Mies heittää tavaroita pois mielipiteestäni huolimatta
Olemme muuttamassa huomattavasti isompaan asuntoon, mutta mies on nyt saanut päähänsä, että meidän pitää luopua kaikesta hänen mielestään turhasta tavarasta tilanpuutteen vuoksi. Ymmärrän kyllä, että muuton yhteydessä on hyvä heittää vanhat ja turhat pois. Mutta hän heittää pois sellaista tavaraa, joka on yhdessä hankittu, ja joista en itse halua luopua. Mm. sellaisia, joilla on minulle iso tunnearvo.
Voiko avioliitossa yhteistä tavaraa heittää pois toisen mielipiteestä huolimatta? Etenkin, kun nämä asiat mahtuvat jo pieneen asuntoon, eli kyseessä ei ole todellakaan mikään tuleva tilan puute. Päin vastoin, meille tulee aika kolkko uusi koti ilman kalusteita. Mies kun ei halua uuttakaan tilalle hankkia. Pelkään koko ajan, että mitä seuraavaksi on heitetty pois minulta kysymättä.
Kommentit (46)
Ap:n täytyy varmaan päivystää roskiksella
Tai sanoa miehelle että taitaa tulla muutto eri osoitteisiin ellei rauhoitu.
Oispa mullaki tommonen Spiderman!
Vierailija kirjoitti:
Kävin juuri pelastamassa roskikselta minulle tärkeän esineen, jonka olin erikseen pyytänyt ja rukoillut, että säästäisi.
Mies ei tajua, miksi tämä ei ole ok.
Ap
Etkä sinä vielä tajua, että mies on narsisti. Tsemppiä tulevaan.
Niin , avioliittossakin tavaran omistaa se, joka sen on ostanut. Se asia ei muutu papin aamenen myötä miksikään. Mies saa hävittää itse hankkimansa tavarat, mutta sinun tavaroidesi hävittäminen on sinun asiasi ja miehelläsi ei ole mitään oikeutta niitä roskiin kantaa.
Eron tullessa suoritetaan ositus, jossa erotellaan sinun minun meidän romut jne.
Miksi annat miehesi heittää sinun tavaroitasi roskiin ? Vai onko ne sittenkään sinun?
Melkomoinen kynnysmatto kyllä vaikutat olevan kun oikein rukoilla pitää ettei jotain hävitetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä psykologinen hätähuuto, hän heittää pois rihkaman jota palvot - ja unohdat ja laiminlyöt miestäsi, i guess?
Niin, nainen on Paha mikäli ei palvo miestään. Sitähän sinä tarkoitit.
Ja voin kertoa, että jos minulle tunnearvon sisältäviä tavaroita heitettäisiin pois, niin se tekisi minuun lähtemättömän jäljen. Nämä tavarat eivät ole "rihkamaa" vaan esimerkiksi edesmenneiltä, rakkailta läheisiltä perittyjä esineitä joiden tuhoaminen tuhoaisi palan sydäntäni. Niiden pois heittäminen olisi näihin läheisiin ihmisiin liittyvän muiston halveksimista enkä ikinä antaisi sitä anteeksi. Sinulla ei ehkä rakkaita muistoja läheisistäsi ole niin et tiedä tällaisesta mitään.
-ei ap
Taivas, mitä tekopyhyyttä ja omahyväisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä psykologinen hätähuuto, hän heittää pois rihkaman jota palvot - ja unohdat ja laiminlyöt miestäsi, i guess?
Niin, nainen on Paha mikäli ei palvo miestään. Sitähän sinä tarkoitit.
Ja voin kertoa, että jos minulle tunnearvon sisältäviä tavaroita heitettäisiin pois, niin se tekisi minuun lähtemättömän jäljen. Nämä tavarat eivät ole "rihkamaa" vaan esimerkiksi edesmenneiltä, rakkailta läheisiltä perittyjä esineitä joiden tuhoaminen tuhoaisi palan sydäntäni. Niiden pois heittäminen olisi näihin läheisiin ihmisiin liittyvän muiston halveksimista enkä ikinä antaisi sitä anteeksi. Sinulla ei ehkä rakkaita muistoja läheisistäsi ole niin et tiedä tällaisesta mitään.
-ei ap
Pysy asiassa, älä spekuloi ja oleta yhtään mitään, kiitos!
Heh, onneksi Sinä et olettanut yhtään mitään kun kuvailit tavaroiden poisheittoa, miten se nyt meni, _psykologiseksi hätähuudoksi_ rihkamaa palvovalle naiselle joka laiminlyö miestään.
Tuossa on jo kolme olettamusta jopa tämmöisen yksinkertaisen naisenpuolen laskemana. Mutta ehkä ne ovat semmoisia parempia olettamuksia. :)
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan ole ok. Mies ei selvästikään kunnioita sinua, ei mieti miltä sinusta tuntuu vaan ajattelee vain sitä mitä itse haluaa. Toiselle tunnearvon omaavien esineiden hävittäminen saattaa olla myös tarkoituksellista halua pahoittaa toisen mieli. Ja huomaatko, että mies on teillä päättänyt myös sen, millainen uuden kodin sisustuksesta tulee, sinun mielipiteesi jyräten?
En edes usko, että epäkunnioittava käytös jäisi tuohon, vaan eiköhän teillä muutenkin mennä kokonaan miehen ehdoilla. Ei kuulosta suhteelta johon itse jäisin.
Vaihda aloitustarinassa, samoin kuin omassasi sanojen "mies" ja "nainen" paikat päittäin. Vaikuttaako johtopäätöksiisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi heittää pois. Uhkaa rikosilmoituksella.
Mikä olisi rikosnimike? Alueloukkaus?
Tunnearvoisen tavaran laiton haltuunotto ja tuhoaminen.
Taidat olla lakimies.
Tekijänoikeusmafian "laki"toimistosta
voihan nallepuhtietokone
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä psykologinen hätähuuto, hän heittää pois rihkaman jota palvot - ja unohdat ja laiminlyöt miestäsi, i guess?
Niin, nainen on Paha mikäli ei palvo miestään. Sitähän sinä tarkoitit.
Ja voin kertoa, että jos minulle tunnearvon sisältäviä tavaroita heitettäisiin pois, niin se tekisi minuun lähtemättömän jäljen. Nämä tavarat eivät ole "rihkamaa" vaan esimerkiksi edesmenneiltä, rakkailta läheisiltä perittyjä esineitä joiden tuhoaminen tuhoaisi palan sydäntäni. Niiden pois heittäminen olisi näihin läheisiin ihmisiin liittyvän muiston halveksimista enkä ikinä antaisi sitä anteeksi. Sinulla ei ehkä rakkaita muistoja läheisistäsi ole niin et tiedä tällaisesta mitään.
-ei ap
Taivas, mitä tekopyhyyttä ja omahyväisyyttä.
Tälle olisi mukavaa saada perustelu, mutta en lupaa pidättää hengitystä odotellessa. Ilmeisesti oletat, että kyseessä ovat rahallisesti arvokkaat tavarat joita tekopyhästi väitän tunnearvollisiksi. Vaan eipä noista kirppikselläkään saisi juuri mitään. Ilmeisesti sana "peritty" oli se punainen vaate tässä, vaikka kyse on esimerkiksi keittiön hyllyssä olleesta vanhasta maustepurkista ja sen kaltaisista esineistä.
Siitäkin tietysti voidaan keskustella, että MIKSI jollakulla pitäisi olla ylipäänsä oikeus heittää pois toisen tavaroita vaikka syy niiden pitämiseen olisi "rihkaman palvonta". Koska siitähän sylkäisysi lähti, aloittajan miehen käytöksen puolustelusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan ole ok. Mies ei selvästikään kunnioita sinua, ei mieti miltä sinusta tuntuu vaan ajattelee vain sitä mitä itse haluaa. Toiselle tunnearvon omaavien esineiden hävittäminen saattaa olla myös tarkoituksellista halua pahoittaa toisen mieli. Ja huomaatko, että mies on teillä päättänyt myös sen, millainen uuden kodin sisustuksesta tulee, sinun mielipiteesi jyräten?
En edes usko, että epäkunnioittava käytös jäisi tuohon, vaan eiköhän teillä muutenkin mennä kokonaan miehen ehdoilla. Ei kuulosta suhteelta johon itse jäisin.
Vaihda aloitustarinassa, samoin kuin omassasi sanojen "mies" ja "nainen" paikat päittäin. Vaikuttaako johtopäätöksiisi?
Ei vaikuta. Yllätyitkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi heittää pois. Uhkaa rikosilmoituksella.
Mikä olisi rikosnimike? Alueloukkaus?
Tunnearvoisen tavaran laiton haltuunotto ja tuhoaminen.
Taidat olla lakimies.
Tekijänoikeusmafian "laki"toimistosta
voihan nallepuhtietokone
Kun tiedät muutaman lakikliseen, muut kaikki on sen kaltaisia, enkelt :)
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä, nainen, halusin muutossa päästä eroon kaikesta likaisesta roinasta mitä meille oli kertynyt. Korvattomista kupeista, vuoden 1990 matkaoppaista. Mies esteli, jopa omien henkilökohtaisten tavaroideni kohdalla.
Kompromissina se mitä en enää jaksanut katsellla on nyt tiiviisti pakattuna varastoon. Jos teillä kerran tila kasvaa, suosittelen samaa. Ihanaa on aloittaa (melkein) puhtaalta pöydältä uudessa paikassa.
Missä tuossa on se kompromissi?
Vierailija kirjoitti:
Niin , avioliittossakin tavaran omistaa se, joka sen on ostanut. Se asia ei muutu papin aamenen myötä miksikään. Mies saa hävittää itse hankkimansa tavarat, mutta sinun tavaroidesi hävittäminen on sinun asiasi ja miehelläsi ei ole mitään oikeutta niitä roskiin kantaa.
Eron tullessa suoritetaan ositus, jossa erotellaan sinun minun meidän romut jne.
Miksi annat miehesi heittää sinun tavaroitasi roskiin ? Vai onko ne sittenkään sinun?
Melkomoinen kynnysmatto kyllä vaikutat olevan kun oikein rukoilla pitää ettei jotain hävitetä.
Tarkennetaan, että omistusoikeus on maksajalla, ei sillä, joka kiikuttaa tuotteen kassalle tai muulla tavoin hankkii. Siksi kannattaa säästää kuitti kaikista ostoksista, jos olettaa, että juuri tämä pöytä on se, josta vielä riidellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla vaimo tekee samaa. Viimeisin tavara jonka heitti pois oli popniitti pihdit.
En ollut hänen mukaan käyttänyt ainakaan vuoteen. Todellisuus 3 vuotta sitten viimeksi.Tarvitsin kuitenkin pari päivää sitten hänen pyörän korjauksessa. Ei auttanut kuin uusien osto, jotka varmaan päätyvät sekajätteeseen kun on muodikasta konmarittaa.
Asutaan isossa ok talossa :/
Konnamarise vaimosi maksamaan uuden. Tai jatkossa huoltamaan pyöränsä ihan keskenään ellei vie korjaajalle.
Myös ap voi konnamarista puolisoa antamaan rahaa kaikesta mitä pois heittää.
Molemmille suosittelen eroa, jos ei muutosta ala tulemaan. Halvemmaksi tulee ja mielenterveys säilyy.
Miten tämä toimisi avioliitossa jossa rahat on yhteisiä.
Esim meillä vaimon netto on 1/5 mun netosta. Tosin työskentelee vain 20h/viikko
Nää on ihan samoja asioita kun vanhempi tuomitaan lapsen tavaran hävittämisestä sakkoihin. Eli heikennetään uhrin asemaa rankasiemalla taloudellistatukea.
En edes voi lähettää vaimoa ostamaan ja käyttämään aikaa moiseen kun takaisin tulisi tuntematon hilavitkutin.
Meillä on yleisin riidanaihe, minun tavarani. Aita laudat ovat mm minun kunnes aita on tehty ja maalattu. Kaikki mishin vaimo ei koske on minun ja myös ne mihin kummatkin koskemme. Esim keittiöveitsi.
Näin ollen kaikki paitsi hänen puhelimensa on minun.
Todellisuus on kuitenkin ettei minulla ole mielestäni juuri omaksi määriteltyä roinaa....
Don Rosan aku sarjikset lienee kutakuinkin ainoastaan mun vaatteideni lisäksi.
Jopa pussilakanat on minun kun hän ei ole kartaakaan sellaisia etsinyt kaupasta, vaikka ikääkin on jo 50
Ei ole ok, paitsi että jos olet hamstraaja.
Näin hamstraajan ex-vaimona pieni punainen valo syttyy, kun puhut "esineistä, joilla on tunnearvoa", mutta et anna yhtäkään konkreettista esimerkkiä.
Mun ex-miehelle aivan jokaisella esineellä oli tunnearvoa, mistään ei pystynyt luopumaan. Se on lähi-ihmisille pitemmän päälle erittäin raskasta. Ja vaikka itse tiesinkin, että ei ole ok heittää toisen tavaroita pois, epätoivossa se tuntui ainoalta mahdolliselta ratkaisulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä, nainen, halusin muutossa päästä eroon kaikesta likaisesta roinasta mitä meille oli kertynyt. Korvattomista kupeista, vuoden 1990 matkaoppaista. Mies esteli, jopa omien henkilökohtaisten tavaroideni kohdalla.
Kompromissina se mitä en enää jaksanut katsellla on nyt tiiviisti pakattuna varastoon. Jos teillä kerran tila kasvaa, suosittelen samaa. Ihanaa on aloittaa (melkein) puhtaalta pöydältä uudessa paikassa.
Missä tuossa on se kompromissi?
Nainen sanelee "yhteisesti sovitut säännöt"...
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ok, paitsi että jos olet hamstraaja.
Näin hamstraajan ex-vaimona pieni punainen valo syttyy, kun puhut "esineistä, joilla on tunnearvoa", mutta et anna yhtäkään konkreettista esimerkkiä.
Mun ex-miehelle aivan jokaisella esineellä oli tunnearvoa, mistään ei pystynyt luopumaan. Se on lähi-ihmisille pitemmän päälle erittäin raskasta. Ja vaikka itse tiesinkin, että ei ole ok heittää toisen tavaroita pois, epätoivossa se tuntui ainoalta mahdolliselta ratkaisulta.
Esimerkkinä häistämme itse säästämäni muistoesine, joka muistuttaa minua vihkivaloistamme ja lupauksistamme tuona päivänä toisiamme kohtaan. Tämän siis hain sieltä roskiksilta eilen.
Ap
Henkilökohtaisesti jokaisessa parisuhteessa missä olen ollut näinen on hävittänyt tavaroitani "koska se on ruma" niin eikö tämä homma toimi toisinpäin?
Vierailija kirjoitti:
Ei voi heittää pois. Uhkaa rikosilmoituksella.
Toimivan parisuhteen alku uudessa yhteisessä kodissa :D
Konnamarise vaimosi maksamaan uuden. Tai jatkossa huoltamaan pyöränsä ihan keskenään ellei vie korjaajalle.
Myös ap voi konnamarista puolisoa antamaan rahaa kaikesta mitä pois heittää.
Molemmille suosittelen eroa, jos ei muutosta ala tulemaan. Halvemmaksi tulee ja mielenterveys säilyy.