vastusta lähes satakiloiselle jääpalalle. Jo tuuli heitä sen dronen huitsin Nevadaan. Voi vain kuvitella miten kovaa vauhtia irti päästetty pulkka painuu tuolla huitsin nevadaan ja reunan yli.
Droneja ollaan kehitetty kuljettamaan aikamoisia pakettejakin ja aseita. Päivittäkää tietojanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika rattoisa ketju tämä. Etelän puoleisessa perusleirissä on tullut käytyä viisi kertaa vuosien 1985 - 2018 välillä ja hieman kiivettyäkin ilman lupia. Pari pointtia:
Äärimmilleen kevennetyllä helikopterilla jossa vain yksi lentäjä on kaksi kertaa leijuttu 3 minuutin maakosketuksessa Everestin huipulla (ilman Nepalin hallituksen lupaa) PR temppuna. Eteläsolasta 8000m voisi hakea yhden ihmisen kyytiin ja se on kerran tehtykin, ei sen enempää.
Muinaisina aikoina (ennen 1985 kun kaupallinen kiipeily Everestillä alkoi; Dick Bass) kiipeilijät auttoivat tovereitaan kaikissa tilanteissa. Nyt ei millään perusteella voida velvoittaa erinomaisesti asiakkaitaan hoitavia kalliita toimistoja ilmaiseksi pelastamaan myös halpatoimistojen kehnosti tuettuja ja pulaan jätettyjä asiakkaita O.T.O . Kalleimmat retkikunnat laskuttavat noin 130 k€ ja halvimmillaan pääsee noin 35 k€ hinnalla, jolla ei vielä saa edes šerpaa avukseen. Monet haluavat säästää ja yrittää omin voimin, tai sitten rahaa ei vain ole tarpeeksi (eikä usein taitoa; intialaiset). Sitä saa mistä maksaa ja se pitää hyväksyä lähtiessään.
Šerpat eivät ole köyhiä parkoja, vaan Nepalin vaurain etninen ryhmä juuri Everestin ansiosta. High altitude Šerpa tienaa 3000-10000€ per sesonki, joka on melkoinen summa maassa, jossa kotitalouksien keskimääräinen vuositulo on 350€. Opettajan tai poliisin palkka on alle 100€/kk. Šerpat omistavat kaikki hotellit ja majatalot, useimmat lento- ja helikopteriyhtiöt ja suurimmissa vaellustoimistoissa on yli 1000 vakituista työntekijää. Lapset ovat yksityiskouluissa Intiassa tai Kiinassa ja omistaja asuu kartanossaan Katmandussa, palkolliset (thakaleja enimmäkseen) pyörittävät hotellibisnestä Khumbussa.
Everstiä kiivetään niin sanotulla piiritystaktiikalla, eli päästäkseen käymään vaikkapa nelosleirissä, pitää ensin varustaa kaikki alemmat leirit teltoilla, makuupusseilla, muonalla, polttoaineella jne, jotta sitten seuraava leiri saadaan varustettua. Ketään ei voi lähettää ylös ihan noin vain, ellei koko logistiikkaketju ole kunnossa. Jos yllättäen pitää jonkun mennä Eteläsolaan, saattaa valmisteluun mennä hyvissäkin oloissa viikon verran aikaa. Kyseessä ei siis ole mikään Saanalle kiipeäminen hetken mielijohteesta.
Everestin kiipeämistä yrittäneitten taso vaihtelee laidasta laitaan. Olen nähnyt singaporelaisen porukan treenaavan eka kertaa jäärautojen käyttöä perusleirin jäätöyräillä, menin ottamaan kuvia ihan vierestä pelkillä lenkkitossuilla varustautuneena. Kuolleisuus etenkin intialaisten keskuudessa on korkea, paitsi taitojen puutteen takia myös asennevammasta johtuen (korkeaa kastia enimmäkseen).
Šerpoilla ja tamangeilla on etuna paitsi genettinen sopeutuminen myös jäätävä rutiini, kun huipulla on käyty jopa 20 kertaa uran aikana. Siksi he ovat melko ylivoimaisia lähes kaikkiin länkkäreihin verrattuna. Kiipeilijöillä eroa tekee geneettinen akklimatisaatiokyky enemmän kuin fyysinen kunto. Muutama toimisto on siirtynyt "flash" -retkiin, jossa jo kotona akklimatisoidutaan 7000m korkeuteen nukkumalla yöt hypoksiateltassa useita kuukausia ennen lähtöä. Kun vuorella menee aikaa vain muutama viikko, on riskit paljon pienemmät ja onnistumisprosentti on esimerkiksi Furtenbachilla täydet 100% vuodesta toiseen.
Olen käynyt vaeltamassa Nepalissa 10 kertaa sitten 1984 ja aikaa poluilla on kulunut noin 11 kuukautta. Vaellus niillä alueilla missä on majataloverkosto on käytännöllistä ja suhteellisen edullista, noin 30€/vrk + mahdollinen kantajan/oppaan palkka (ei välttämätön). Jos on Suomessa harrastanut hieman vaellusta pärjää Nepalissakin, jos vain tottuu korkeaan ilmaan edes kohtuullisen hyvin.
__________
Vanha Jeti
(jos Nepalin vaellukset kiinnostaa noin ideana, niin yhteys on: arkienkeli gmailin kautta)
Sherpat rikkaita mutta perusnepalilainen lapsi on todella kurjissa olosuhteissa. Joten suhteellisuudentajuni kehoittaa suuntaamaan apuja sinne jos aikoo matkailla. Toivottavasti teillä on asiat halussa näiltä osin. Pakko on alkaa ajatella eettisemmin sen läträämisen sijaan mitä rikkaimmat tekevät tuolla. Se ei ole reilua paikallisia kohtaan se on muuten heilutusta ja riistoa.
Moralistit aina unohtaa pari seikkaa. Se rikas rakentaa taloja ja käy syömässä ravintoloissa. Hänellä on esim. autokuski. Se yksi rikas elättää monia perheitä. Entä jos sitä rikasta ei olisi? Mistä rakennusmiehen ja autokuskin perheet sitten saisi elannon? Täältä on helppo tuomita, mutta todellisuus voi olla raakaa tuolla ulkona. Entä jos autokuskin on pakko myydä tyttärensä, jotta pystyy elättämään viisi muuta lasta? Tai entä jos autokuskilla on vakaa työ rikkaan öyhöttäjän autonkuljettajana? Kumpi on parempi?
On sullakin ajatukset aika terveet; ai että isän pakko myydä tyttärensä ihan, just. Onneksi kristitty ei pidä tuota edes ajatuksen tasolla mahdollisuutena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittaisin ruumiiseen vaan haan ja köyden joka ohjaisi pulkan oikeaan suuntaan, dronella ellei muuten pääse !
Varmasti jotain tällaista olisi tehty jos se olisi mahdollista. Epäilen onko dronesta vastusta lähes satakiloiselle jääpalalle. Jo tuuli heitä sen dronen huitsin Nevadaan. Voi vain kuvitella miten kovaa vauhtia irti päästetty pulkka painuu tuolla huitsin nevadaan ja reunan yli.
Droneja ollaan kehitetty kuljettamaan aikamoisia pakettejakin ja aseita. Päivittäkää tietojanne.
Jonkun pitää viedä moinen drone sinne ja kiinnittää ruumis siihen. Varmasti myös dronen lento on tuolla heikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittaisin ruumiiseen vaan haan ja köyden joka ohjaisi pulkan oikeaan suuntaan, dronella ellei muuten pääse !
Varmasti jotain tällaista olisi tehty jos se olisi mahdollista. Epäilen onko dronesta vastusta lähes satakiloiselle jääpalalle. Jo tuuli heitä sen dronen huitsin Nevadaan. Voi vain kuvitella miten kovaa vauhtia irti päästetty pulkka painuu tuolla huitsin nevadaan ja reunan yli.
Sinäkö et ihan oikeasti tajua että uusia droneja on ja ei tuolla aina tuule. Ja ettei sen pulkan perään voi laittaa yhtään mitään järkevää jarruttamaan, kunha pääsee sen verran ylös että drone kannattelisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittaisin ruumiiseen vaan haan ja köyden joka ohjaisi pulkan oikeaan suuntaan, dronella ellei muuten pääse !
Varmasti jotain tällaista olisi tehty jos se olisi mahdollista. Epäilen onko dronesta vastusta lähes satakiloiselle jääpalalle. Jo tuuli heitä sen dronen huitsin Nevadaan. Voi vain kuvitella miten kovaa vauhtia irti päästetty pulkka painuu tuolla huitsin nevadaan ja reunan yli.
Droneja ollaan kehitetty kuljettamaan aikamoisia pakettejakin ja aseita. Päivittäkää tietojanne.
Jonkun pitää viedä moinen drone sinne ja kiinnittää ruumis siihen. Varmasti myös dronen lento on tuolla heikkoa.
Pitää ajatella innovatiivisesti, kyllä ne Marsiinkin pääsivät , jos tahtoa olisi ruumiita saataisiin pois ihan varmasti.
Päivittäkää robotit vievät raksalla jo 500 kg ja muuta. Älkääkä olko tötteröitä tässä ei ole ollenkaan sotateollisuuden kehittämät uusimmat innovaatiot. Vain esimerkki, mitä kaikkea jo saadaan aikaan:
Tässä ihmismäinen ratkaisu ja ihan varmasti saadaan kylmääkestäviä lähitulevaisuudessa.https://www.youtube.com/watch?v=uhND7Mvp3f4
On jo kaikkialla liikutettavia ja jäätiköt varmaan tulossa, ekä robotti Everestillä ei ole enää pian temppu eikä mikään.https://www.youtube.com/watch?v=D_Vc_yDvU24
Katsoin Everest elokuvan ja sitä kautta tutustuin siihen 1996 onnettomuuteen. Mieleen tuli monia asioita. Ihmeellistä oli se, että ne sherpat sanoivat laittaneensa ne köydet sinne ja niitä ei ollutkaan kiinnitetty. Happipullot tuotiin, mutta olivat tyhjiä. Se toisen ryhmän opas lähti viemään sitä yhtä vielä huipulle, vaikka tiesi, että kello niin paljon jo.
Yhdeltä meni näkö, mutta ei lähtenyt heti alaspäin vaan jäi odottamaan. Hän tosin selvisi pahasti paleltuneena.
Sitten se toisen ryhmän opas lyyhistyi sinne rinteelle (elokuvassa se partainen, laiha, suulas tyyppi) ja muistaakseni kuoli sinne. Miksi sitä toista opasta ei haettu sieltä korkeammalta ajoissa, kun yhteis saatiin ja oli elossa. Myrsky tulossa, mutta ehkä olisi pitänyt yrittää ja ne vaimon puhelut ja kaikki. Surullista.
Mietin myös paljon sitä, kun tämä yksi löysi sen porukan aika läheltä leiriä missä olivat Yasiko ja nämä toimittajat eli se mies sekä nainen. Hän ei silti auttanut kuin sen toimittaja naisen pois sieltä. Tuli muistaakseni vielä myöhemmin katsomaan, mutta jätti sen toimittaja miehen (ehkä Beck) sinne ja Yasikon. Aika raakaa jättää heidät sinne. Beck viruikin siellä sitten pitkään ja selvisi leiriin kuin ihmeen kaupalla, vaikka paleltumia tuli. Eniten varmaan tuli surullinen olo Yasikon puolesta jos oli aika lähellä leiriä ja tuo yksi kävi sen toimittaja naisen hakemassa ja paikka tiedossa niin miksi hänet hylättiin sinne. Jos siis oli vielä elossa ja ajattelin, että ainakin aluksi oli. Nämä vaan omia ajatuksia ja tiedän kyllä kuinka vaikeita juttuja ja helppoa ihmetellä täällä. Luin onnettomuudesta enemmän myös. Nämä vaan jäävät mieleen liikaakin. Pahoittelut, kun nimeä en muista kaikkien osalta.
Tässäkin työntövoimalla meneviä, kyllä noita voi kehittää kylmää kestäviksi hybrideiksi jossa ohuessa ilmassa mennää myöskin ja ilman ihmistä, mukana robotti joka hoitaa ruumiin mukaan.https://www.youtube.com/watch?v=9Bu3t7dElZo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulemma vaarallinen ilmiö tämä "elämysmatkailu" vuorille, kuten Mt Everestille. Veikka Gustafsson sanoi että pelkkä ylimielisyys ja huolimattomuus aiheuttaa kuolemia. Itse hän kiipeili siihen aikaan, kun se oli suljetun skenen harrastus ja kaikki tiesi riskit ja valmistautui reissuun hyvin ja suunnitelmallisesti. Silti silloinkin menehtyi kiipeilijöitä, mutta se oli osa sitä juttua. Luonto on armoton.
Mitä muuta Gustafssonin kiipeilytkään olivat kuin elämysmatkailua? Ei se mitään hyödyllistä siellä huipulla tehnyt.
Ei ne ihan kaikkea lehdissä kerro.
Vierailija kirjoitti:
Pitää ajatella innovatiivisesti, kyllä ne Marsiinkin pääsivät , jos tahtoa olisi ruumiita saataisiin pois ihan varmasti.
Marsin ohuessa kaasukehässä toimivan dronen kehittäminen ja rakentaminen maksoi 70 M$, eikä se kykene kannattelemaan edes itseään kuin 30 sekuntia kerrallaan ja akut tyhjät. Jossain 8 km korkeudessa dronen nostokyky on enää kolmannes normaalista.
Mutta kuten kiteytät, jos tahtoa ja rahaa olisi. Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä jauhaminen ruumiiden kotiin tuomisesta on hämmentävää. Mikäli se olisi helppoa, järkevää tai edes mahdollista, olisi kuolleet kotiutettu.
Yhden ruumiin kotiuttaminen maksaisi kymmeniä tuhansia, tietyissä tapauksissa n. 70 000 dollaria. Everestille on menehtynyt yli 300 ihmistä ja heistä monen olinpaikkansa ei edes tiedetä. Ylipäätään ruumiin noutaminen sellaiseen paikkaan, josta sen voisi yrittää noutaa, voi maksaa ihmishenkiä.
Jokainen kiipeilijä tietää riskit ja sen, että vuori saattaa olla heidän hautansa.
Pulkka ja laskuvarjo joka jarruttaa tai Ilmapallo perään ei maksa kyllä paljoa. Kaikkea ei olla kokeiltu. Ruumiin luo vaikeaan paikkaan voi lähettää vaikka koiran kiinnittämään kamppeet.
Voi hyvänen aika tuota yksinkertaisuutta.
Koira kiinnittämään kamppeet? Hämmentävää tyhmyyttä.
Äläpä aliarvoi koiria, ne oppivat. laikakin lenteli jollain avaruusaluksella. Tämä olisi paljon eettisempääkin, sentään, koira ja apina osaa sitoa naruja.
Näytä vaikka video siitä, että koira osaa sitoa riittävän hyvät solmut, mitkä kestävät toimenpiteen. Eipä taida löytyä.
Ja jätä Laika pois. Laika ei lentänyt, se istui kyydissä. Tuo on tyhmyyden ylistystä.
Laika kyllä käytteli sujuvasti namiskoita. Koira oppii sitomaan solmun kun opetetaan kierrokset solmun tekoon, mutta käyttäisin apinaa siihen. Kotka etsisi ruumiit, kameran kanssa.
Kotka? Dronet on keksitty.
Ja jos joku alkaa napista että dronella ei pääse Everestin huipulle ... Marsissa on lennellyt kameralla varustettu autonominen drone. Vastaa lentämistä 27km korkeudella Maassa.
Drone taitaa vaatia jonkun radiosignaalin siihen ohjauslaitteeseen. Ei ehkä yllä noin kauas laitteesta. Ja millä voimalla se siirtäisi ruumista?
Missäs korkeudessa ne firefighterit pärjää? Ja millä voimalla? Entä ohjukset?
Osaako ne ohjukset sitoa narut niihin ruumiisiin ja sitten siirtää ne ruumiit pois sieltä?
Voi kuule kyllä nykyään osataan ihan solmuja teettää robotilla. usko tai älä, haha. Pikkuisen olisi tekniikassa lisääkin kehitystä tapahtunut sitten 70 lukujen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää ajatella innovatiivisesti, kyllä ne Marsiinkin pääsivät , jos tahtoa olisi ruumiita saataisiin pois ihan varmasti.
Marsin ohuessa kaasukehässä toimivan dronen kehittäminen ja rakentaminen maksoi 70 M$, eikä se kykene kannattelemaan edes itseään kuin 30 sekuntia kerrallaan ja akut tyhjät. Jossain 8 km korkeudessa dronen nostokyky on enää kolmannes normaalista.
Mutta kuten kiteytät, jos tahtoa ja rahaa olisi. Ei ole.
Marsissa on paaaljon ohempaa ilma kuin Everestillä:
Marsilla on ohut kaasukehä, jonka paine on noin 1/200 Maan ilmakehän paineesta. Se on enimmäkseen hiilidioksidia, mutta siellä on myös typpeä, argonia ja jälkiä hapesta ja vesihöyrystä, sekä muita kaasuja vielä pienempiä määriä. Marsin ilmakehässä on vesihöyryä vain 1/1000 Maan vastaavasta.
Everestillä: on huipulla useita lintulajeja ja korkeammallakin eli siellä on vielä ilmaa senverran ettei estettä kehitellä alaspäin lentävää häkkyrää, ainakin kun auttaa alkuun.Se on täysin realistista kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää ajatella innovatiivisesti, kyllä ne Marsiinkin pääsivät , jos tahtoa olisi ruumiita saataisiin pois ihan varmasti.
Marsin ohuessa kaasukehässä toimivan dronen kehittäminen ja rakentaminen maksoi 70 M$, eikä se kykene kannattelemaan edes itseään kuin 30 sekuntia kerrallaan ja akut tyhjät. Jossain 8 km korkeudessa dronen nostokyky on enää kolmannes normaalista.
Mutta kuten kiteytät, jos tahtoa ja rahaa olisi. Ei ole.
Marsissa on paaaljon ohempaa ilma kuin Everestillä:
Marsilla on ohut kaasukehä, jonka paine on noin 1/200 Maan ilmakehän paineesta. Se on enimmäkseen hiilidioksidia, mutta siellä on myös typpeä, argonia ja jälkiä hapesta ja vesihöyrystä, sekä muita kaasuja vielä pienempiä määriä. Marsin ilmakehässä on vesihöyryä vain 1/1000 Maan vastaavasta.
Everestillä: on huipulla useita lintulajeja ja korkeammallakin eli siellä on vielä ilmaa senverran ettei estettä kehitellä alaspäin lentävää häkkyrää, ainakin kun auttaa alkuun.Se on täysin realistista kyllä.
Ilmaa joskin ohenevaa on n 100 km saakka, ihmiselle on MT Everestillä enää vain 1/3 kuin alhalla. Mutta kyllä siellä lennetään, korpit nokki kuolemanvyöhykkeellä ja muutamat kotkat painelee vielä 12 km.
Joillakin jäänyt maantiedon perusopinnot väliin, kun luullaan että ilma loppuu jonnekin 8 km. Se ei tod lopu mutta ihmiselle se on jo liian ohutta pieneenkään oleskeluun (max joku 22h) tajuisena. Lisäksi tuo troposfääri vaihtelee päiväntasaajan ja napojen osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää ajatella innovatiivisesti, kyllä ne Marsiinkin pääsivät , jos tahtoa olisi ruumiita saataisiin pois ihan varmasti.
Marsin ohuessa kaasukehässä toimivan dronen kehittäminen ja rakentaminen maksoi 70 M$, eikä se kykene kannattelemaan edes itseään kuin 30 sekuntia kerrallaan ja akut tyhjät. Jossain 8 km korkeudessa dronen nostokyky on enää kolmannes normaalista.
Mutta kuten kiteytät, jos tahtoa ja rahaa olisi. Ei ole.
Hybridi tarvitaan ensimmäisen km selvittämiseen alas ja sitten voikin jo lentää. Tuollainen vehje operoisi pian ruumiin kyytiin ja lento minuuteissa tavall. lennettävään korkeuteen.
Yksi mahdollisuss olisi isohko robottipyörylä joka lennätettäisiisn ensin ruumiin luo ja josta operoisi robotti sen ruumiin pyörylän sisälle ja se sulkeutuisi lähest pyöreäksi se ullkopuoli ja jossa olisi hallittua pyörimistä uloimmassa krsssa alas ja se tulisi oamlla painovoimalla alas valittua reittiä pitkin. Yhtään ihmistä ei tarvitsisi kuin teltaan alas ohjailemaan nelisen ukkoa.
Samuli Mansikka kuoli Annapurnalla, Noora Toivonen Cho Oyulla, muita ei tule mieleen, joten ei Everestillä.