Miten ylläpidätte motivaatiota laihduksessa? Hitsi, aina päädyn syömään yliäyräiden. Lääkäri kehotti pudottamaan ainakin 25kg, koska sokerit...
Tosi vaikeaa.
Jotenkin ne makuorgasmit vie järjen, ja kaiken motivaation pöntöstä alas :(
Vinkkejä? Pakko saada tulosta ennen seuraavaa käyntiä
Kommentit (136)
Luultavasti et ole vielä riittävän sairas, jotta motivoituisit. Toisilla on näin. Sinä et motivoidu sairauksien ehkäisystä, koska ruokaorgasmit.
Motivaatio on sisäsyntyistä. Sitä ei voi kukaan ojentaa sinulle käteen. Motivaatio voi syntyä tutkiskelemalla omia ajatuksiaan, arvojaan ja tavoitteitaan.
Kannattaa hakeutua psykologin vastaanotolle näitä pohtimaan, jos oikeasti haluat motivoitua.
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti et ole vielä riittävän sairas, jotta motivoituisit. Toisilla on näin. Sinä et motivoidu sairauksien ehkäisystä, koska ruokaorgasmit.
Motivaatio on sisäsyntyistä. Sitä ei voi kukaan ojentaa sinulle käteen. Motivaatio voi syntyä tutkiskelemalla omia ajatuksiaan, arvojaan ja tavoitteitaan.
Kannattaa hakeutua psykologin vastaanotolle näitä pohtimaan, jos oikeasti haluat motivoitua.
Ok, pitää hakea ne diabeteslääkkeet. Ei motivoi kärsiä ja syö salaattia loppuelämän, kun voi saada suoraan lääkkeet.
Ap
Sinulla on syömishäiriö. Et saa siihen tarvittavaa apua tältä palstalta.
Hanki ravintovalmennusta esimerkiksi kuntosaleilta löytyy. Kerro rehellisesti ravintovalmentajalle ongelmistasi ja hän laatii sinulle sopivan ruokavalion. Sitten heität aivot narikkaan ja seuraat sokeasti annettua ruokavaliota. Tämä tehosi minulla :D
Aikaisemmin käytin paljon aikaa miettiäkseni mitä kaikkea en saa syödä ja sen takia mielihalut olivat niin kovat, etten jaksanut elämäntapamuutosta. Ravintovalmennuksen myötä sain itselleni säännöllisyyttä ruokailuun ja kunnolliset, täyttävät ateriat joiden myötä mielihalut katosivat.
Mä olen pohtinut ihan samaa. Kun olen onnistunut pitämään älyttömän tiukkaa kuuria 3kk ja syömään vain ja ainoastaan supertrveellisesti ja saanut painoa alas, niin en osaakaan sen 3kk jälkeen ylläpitää tavallista syömistä. Syöminen repsahtaa. Eikä tämän tarvitse tarkoittaa muuta kuin sitä että 3kk on tehnyt mieli leipää ja kun sen taas itselleen sallii, on maku aivan taivaallinen.
Minä en voi kovin hyvin jos syön paljon leipää, se vaan piruvieköön on hyvää. Tiukan kuurin aikana listalleni kuuluu iso liuta kiellettyjä syömisiä herkkujen lisäksi myös leipä, pasta, riisi ja peruna, koska ne ovat lopulta melko turhia lisukkeita joista vatsa turpoaa voi huonosti.
En vain osaa syödä koko loppuelämääni luopuen kaikesta siitä mikä maistuu hyvälle. Kesän jälkeen pitää taas palata ruotuun tässä syömisessä.
N46
Vierailija kirjoitti:
Mä olen pohtinut ihan samaa. Kun olen onnistunut pitämään älyttömän tiukkaa kuuria 3kk ja syömään vain ja ainoastaan supertrveellisesti ja saanut painoa alas, niin en osaakaan sen 3kk jälkeen ylläpitää tavallista syömistä. Syöminen repsahtaa. Eikä tämän tarvitse tarkoittaa muuta kuin sitä että 3kk on tehnyt mieli leipää ja kun sen taas itselleen sallii, on maku aivan taivaallinen.
Minä en voi kovin hyvin jos syön paljon leipää, se vaan piruvieköön on hyvää. Tiukan kuurin aikana listalleni kuuluu iso liuta kiellettyjä syömisiä herkkujen lisäksi myös leipä, pasta, riisi ja peruna, koska ne ovat lopulta melko turhia lisukkeita joista vatsa turpoaa voi huonosti.
En vain osaa syödä koko loppuelämääni luopuen kaikesta siitä mikä maistuu hyvälle. Kesän jälkeen pitää taas palata ruotuun tässä syömisessä.
N46
Minkälainen on sinun "superterveellinen"?
Vierailija kirjoitti:
Hanki ravintovalmennusta esimerkiksi kuntosaleilta löytyy. Kerro rehellisesti ravintovalmentajalle ongelmistasi ja hän laatii sinulle sopivan ruokavalion. Sitten heität aivot narikkaan ja seuraat sokeasti annettua ruokavaliota. Tämä tehosi minulla :D
Aikaisemmin käytin paljon aikaa miettiäkseni mitä kaikkea en saa syödä ja sen takia mielihalut olivat niin kovat, etten jaksanut elämäntapamuutosta. Ravintovalmennuksen myötä sain itselleni säännöllisyyttä ruokailuun ja kunnolliset, täyttävät ateriat joiden myötä mielihalut katosivat.
On ollut mulla PT, hukkaan meni 600e, kun lipsuin ruokavaliosta eikä tullut tuloksia. Edelleen, motivaatio on ongelma
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mä olen pohtinut ihan samaa. Kun olen onnistunut pitämään älyttömän tiukkaa kuuria 3kk ja syömään vain ja ainoastaan supertrveellisesti ja saanut painoa alas, niin en osaakaan sen 3kk jälkeen ylläpitää tavallista syömistä. Syöminen repsahtaa. Eikä tämän tarvitse tarkoittaa muuta kuin sitä että 3kk on tehnyt mieli leipää ja kun sen taas itselleen sallii, on maku aivan taivaallinen.
Minä en voi kovin hyvin jos syön paljon leipää, se vaan piruvieköön on hyvää. Tiukan kuurin aikana listalleni kuuluu iso liuta kiellettyjä syömisiä herkkujen lisäksi myös leipä, pasta, riisi ja peruna, koska ne ovat lopulta melko turhia lisukkeita joista vatsa turpoaa voi huonosti.
En vain osaa syödä koko loppuelämääni luopuen kaikesta siitä mikä maistuu hyvälle. Kesän jälkeen pitää taas palata ruotuun tässä syömisessä.
N46
Tämähän se. Kaikki parhaat asiat elämässä tekee sulle pahaa/lihottaa
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki ravintovalmennusta esimerkiksi kuntosaleilta löytyy. Kerro rehellisesti ravintovalmentajalle ongelmistasi ja hän laatii sinulle sopivan ruokavalion. Sitten heität aivot narikkaan ja seuraat sokeasti annettua ruokavaliota. Tämä tehosi minulla :D
Aikaisemmin käytin paljon aikaa miettiäkseni mitä kaikkea en saa syödä ja sen takia mielihalut olivat niin kovat, etten jaksanut elämäntapamuutosta. Ravintovalmennuksen myötä sain itselleni säännöllisyyttä ruokailuun ja kunnolliset, täyttävät ateriat joiden myötä mielihalut katosivat.
On ollut mulla PT, hukkaan meni 600e, kun lipsuin ruokavaliosta eikä tullut tuloksia. Edelleen, motivaatio on ongelma
Ap
Jos ei ole motivaatiota eli halua tehdä muutosta, anna olla. Sitähän sä kysyit.
25 kiloa on aika paljon tiputettavaa, onnistut siinä kyllä 2400 kalorilla päivässä. Ei huolta. Johan tuollaisen painon ylläpitämiseen tarvitaan enemmän.
Epäilen tämän toki olevan provo. Kukaan ei voi olla tosissaan tuollainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti, mitä haluat elämältä. Haluatko kyetä liikkumaan ja lukemaan vai sairastamaan diabetesta. Jos itsestä ei löydy sitä motivaatiota, niin se on huono juttu. Itseään ja kehoaan pitää arvostaa. Onko suklaapatukat (tai joku muu vastaava) sen arvoisia, että tulee tukes-vaivoja ja näkö lähtee.
Ei ole vuosiin kiinnostanut elämä, siksi lihonkin normaalista sairaaloiseen ylipainoon. Haluaisin olla taas BMI 23,mutta en kestä tätä välivaihetta,jossq pitää laskea kaikki suupalat.
Ap
Tietty, jos luulet, että laihtumiseen tarvitsee laskea kaikki, niin onhan se hankalaa.
Helpommalla pääset ymmärtämällä MITÄ kannattaa syödä. Jos syöt sellaista, mitä keho haluaa, ei tarvitse mitään laskea.
Tietty itsehän valitset. Joko valitat tai teet asian hyväksi jotain.
Teen koko ajan, mutta kun se ei ole pysyvää. Mistä motivaatiota noudattaa dieettiä Nin kauan, että näkyy tuloksia? En ole ikinä päässyt siihen asti,että tulos näkyisi. Aina ruokaa voittaa tän taistelun.
Ap
Kuulostaa siltä, että haet oikeutusta jatkaa mässäilyä. Motivaatio tulee omasta päätöksestä, ei ulkopuolelta. Päätä pitää itsestäsi parempaa huolta. Se on jo kansantaloudellinen velvollisuutesikin. Ei muita kiinnosta maksella sinun mahdollisia elintapasairauksiasi eikä muuten istua litissä vieressäsi julkisissa kulkuvälineissä. Teet saman päätöksen uudestaan joka päivä monta kertaa.
Psykologille tai muuhun vastaavaan terapiaan. Tunnesyöminen pitää hoitaa pois.
"Kärsiä ja syödä salaattia" ?? :D
Ihana, raikas salaatti jollain kanalla/lohella/halloumilla on parasta mitä tiedän! Kannattaa kokeilla uusia reseptejä ja lisukkeita salaattiin niin ei tarvii kärsiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mulla ylläpitää se etten tahdo kokea jatkuvasti syömismorkkista ahmimiskohtauksen jälkeen. tahdon vaan että voin nauttia ruuasta kokonaisuudessaan, kokatessa, syödessä ja vielä sen jälkeen. että olis ravittu ja onnistunut olo. inhottaa se tunkkainen olo kun maha on kireä ja väsyttää
Minä taas tunnen mielihyvää, kun vatsa on täpötäynnä kaikkea hyvää. Hankalaa, kun pitää syödä kasviksia paljon ja aina jää ruuan jälkeen nälkä. Yritän noudattaa diabeetikon ruokavaliota
Ap
Pyydä diabeteslääke, metforem esimerkiksi. Vie näläntunteen pois ja mikään ei enää maistu hyvältä. Ennen tuota lääkitystä olin just samanlainen kuin sinä . En ole tuo edellinen jolle vastasit. Parissa kuukaudessa mahalaukku on pienentynyt niin paljon että ei vedä enää samoja annoksia, vaan alkaa närästää.
Vierailija kirjoitti:
25 kiloa on aika paljon tiputettavaa, onnistut siinä kyllä 2400 kalorilla päivässä. Ei huolta. Johan tuollaisen painon ylläpitämiseen tarvitaan enemmän.
Epäilen tämän toki olevan provo. Kukaan ei voi olla tosissaan tuollainen.
Tuolla kalorimäärällä lihoo kyllä lisää ja paljon. Oikeampi kalorimäärä olis ehkä 1500 tai sitä vähemmän. Ei kannata uskoa niitä netin kalorilaskureita jotka painon ja aktiivisuuden mukaan laskee kokonaiskulutuksen. Itselläni ainakin näyttävät melkein 1000 kcal liikaa todelliseen kulutukseen.
Syöt liian vähän oikeaa ruokaa? Motivaatio pitää tulla itseltä. Mulle tuli motivaatio esidiabes diagnoosista. Suvussa ihminen, jolla D2 vuoksi amputoitu jalat ja pahoja näköongelmia. Päätin, että sinne minä en ole matkalla. Vielä voin tehdä jotain itse. Jos itseään ei mikään muu "herätä" niin ota vastaan se lääkärin tarjoama lääkitys. Kehosi tuhoaa verisuoniverkostoa jatkuvasti. Kohta nipistelee jalkoja ja ravaat pissalla. Anteeksi karuus mutta se on totuus minne olet matkalla. Päätä ettet suostu nöyrtymään kroonisen sairauden edessä jonne olet itseäsi viemässä. Juttele ystävällesi, perheellesi, jollekin läheiselle.