Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Korkeakoulutetut naiset, jotka eivät löydä korkeakoulutettua miestä?
28.06.2021 |
Olettaa sopii, että korkeakoulutettu nainen on viettänyt elämästään 4-6 vuotta yliopistolla (tai AMK:ssa), ja useimmilla nämä vuodet osuvat vielä siihen kohtaan, kun ulkoinen viehättvyys on korkeimmillaan ja sosiaalinen elämä aktiivisimmillaan eli parinkympin alkupuoliskolle/keskivaiheille.
Ettekö tavanneet näitä (tulevia) korkeakoulutettuja miehiä silloin? Ei ainakaan itselläni tule äkkiä mieleen toista elämänvaihetta, jossa tapaisi niin paljon ja laajasti omankaltaisia miehiä kuin yliopistolla. Tuntuu, että ympärilläni pariuduttiin koko ajan ja itsekin löysin miehen vain muutaman viikon opiskelujen jälkeen fuksina, yhdessä on oltu siitä asti. Myös suurin osa tuntemistani pariskunnista on tavannut joko opiskelun tai opiskelijaharrastusten kautta.
Toki varmasti joillakin aloilla on suurimmaksi osaksi vain naisia, mutta ainakin omassa yliopistossani meininki oli melko poikkitieteellistä, ja koko yliopiston sukupuolijakauma näyttää olevan naisten eduksi 53,4 - 46,6 %, eli mistään massiivisesta ylijäämästä ei puolin tai toisin ole kysymys.
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harvat naiset yliopistossa on kovin tasokkaita. Siinäpähän yrittävät saalistaa niitä top-miehiä, ei tule onnistumaan!
Ei stana, en kestä tätä....
Ihan vaan tiedoksesi, että todella usein akateemisesti koulutetulla miehellä on akateemisesti koulutettu vaimo. Ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että nämä pariskunnat tapaavat opiskellessaan tai työpaikoilla. Esimerkkkinä lääkärit tai juristit. Ei siinä mitään top ja tasoja ajatella. Täällä oikeassa maailmassa ajatusmallit ovat ihan erilaisia, kuin teidän palstan úlimiesten maailmassa. Mutta ihan rauhassa vaan voit jatkaa elämääsi noin. Veikkaan kuitenkin, että aika yksinäinen tulee elämäsi olemaan.
Eiks tämä ketju ole inc el ulìnaisten ketju kun ei vaan löydy ja yksinäinen elämä on edessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK ssa koulutettu ei ole korkeakoulutettu. Maisterista ylöspäin on.
AMK insinöörit on heittämällä korkeammin koulutettuja kuin nalleja koulutuksessa toisilleen viskelevät, työelämässä ikuista looppia toistavat opettajat. Puhumattakaan näistä yliopiston feministisistä pseudotieteistä.
Naurattaa tuo kommenttisi. Insinöörit oppivat mittaamaan, tuottamaan ehkä jotain koodia ja muutaman esseen siinä sitten kirjoittavat. Mitään syvällisempää teoreettista ajattelua ei amk:ssa vaadita.
Käytäntöä amkissa harjoitellaan, ja hyvä niin. Kaikille on paikkansa.
Minulla on yksi lapsi amkissa ja pari yliopistossa. Ihan samaa diipadaapaa heidän kaikkein tehtävät ovat. Vai vielä teoreettista ajattelua.
Jep, olen käynyt sekä amk että yo. Riippuu varmaan alasta, mutta amk oli vaativampi/kuormittavampi sillä tavalla, että enemmän kirjallisia tehtäviä, ryhmätöitä ja pakollisia työharjoitteluja.
Opinnäytetyölläkin oli korkeammat vaatimukset kuin gradulla. Itse pääsin siis maisteriopinnoissa helpommalla kuin amk (oon ihmistyyppinä suht laiska ja aamu-uninen).Millä alalla AMK:n päättötyö on vaativampi kuin gradu? Sen verran puolivillaisia räpellyksiä nähnyt ”päättötyönä”että ihmetyttää ja kovasti.
Näin sanoo semmoinen, joka oikeasti ei ole gradua tehnyt. Maisteri olen itse, ja olen ohjannut näitä AMK lopputöiden tekemistä. Jännä juttu myös, että AMKn ja yliopiston suorittanut ei edes tiedä, että mikä ero näissä on.
Itsellä suomen kieli pääaineena, gradu puhekielen vaihteluista. Alasta johtuen eräänkin sukulaisen ja ystävän gradun ja päättötyön oikolukeneena minulla on aika paljonkin näkemystä aiheesta.
(Maisterina tiennet, että kysyvän sivulauseen alkuun ei tule että-konjunktiota. Muun muassa. Muutakin huollettavaa kielestäsi löytyy.)
Niin muuten löytyy sinunkin kielestä. Nolompaa kuitenkin sinulle, kun pääaineesi oli tuo, mikä oli. Eiköhän tässä kuitenkin ollut kyse ihan muista asioista? Joku nyt tuossa tekstissä osui ja upposi, ja siksi halusit tulla nolaamaan.
Sitä vaan, että tuo mainitsemani on esimerkki kieliseikasta, joita nyt vain ei tule ”vahingossa” tai typona vaan vaatii ihan oikeaa tietämättömyyttä normeista. Ellei tällaisia erota, on vaikea esiintyä muka huolettomasti palstalle kirjoittelevana akateemisena.
Voi että. Wau. Että ihan luonteenkin pystyt päättelemään tämän ketjun kirjoitusten perusteella. Ja ihan, että olet huolissasi minun konjuktioiden käytöstäni av- palstalla. Pusi pusi- not.
Kyllä sun luonteen näkee :)
pusi pusi joo
Vierailija kirjoitti:
Nykyään taitaa olla enemmistö korkeakoulutetuista naisia. Onkos se sitten ihme, että korkeakoulutettuja miehiä eri riitä kaikille?
Voi hyvin pitää paikkansa.
Toki pitää myös muistaa että lastentarhan leikittäjä on "korkeakoulutettu"
Naisille on pitänyt luoda vähän omia akateemisia suuntauksia jotta saadaan tilastot kuntoon kansainvälisissä vertailuissa
Vierailija kirjoitti:
Kun katson tuttavapiiriäni, niin harva parikymppisenä opiskelijana vakavaan suhteeseen alkanut on yhdessä saman kumppanin kanssa vielä kolmekymppisenä tai sitä vanhempana. Opiskeluaika on niitä vuosia, jolloin ihminen vielä kehittyy ja aikuistuu, ja monesti opiskelun jälkeen siellä 25-30 -vuotiaana huomataan, että halutaan sittenkin elämältä ihan eri asioita, tai ei ole enää muita syitä olla yhdessä.
Omassa kaveripiirissäni kaikki lukioikäisenä tavanneet ovat yhdessä edelleen 50 lähestyessä. Vanhempana pariutuneet on ehtineet pariutua useammankin kerran.
Mutta ymmärrän olla yleistämättä.
Vierailija kirjoitti:
AMK ssa koulutettu ei ole korkeakoulutettu. Maisterista ylöspäin on.
Ainakin työelämässä hyvä insinööri AMK voi helposti päihittää diplomi-insinöörin työsuorituksella, vaikka tekisivät samaa täsmälleen työtä. Näin ainakin ohjelmointi puolella.
Luonne puolella DI:t jostain syystä ei esimerkiksi voi ylpeyttään kuulua mihinkään työntekijäliittoon. Ei edes yleiseen työttömyyskassaan. Yllättävän monella DI:llä tämmöinen aivopesu tehty koulussa. Vaikka eihän työnantaja edes noita saa tietää, pelkästään järkevää, että saa.ansiosidonnaisen päivärahan, jos joutuu työttömäksi. Nykyään moni joutuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse löysin puolisoni opiskeluaikana. Oma tutkinto yliopiston maisteritasoa, seurustelin aikani myös tuleman teknillisen alan tohtorin kanssa, mutta olipa hän itsekeskeinen ja booooring.
Oma mies, jo 20vuoden ajan, löytyi tosiaan kun opiskelin maisterivaihetta.
Hän on lukion kesken jättämyt (vaikea lukihäiriö, tuolloin vielä lukion rakenne ei oikein mahdollistanut menestyksekästä lukiooolkua hänelle, nyt asia onkin hieman toinen, kun ne hankalat yksittäiset kurssit voi suorittaa uudestaan, ei 'jää luokalleen'. Mutta aina intohimoisesti eteenpäin pyrkinyt minua paljon "korkeammalla" tälläkin hetkellä työskentelevä drop-out. Tienaa tuplasti sen minkä minä omassa koulutusta vastaavassa ammatissani.
(Kaiken kukkuraksi hän on aina ollut hieman ylipainoinen, ei mikään "jännis" vaikka toki omat akateemiset vanhemmat ensin hieman häntä kyseenalaistivat "kun ei ole mikään insinööri" 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK ssa koulutettu ei ole korkeakoulutettu. Maisterista ylöspäin on.
Ainakin työelämässä hyvä insinööri AMK voi helposti päihittää diplomi-insinöörin työsuorituksella, vaikka tekisivät samaa täsmälleen työtä. Näin ainakin ohjelmointi puolella.
Luonne puolella DI:t jostain syystä ei esimerkiksi voi ylpeyttään kuulua mihinkään työntekijäliittoon. Ei edes yleiseen työttömyyskassaan. Yllättävän monella DI:llä tämmöinen aivopesu tehty koulussa. Vaikka eihän työnantaja edes noita saa tietää, pelkästään järkevää, että saa.ansiosidonnaisen päivärahan, jos joutuu työttömäksi. Nykyään moni joutuu.
Alapeukutin koska melkoista sheebaa yleistit dippoista.
Mistäköhän sinä tuon niin tarkkaan tiedät??
Vihaan yleistyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK ssa koulutettu ei ole korkeakoulutettu. Maisterista ylöspäin on.
Ainakin työelämässä hyvä insinööri AMK voi helposti päihittää diplomi-insinöörin työsuorituksella, vaikka tekisivät samaa täsmälleen työtä. Näin ainakin ohjelmointi puolella.
Luonne puolella DI:t jostain syystä ei esimerkiksi voi ylpeyttään kuulua mihinkään työntekijäliittoon. Ei edes yleiseen työttömyyskassaan. Yllättävän monella DI:llä tämmöinen aivopesu tehty koulussa. Vaikka eihän työnantaja edes noita saa tietää, pelkästään järkevää, että saa.ansiosidonnaisen päivärahan, jos joutuu työttömäksi. Nykyään moni joutuu.
Alapeukutin koska melkoista sheebaa yleistit dippoista.
Mistäköhän sinä tuon niin tarkkaan tiedät??Vihaan yleistyksiä.
En alapeukuttanut, mutta samaa mieltä kanssasi. Jos muutaman tai jopa yhden ammattiryhmän jäsenen perusteella tekee yleistyksiä, niin mitä henkilön käsityskyvystä voi olla mieltä... Luultavasti syynä on alemmuudentunne matalammasta koulutuksesta.
Omalla koulutuksella ylpeily ja muiden mollaaminen ei anna kenestäkään älykästä kuvaa. Tätä ei ilmeisesti tajuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollain humppatieteiden taiteen maisterilla ei ole yhtää varaa katsoa nenänvarttaan pitkin AMK-insinööriä.
Jos et ole dippa-inssi, lakimies, kauppatieteiden maisteri tai lääkäri, niin sillä että olet maisteri, ei ole paskankaa väliä.
Jonkun pieni palkkaiselle alalle kouluttautuneen kasvatustieteiden maisterin on ihan turha luulla itsestään liikoja. Kyseessä on 3. asteen maisteritutkinto. Takana vain ne taiteilijat ja muut hörhöt.
No ei, mutta mitä yhteistä on amk-insinöörillä ja humppatieteiden maisterilla..? Amk-insinööri varmaan helpommin löytää sopivan puolison esim. amk-hoitsusta.
Itse oon amk-tradenomi ja asiantuntijatyössä, palkkani on keskivertoa parempi. Mieheni on amis-putkimies, fiksu ja hyvä hommassaan ja tienaa yhtä paljon kuin minäkin eli yli keskiverron. Ei ole mitään tarvetta mulla havitella korkeammin koulutettua miestä (oon itse asiassa niidekin kanssa seurustellut; sotatieteen maisterin eli laatikkoleukalentäjän ja di:n kanssa, olivat elämäni huonoimpia parisuhteita ja aika mielenvikaisia tyyppejä, luulivat olevansa muiden ihmisten yläpuolella).
Humppatieteiden maisteri se tässä näppejään jää nuolemaan, kun itse karsii vähemmän koulutetut AMK-insinöörit pois. Miehiä näin yleistäen, ei naisen koulutus kiinnosta.
Naisen koulutus ei kiinnosta kouluttamattomia miehiä. Akateemisia miehiä se kiinnostaa. Akateemiset miehet pariutuvat akateemisia naisia useammin toisen akateemisen kanssa. Eli naiset naivat miehiä useammin alaspäin.
Johtuisiko vaikka siitä, että koulutetuista naisista on ylitarjontaa? Näin ollen koulutetut miehet todella helposti pariutuvat koulutettujen naisten kanssa.
-ohis
Miksi se siitä johtuisi?
Miksi miehiä pitäisi mitenkään kiinnostaa naisen koulutustaso?
Parhaassa tapauksessa nainen olisi vielä samalla alalla ja sitten sen pitäisi päästä pätemään jokaisessa asiassa mistä keskustellaan.
Parasta ettei kumpikaan ymmärrä kläytännössä mitä toinen tekee niin pysyy rauha maassa. Naisten ongelma tuossa on nyt se ettei huonommin koulutettu yleensä kelpaa.
Oma on asianne.
Oho, miesmimosa ilmoittautui. Näille kaikki, mitä nainen suustaan päästää, on ”pätemistä”.
Siinä on muuten puolensa, jos mies on samalta alalta, mutta vielä pitemmälle koulutettu. Sellainen mies ei ota nokkiinsa siitä, että nainenkin jotain osaa, eikä napise, että ”kun säkin olet opiskellut tuommoisia ihan tyhmiä humppatieteitä”.
Tyhmän naisen esittäminen miehen mieliksi on työlästä, ei sitä välttämättä arjessaan jaksa. Sekin kaventaa koulutettujen naisten mahdollisuuksia löytää kumppani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollain humppatieteiden taiteen maisterilla ei ole yhtää varaa katsoa nenänvarttaan pitkin AMK-insinööriä.
Jos et ole dippa-inssi, lakimies, kauppatieteiden maisteri tai lääkäri, niin sillä että olet maisteri, ei ole paskankaa väliä.
Jonkun pieni palkkaiselle alalle kouluttautuneen kasvatustieteiden maisterin on ihan turha luulla itsestään liikoja. Kyseessä on 3. asteen maisteritutkinto. Takana vain ne taiteilijat ja muut hörhöt.
No ei, mutta mitä yhteistä on amk-insinöörillä ja humppatieteiden maisterilla..? Amk-insinööri varmaan helpommin löytää sopivan puolison esim. amk-hoitsusta.
Itse oon amk-tradenomi ja asiantuntijatyössä, palkkani on keskivertoa parempi. Mieheni on amis-putkimies, fiksu ja hyvä hommassaan ja tienaa yhtä paljon kuin minäkin eli yli keskiverron. Ei ole mitään tarvetta mulla havitella korkeammin koulutettua miestä (oon itse asiassa niidekin kanssa seurustellut; sotatieteen maisterin eli laatikkoleukalentäjän ja di:n kanssa, olivat elämäni huonoimpia parisuhteita ja aika mielenvikaisia tyyppejä, luulivat olevansa muiden ihmisten yläpuolella).
Humppatieteiden maisteri se tässä näppejään jää nuolemaan, kun itse karsii vähemmän koulutetut AMK-insinöörit pois. Miehiä näin yleistäen, ei naisen koulutus kiinnosta.
Naisen koulutus ei kiinnosta kouluttamattomia miehiä. Akateemisia miehiä se kiinnostaa. Akateemiset miehet pariutuvat akateemisia naisia useammin toisen akateemisen kanssa. Eli naiset naivat miehiä useammin alaspäin.
Johtuisiko vaikka siitä, että koulutetuista naisista on ylitarjontaa? Näin ollen koulutetut miehet todella helposti pariutuvat koulutettujen naisten kanssa.
-ohis
Miksi se siitä johtuisi?
Miksi miehiä pitäisi mitenkään kiinnostaa naisen koulutustaso?
Parhaassa tapauksessa nainen olisi vielä samalla alalla ja sitten sen pitäisi päästä pätemään jokaisessa asiassa mistä keskustellaan.
Parasta ettei kumpikaan ymmärrä kläytännössä mitä toinen tekee niin pysyy rauha maassa. Naisten ongelma tuossa on nyt se ettei huonommin koulutettu yleensä kelpaa.
Oma on asianne.
Useimmat akateemiset miehet arvostavat vaimon koulutusta ja nimenomaan valitsevat akateemisen vaimon. Ei ole pätemisen kanssa ongelmia, mutta akateemisissa parisuhteissa keskustellaan paljon ehkä duunarisuhteita enemmän ja arvostetaan sitä, että toinenkin osaa keskustella itseä kiinnostavista aiheista älyllisesti. Moni mies häpeää myös, jos oma vaimo puhuu ihan oppimattomia läpiä päästään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollain humppatieteiden taiteen maisterilla ei ole yhtää varaa katsoa nenänvarttaan pitkin AMK-insinööriä.
Jos et ole dippa-inssi, lakimies, kauppatieteiden maisteri tai lääkäri, niin sillä että olet maisteri, ei ole paskankaa väliä.
Jonkun pieni palkkaiselle alalle kouluttautuneen kasvatustieteiden maisterin on ihan turha luulla itsestään liikoja. Kyseessä on 3. asteen maisteritutkinto. Takana vain ne taiteilijat ja muut hörhöt.
No ei, mutta mitä yhteistä on amk-insinöörillä ja humppatieteiden maisterilla..? Amk-insinööri varmaan helpommin löytää sopivan puolison esim. amk-hoitsusta.
Itse oon amk-tradenomi ja asiantuntijatyössä, palkkani on keskivertoa parempi. Mieheni on amis-putkimies, fiksu ja hyvä hommassaan ja tienaa yhtä paljon kuin minäkin eli yli keskiverron. Ei ole mitään tarvetta mulla havitella korkeammin koulutettua miestä (oon itse asiassa niidekin kanssa seurustellut; sotatieteen maisterin eli laatikkoleukalentäjän ja di:n kanssa, olivat elämäni huonoimpia parisuhteita ja aika mielenvikaisia tyyppejä, luulivat olevansa muiden ihmisten yläpuolella).
Humppatieteiden maisteri se tässä näppejään jää nuolemaan, kun itse karsii vähemmän koulutetut AMK-insinöörit pois. Miehiä näin yleistäen, ei naisen koulutus kiinnosta.
Naisen koulutus ei kiinnosta kouluttamattomia miehiä. Akateemisia miehiä se kiinnostaa. Akateemiset miehet pariutuvat akateemisia naisia useammin toisen akateemisen kanssa. Eli naiset naivat miehiä useammin alaspäin.
Johtuisiko vaikka siitä, että koulutetuista naisista on ylitarjontaa? Näin ollen koulutetut miehet todella helposti pariutuvat koulutettujen naisten kanssa.
-ohis
Miksi se siitä johtuisi?
Miksi miehiä pitäisi mitenkään kiinnostaa naisen koulutustaso?
Parhaassa tapauksessa nainen olisi vielä samalla alalla ja sitten sen pitäisi päästä pätemään jokaisessa asiassa mistä keskustellaan.
Parasta ettei kumpikaan ymmärrä kläytännössä mitä toinen tekee niin pysyy rauha maassa. Naisten ongelma tuossa on nyt se ettei huonommin koulutettu yleensä kelpaa.
Oma on asianne.
Useimmat akateemiset miehet arvostavat vaimon koulutusta ja nimenomaan valitsevat akateemisen vaimon. Ei ole pätemisen kanssa ongelmia, mutta akateemisissa parisuhteissa keskustellaan paljon ehkä duunarisuhteita enemmän ja arvostetaan sitä, että toinenkin osaa keskustella itseä kiinnostavista aiheista älyllisesti. Moni mies häpeää myös, jos oma vaimo puhuu ihan oppimattomia läpiä päästään.
Tällaisissa asioissa se yhteiskuntaluokka juuri nimenomaan näkyy. Eli toisen yhteiskuntaluokan elämäntapa ja arvostukset ovat täysin tuntemattomia. Itselleni on täysin tuntematon ajatus se, että joku pitäisi koulutusta, keskustelutaitoa tai muuta vastaavaa itselleni normaalia kommunikaatiota turhana tai jopa "pätemisenä" tai riidan haastamisena.
Olen ennenkin huomannut tuollaisen asenteen, naisen tekstistä. Sen kirjoittaja väitti, että ei parisuhteessa keskustella politiikasta tai ajankohtaisista aiheista, vaan suurin osa parisuhteen elämästä on arkisten asioiden hoitamista ja rutiinia.
Tässä kohtaa tulee kuvaan se, että yhteiskuntaluokat ja samanlaiset pariutuvat keskenään. Se lähtee jo lapsuudenperheestä millaiseen perhe-elämään tottuu. Joidenkin elämä tosiaan on arkisten asioiden hoitamista eivätkä he keskustele mistään älyllisemmistä asioista. Voivat kokea sellaisen uhkaavana ja vieraana "pätemisenä".
Tietysti myös naisen asema perheessä liittyy samaan. On olemassa perheitä, joissa nainen on kodinhoitajan, äidin roolissa yksinomaan ja sitä pidetään normaalina. Siihen voi liittyä sovinismia, mutta ei välttämättä. Jos kumpikaan ei ole kiinnostunut mistään yhteiskunnallisesta tai älyllisestä, niin vakka on kantensa löytänyt. He ovat sellaiseen tyytyväisiä eivätkä toisenlaista puolisoa halua.
En siis yritä esittää, että toinen olisi toista parempi tai hienompi. Kyse on vain erilaisista tavoista elää, mikä tekee pariutumisen kovin erilaisista taustoista tuleville mahdottomaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK ssa koulutettu ei ole korkeakoulutettu. Maisterista ylöspäin on.
Ainakin työelämässä hyvä insinööri AMK voi helposti päihittää diplomi-insinöörin työsuorituksella, vaikka tekisivät samaa täsmälleen työtä. Näin ainakin ohjelmointi puolella.
Sellaisissa insinööritöissä, missä oikeasti tarvitaan matematiikkaa, ei yleensä AMK-inssit loista. Itse teen koneteknistä laskentaa, enkä ole yhtäkään AMK-paperit omaavaa kollegaa tavannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollain humppatieteiden taiteen maisterilla ei ole yhtää varaa katsoa nenänvarttaan pitkin AMK-insinööriä.
Jos et ole dippa-inssi, lakimies, kauppatieteiden maisteri tai lääkäri, niin sillä että olet maisteri, ei ole paskankaa väliä.
Jonkun pieni palkkaiselle alalle kouluttautuneen kasvatustieteiden maisterin on ihan turha luulla itsestään liikoja. Kyseessä on 3. asteen maisteritutkinto. Takana vain ne taiteilijat ja muut hörhöt.
No ei, mutta mitä yhteistä on amk-insinöörillä ja humppatieteiden maisterilla..? Amk-insinööri varmaan helpommin löytää sopivan puolison esim. amk-hoitsusta.
Itse oon amk-tradenomi ja asiantuntijatyössä, palkkani on keskivertoa parempi. Mieheni on amis-putkimies, fiksu ja hyvä hommassaan ja tienaa yhtä paljon kuin minäkin eli yli keskiverron. Ei ole mitään tarvetta mulla havitella korkeammin koulutettua miestä (oon itse asiassa niidekin kanssa seurustellut; sotatieteen maisterin eli laatikkoleukalentäjän ja di:n kanssa, olivat elämäni huonoimpia parisuhteita ja aika mielenvikaisia tyyppejä, luulivat olevansa muiden ihmisten yläpuolella).
Humppatieteiden maisteri se tässä näppejään jää nuolemaan, kun itse karsii vähemmän koulutetut AMK-insinöörit pois. Miehiä näin yleistäen, ei naisen koulutus kiinnosta.
Naisen koulutus ei kiinnosta kouluttamattomia miehiä. Akateemisia miehiä se kiinnostaa. Akateemiset miehet pariutuvat akateemisia naisia useammin toisen akateemisen kanssa. Eli naiset naivat miehiä useammin alaspäin.
Johtuisiko vaikka siitä, että koulutetuista naisista on ylitarjontaa? Näin ollen koulutetut miehet todella helposti pariutuvat koulutettujen naisten kanssa.
-ohis
Miksi se siitä johtuisi?
Miksi miehiä pitäisi mitenkään kiinnostaa naisen koulutustaso?
Parhaassa tapauksessa nainen olisi vielä samalla alalla ja sitten sen pitäisi päästä pätemään jokaisessa asiassa mistä keskustellaan.
Parasta ettei kumpikaan ymmärrä kläytännössä mitä toinen tekee niin pysyy rauha maassa. Naisten ongelma tuossa on nyt se ettei huonommin koulutettu yleensä kelpaa.
Oma on asianne.
Useimmat akateemiset miehet arvostavat vaimon koulutusta ja nimenomaan valitsevat akateemisen vaimon. Ei ole pätemisen kanssa ongelmia, mutta akateemisissa parisuhteissa keskustellaan paljon ehkä duunarisuhteita enemmän ja arvostetaan sitä, että toinenkin osaa keskustella itseä kiinnostavista aiheista älyllisesti. Moni mies häpeää myös, jos oma vaimo puhuu ihan oppimattomia läpiä päästään.
... Jatkan vielä, että en usko miesten valitsevan akateemista puolisoa tietoisesti. Valinta on tiedostamaton sitä kautta, että yhteinen sävel löytyy esimerkiksi sitä kautta, että toisen kanssa pystyy keskustelemaan niistä asioista, jotka itseä kiinnostavat.
Sellaisiakin parisuhteita tietysti on, jossa kohtaaminen tunnetasolla on hyvin vähäistä ja riidellään paljon. Jos ei ole minkäänlaista kokemusta omasta lapsuudesta siitä, että mies ja nainen voivat rakastaa ja kunnioittaa toisiaan syvästi, kohdata älyllisesti ja seksuaalisesti, niin ei sellaista osata edes vaatia itselle eikä uskota, että sellaista voi olla olemassa. Se taas on kokonaan eri asia kuin se puhutaanko parisuhteessa politiikasta vai pelkästään marjastamisesta, lapsista ja muista arkisista asioista. Parisuhteen laatu ei riipu siitä mistä keskustellaan, vaan millainen kontakti on. Siitä näkökulmasta koulutustausta tai sen eroavaisuus on onnellisuuden kannalta merkityksetön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollain humppatieteiden taiteen maisterilla ei ole yhtää varaa katsoa nenänvarttaan pitkin AMK-insinööriä.
Jos et ole dippa-inssi, lakimies, kauppatieteiden maisteri tai lääkäri, niin sillä että olet maisteri, ei ole paskankaa väliä.
Jonkun pieni palkkaiselle alalle kouluttautuneen kasvatustieteiden maisterin on ihan turha luulla itsestään liikoja. Kyseessä on 3. asteen maisteritutkinto. Takana vain ne taiteilijat ja muut hörhöt.
No ei, mutta mitä yhteistä on amk-insinöörillä ja humppatieteiden maisterilla..? Amk-insinööri varmaan helpommin löytää sopivan puolison esim. amk-hoitsusta.
Itse oon amk-tradenomi ja asiantuntijatyössä, palkkani on keskivertoa parempi. Mieheni on amis-putkimies, fiksu ja hyvä hommassaan ja tienaa yhtä paljon kuin minäkin eli yli keskiverron. Ei ole mitään tarvetta mulla havitella korkeammin koulutettua miestä (oon itse asiassa niidekin kanssa seurustellut; sotatieteen maisterin eli laatikkoleukalentäjän ja di:n kanssa, olivat elämäni huonoimpia parisuhteita ja aika mielenvikaisia tyyppejä, luulivat olevansa muiden ihmisten yläpuolella).
Humppatieteiden maisteri se tässä näppejään jää nuolemaan, kun itse karsii vähemmän koulutetut AMK-insinöörit pois. Miehiä näin yleistäen, ei naisen koulutus kiinnosta.
Naisen koulutus ei kiinnosta kouluttamattomia miehiä. Akateemisia miehiä se kiinnostaa. Akateemiset miehet pariutuvat akateemisia naisia useammin toisen akateemisen kanssa. Eli naiset naivat miehiä useammin alaspäin.
Johtuisiko vaikka siitä, että koulutetuista naisista on ylitarjontaa? Näin ollen koulutetut miehet todella helposti pariutuvat koulutettujen naisten kanssa.
-ohis
Miksi se siitä johtuisi?
Miksi miehiä pitäisi mitenkään kiinnostaa naisen koulutustaso?
Parhaassa tapauksessa nainen olisi vielä samalla alalla ja sitten sen pitäisi päästä pätemään jokaisessa asiassa mistä keskustellaan.
Parasta ettei kumpikaan ymmärrä kläytännössä mitä toinen tekee niin pysyy rauha maassa. Naisten ongelma tuossa on nyt se ettei huonommin koulutettu yleensä kelpaa.
Oma on asianne.
Useimmat akateemiset miehet arvostavat vaimon koulutusta ja nimenomaan valitsevat akateemisen vaimon. Ei ole pätemisen kanssa ongelmia, mutta akateemisissa parisuhteissa keskustellaan paljon ehkä duunarisuhteita enemmän ja arvostetaan sitä, että toinenkin osaa keskustella itseä kiinnostavista aiheista älyllisesti. Moni mies häpeää myös, jos oma vaimo puhuu ihan oppimattomia läpiä päästään.
... Jatkan vielä, että en usko miesten valitsevan akateemista puolisoa tietoisesti. Valinta on tiedostamaton sitä kautta, että yhteinen sävel löytyy esimerkiksi sitä kautta, että toisen kanssa pystyy keskustelemaan niistä asioista, jotka itseä kiinnostavat.
Sellaisiakin parisuhteita tietysti on, jossa kohtaaminen tunnetasolla on hyvin vähäistä ja riidellään paljon. Jos ei ole minkäänlaista kokemusta omasta lapsuudesta siitä, että mies ja nainen voivat rakastaa ja kunnioittaa toisiaan syvästi, kohdata älyllisesti ja seksuaalisesti, niin ei sellaista osata edes vaatia itselle eikä uskota, että sellaista voi olla olemassa. Se taas on kokonaan eri asia kuin se puhutaanko parisuhteessa politiikasta vai pelkästään marjastamisesta, lapsista ja muista arkisista asioista. Parisuhteen laatu ei riipu siitä mistä keskustellaan, vaan millainen kontakti on. Siitä näkökulmasta koulutustausta tai sen eroavaisuus on onnellisuuden kannalta merkityksetön.
Käytännössä yhteiskuntaluokka määrittää kyllä paljon muutakin kuin sitä keskustelun määrää. Työväenluokkaisille pareille on luontevaa usein, että elämän sfäärit eroavat sukupuolittuneesti. Miehet puuhaavat miesten juttuja mieskavereiden kanssa ja naiset naisten juttuja. Akateemisille taas on tyypillisempää, että vapaa-aikaa vietetään pariskuntana. Matkustellaan yhdessä, harrastetaan yhdessä, tehdään kotitöitä yhdessä esim. kokkaillaan yhdessä.
Korkeakoulutuille naisille ei kelpaa aina edes korkeakoulutetutkaan miehet. Moottoriajoneuvoja harrastava omakotitalossa asuva diplomi-insinööri on liian juntti.
Minä olen alkoholisti/duunariperheestä ja olen koulutukseltani lähäri. Minkälainen mies minulle mahtaisi sitten sopia? Pitäisikö katsoa koulutuksen mukaan vai harrastusten mukaan, että olisi mahdollisimman yhteensopiva?
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutuille naisille ei kelpaa aina edes korkeakoulutetutkaan miehet. Moottoriajoneuvoja harrastava omakotitalossa asuva diplomi-insinööri on liian juntti.
Niinhän se on. Varmaan ensimmäisen polven akateeminen maalaispikkukaupungista.
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutuille naisille ei kelpaa aina edes korkeakoulutetutkaan miehet. Moottoriajoneuvoja harrastava omakotitalossa asuva diplomi-insinööri on liian juntti.
No niin on.
T. juristi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollain humppatieteiden taiteen maisterilla ei ole yhtää varaa katsoa nenänvarttaan pitkin AMK-insinööriä.
Jos et ole dippa-inssi, lakimies, kauppatieteiden maisteri tai lääkäri, niin sillä että olet maisteri, ei ole paskankaa väliä.
Jonkun pieni palkkaiselle alalle kouluttautuneen kasvatustieteiden maisterin on ihan turha luulla itsestään liikoja. Kyseessä on 3. asteen maisteritutkinto. Takana vain ne taiteilijat ja muut hörhöt.
No ei, mutta mitä yhteistä on amk-insinöörillä ja humppatieteiden maisterilla..? Amk-insinööri varmaan helpommin löytää sopivan puolison esim. amk-hoitsusta.
Itse oon amk-tradenomi ja asiantuntijatyössä, palkkani on keskivertoa parempi. Mieheni on amis-putkimies, fiksu ja hyvä hommassaan ja tienaa yhtä paljon kuin minäkin eli yli keskiverron. Ei ole mitään tarvetta mulla havitella korkeammin koulutettua miestä (oon itse asiassa niidekin kanssa seurustellut; sotatieteen maisterin eli laatikkoleukalentäjän ja di:n kanssa, olivat elämäni huonoimpia parisuhteita ja aika mielenvikaisia tyyppejä, luulivat olevansa muiden ihmisten yläpuolella).
Humppatieteiden maisteri se tässä näppejään jää nuolemaan, kun itse karsii vähemmän koulutetut AMK-insinöörit pois. Miehiä näin yleistäen, ei naisen koulutus kiinnosta.
Naisen koulutus ei kiinnosta kouluttamattomia miehiä. Akateemisia miehiä se kiinnostaa. Akateemiset miehet pariutuvat akateemisia naisia useammin toisen akateemisen kanssa. Eli naiset naivat miehiä useammin alaspäin.
Johtuisiko vaikka siitä, että koulutetuista naisista on ylitarjontaa? Näin ollen koulutetut miehet todella helposti pariutuvat koulutettujen naisten kanssa.
-ohis
Miksi se siitä johtuisi?
Miksi miehiä pitäisi mitenkään kiinnostaa naisen koulutustaso?
Parhaassa tapauksessa nainen olisi vielä samalla alalla ja sitten sen pitäisi päästä pätemään jokaisessa asiassa mistä keskustellaan.
Parasta ettei kumpikaan ymmärrä kläytännössä mitä toinen tekee niin pysyy rauha maassa. Naisten ongelma tuossa on nyt se ettei huonommin koulutettu yleensä kelpaa.
Oma on asianne.
Useimmat akateemiset miehet arvostavat vaimon koulutusta ja nimenomaan valitsevat akateemisen vaimon. Ei ole pätemisen kanssa ongelmia, mutta akateemisissa parisuhteissa keskustellaan paljon ehkä duunarisuhteita enemmän ja arvostetaan sitä, että toinenkin osaa keskustella itseä kiinnostavista aiheista älyllisesti. Moni mies häpeää myös, jos oma vaimo puhuu ihan oppimattomia läpiä päästään.
... Jatkan vielä, että en usko miesten valitsevan akateemista puolisoa tietoisesti. Valinta on tiedostamaton sitä kautta, että yhteinen sävel löytyy esimerkiksi sitä kautta, että toisen kanssa pystyy keskustelemaan niistä asioista, jotka itseä kiinnostavat.
Sellaisiakin parisuhteita tietysti on, jossa kohtaaminen tunnetasolla on hyvin vähäistä ja riidellään paljon. Jos ei ole minkäänlaista kokemusta omasta lapsuudesta siitä, että mies ja nainen voivat rakastaa ja kunnioittaa toisiaan syvästi, kohdata älyllisesti ja seksuaalisesti, niin ei sellaista osata edes vaatia itselle eikä uskota, että sellaista voi olla olemassa. Se taas on kokonaan eri asia kuin se puhutaanko parisuhteessa politiikasta vai pelkästään marjastamisesta, lapsista ja muista arkisista asioista. Parisuhteen laatu ei riipu siitä mistä keskustellaan, vaan millainen kontakti on. Siitä näkökulmasta koulutustausta tai sen eroavaisuus on onnellisuuden kannalta merkityksetön.
Käytännössä yhteiskuntaluokka määrittää kyllä paljon muutakin kuin sitä keskustelun määrää. Työväenluokkaisille pareille on luontevaa usein, että elämän sfäärit eroavat sukupuolittuneesti. Miehet puuhaavat miesten juttuja mieskavereiden kanssa ja naiset naisten juttuja. Akateemisille taas on tyypillisempää, että vapaa-aikaa vietetään pariskuntana. Matkustellaan yhdessä, harrastetaan yhdessä, tehdään kotitöitä yhdessä esim. kokkaillaan yhdessä.
Mistä tiedät? Minulla ei ole duunaritaustaisia tuttavia ollenkaan, joten en tiedä. Onko tuota tutkittu jossain? Toisaalta keskiluokka on yleisin yhteiskuntaluokka, voisiko erillinen nais- ja miessfääri silloin olla duunariyhteiskuntaluokan kulttuurinen merkki?
Toisen yhteiskuntaluokan elämän ajatteleminen ei ole mitenkään helppoa, jos siihen ei ole kosketusta. En edes yritä kuvitella millaista toimeentulotuella elävän pitkäaikaistyöttömän elämä on, en tiedä siitä mitään. Helposti käy niin kuin olen palstalla huomannut, että toisen yhteiskuntaluokan elämään siirtää itsensä, siis oman taustansa ja ajattelutapansa, jolloin kuvitelma menee täysin pieleen. Voisin siis visioida, että olisi paljon vapaa-aikaa, istuisin kirjastossa ja kävisin marjametsässä, minkä jokainen köyhä tyrmää oikeutetusti epäempaattisena.
Vastaavasti olen lukenut useita kertoja täältä jonkun miehen vision siitä, miten hän muka on erittäin varakas akateeminen ja kansainvälinen toimitusjohtajamiljonääri ja ajelee urheiluautollaan veneelleen iskemään hyvännäköisiä nuoria naisia kultakorut ranteessa väikkyen. Ja ilmeisesti hän kuvittelee, että muut uskovat hänen olevan tuollainen, vaikka kertomus vain alleviivaa sitä, miten hän on siirtänyt itsensä kuvitelmassaan itselleen täysin vieraaseen maailmaan, josta ei tiedä mitään (tai mielikuvat ovat peräisin saippuasarjasta tai juorulehdistä). Vaikka noin hän varmaan toimisi, jos voittaisi lotossa. Eli hänen taustansa, ajatuksensa ja arvonsa eivät muutu, vaikka hän rikastuisi.
Alue: Aihe vapaa
Naisten inc elit ja tasoteoreetikot :)
"en löydä arvoistani miestä, koulutettujen miesten tulisi olla korvamerkittyjä koulutetuille naisille"