Syvä kehitysvamma
Minulla on 20-vuotias poika, jonka diagnoosi on syvä kehitysvammaisuus ja monivammaisuus. Vaikka hän onkin 20, hän on älyllisesti 0,5 vuotiaan tasolla.
1.Hän ei osaa kävellä
2.ruoka on vellimäisessä muodossa (koska pureminen ei onnistu) 3.ruokailu on todella sottaista, sillä osa ruuasta tulee ulos kuolan mukana.
4.hänellä on vaipat koko ajan, sillä suolen ja rakon hallinassa on todella paljon ongelmia.
5. Puhetta ei tule mitenkään, ei edes sanoja, vain epämääräistä huutoa
6.hänen saamat joululahjat ovat vauvoille tarkotettuja pehmoleluja
Voiko tälläistä 20 vuotiasta kutsua aikuiseksi, kun käytös on tätä tasoa?
Yhdessä kyselyssä kysyttiin: Montako lasta perheessä on? Laitoin tähän 1, sillä hän on ns. 100kiloinen vauva... Mikä on teidän mielipide? :)
Kommentit (58)
Abortti ei ole oikea ratkaisu. Kahitysvammasista ja
liikuntavammasista on paljon iloa meille kaikille
Minä pidän paljon kehitysvammasista ja liikunta
vammasista
Rankka kohtalo kaikille. Ei vaan voi muuta ajatella ja tehdä parhaansa.
T. Hoitaja
Että on omituista, kun syö vain velliä. MIksei olisi laitettu gastrostoomaa, koska vellilla tuskin on arvitsemus kunnossa. Olen sitä mieltä, että olet trolli.
Vierailija kirjoitti:
Surullista. Hirveä kohtalo ihmisellä, niin äidillä kuin tällä isolla lapsella.
Minusta tuo on karmeaa rääkkäystä ja ihmisarvoa loukkaavaa. Nykyinen lääketiede hyvistä tuloksistaan huolimatta lisää pitkää kärsimystä, vaikka tilanne olisi mikä.
Eläin on paremmassa asiassa. Se päästetään pois kärsimyskestä, eikä länkytetä että sehän voi olla onnellinen vaikeavammaisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista. Hirveä kohtalo ihmisellä, niin äidillä kuin tällä isolla lapsella.
Minusta tuo on karmeaa rääkkäystä ja ihmisarvoa loukkaavaa. Nykyinen lääketiede hyvistä tuloksistaan huolimatta lisää pitkää kärsimystä, vaikka tilanne olisi mikä.
Eläin on paremmassa asiassa. Se päästetään pois kärsimyskestä, eikä länkytetä että sehän voi olla onnellinen vaikeavammaisena.
Siis paremmassa asemassa tähän asiaan liittyen.
Vierailija kirjoitti:
Abortti ei ole oikea ratkaisu. Kahitysvammasista ja
liikuntavammasista on paljon iloa meille kaikille
Minä pidän paljon kehitysvammasista ja liikunta
vammasista
Mitä iloa ja rikkautta siinä on, jos toinen on mieleltään vajaampi. Niin kulunut fraasi tuo rikkauksista puhuminen ja se, kuinka jokaiselle pitäisi suoda oma auringonpaiste, jonkalaisena kehitysvammaisista ja erioten downeista puhutaan. Luulen sen olevan vain surun ja tuskan peittämistä vanhemmilta.
Moni lievästi kehitysvammainen tiedostaa vammaisuutensa ja kärsii erilaisista mielenterveys- ja päihdeongelmista. On se paljon muutakin kuin matala äo.
Kaikki kehitysvammaiset jotka tiedän on sellaisia, ettei vammaisuutta ole voitu havaita raskauden aikana. Muutamassa tapauksessa vauva on kärsinyt hapenpuutteesta synnytyksessä tai loppuraskaudesta ja muutama tapaus on sellainen, että vammaisuuden syytä ei tiedetä.
Senkin takia on kummallista, että kaikki ei millään tajua, ettei lapsen vammaisuus ole vanhempien valinta.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kehitysvammaiset jotka tiedän on sellaisia, ettei vammaisuutta ole voitu havaita raskauden aikana. Muutamassa tapauksessa vauva on kärsinyt hapenpuutteesta synnytyksessä tai loppuraskaudesta ja muutama tapaus on sellainen, että vammaisuuden syytä ei tiedetä.
Senkin takia on kummallista, että kaikki ei millään tajua, ettei lapsen vammaisuus ole vanhempien valinta.
Tuo onkin eri tilanne kuin se, että sikiöllä todetaan esim. Down ja silti pitää lapsi synnyttää. Abortin jättämättä tekemisen ei pitäisi perustua tunteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kehitysvammaiset jotka tiedän on sellaisia, ettei vammaisuutta ole voitu havaita raskauden aikana. Muutamassa tapauksessa vauva on kärsinyt hapenpuutteesta synnytyksessä tai loppuraskaudesta ja muutama tapaus on sellainen, että vammaisuuden syytä ei tiedetä.
Senkin takia on kummallista, että kaikki ei millään tajua, ettei lapsen vammaisuus ole vanhempien valinta.
Tuo onkin eri tilanne kuin se, että sikiöllä todetaan esim. Down ja silti pitää lapsi synnyttää. Abortin jättämättä tekemisen ei pitäisi perustua tunteisiin.
En ole kokenut, mutta varmasti on vaikeaa tehdä abortti, jos todetaan down.
Kun se on kuitenkin ihminen ja oma lapsi. Yksilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kehitysvammaiset jotka tiedän on sellaisia, ettei vammaisuutta ole voitu havaita raskauden aikana. Muutamassa tapauksessa vauva on kärsinyt hapenpuutteesta synnytyksessä tai loppuraskaudesta ja muutama tapaus on sellainen, että vammaisuuden syytä ei tiedetä.
Senkin takia on kummallista, että kaikki ei millään tajua, ettei lapsen vammaisuus ole vanhempien valinta.
Tuo onkin eri tilanne kuin se, että sikiöllä todetaan esim. Down ja silti pitää lapsi synnyttää. Abortin jättämättä tekemisen ei pitäisi perustua tunteisiin.
En ole kokenut, mutta varmasti on vaikeaa tehdä abortti, jos todetaan down.
Kun se on kuitenkin ihminen ja oma lapsi. Yksilö.
Tällaista kuulee erioten uskovaisilta. Kristinusko ei ole kaikkien mielenterveydelle sopivaa.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan on jo aikuinen ja tuossa iässä olisi hyvä hakea jo laitospaikkaa ja kotona sitten lomailua.
Itselläni on lievästi kehitysvammainen 12v. poika ja hän on taas ihan tässä mailmassa täysin mukana, mutta toisilla naisilla on raivostuttava asenne häntä kohtaan. Hän ei ole ääliö joka ei tajua tai osaa mitään. Siis lähinnä naapureista kyse.
Sama meillä mutta vamma keskivaikea.
On nyt 18vuotta. Itse en puhu hänestä muille naisille ja jos puhun niin puhun pojista.
Hän on mulle ihan tavallinen teini ja jotenkin vaan se vamma on unohtunut.
Et voi sanoa milloin jonkun pitää muuttaa pois.
Meillä asuu kotona 25 vuotiaaksi asti.
Ihan sen takia että ei ole vielä valmis muuttamaan ja kotona saa säästettyä rahaa.
16 v. alkaa eläkkeen ja takuueläkkeen saaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kehitysvammaiset jotka tiedän on sellaisia, ettei vammaisuutta ole voitu havaita raskauden aikana. Muutamassa tapauksessa vauva on kärsinyt hapenpuutteesta synnytyksessä tai loppuraskaudesta ja muutama tapaus on sellainen, että vammaisuuden syytä ei tiedetä.
Senkin takia on kummallista, että kaikki ei millään tajua, ettei lapsen vammaisuus ole vanhempien valinta.
Tuo onkin eri tilanne kuin se, että sikiöllä todetaan esim. Down ja silti pitää lapsi synnyttää. Abortin jättämättä tekemisen ei pitäisi perustua tunteisiin.
Erioten v*tuttaa ne vanhemmat, jotka kantaa geenivirhettä ja ensimmäinen lapsi on todettu vaikeavammaiseksi. Kuitenkin pitää päästä sikiämään lääkärin varoituksista huolimatta. Onko sen lapsen pakko olla biologinen silläkin ehdolla, että se syntyy vaikeavammaisena.
Samaan aikaan sitten geenivirhettä kantamattomat ja älykkäät jättää lapset tekemättä. Ihan tämän tilanteen takia on aika luopua vanhemman oikeudesta lapseen-asenteesta, ja laittaa jokainen vanhemmaksi haluava syyniin. En tarkoita vielä epilepsiaa sairastavia tai niitä, joilta puuttuu pari sormea. Epileptikko voi ilmeisesti synnyttää tänä päivänä terveitä lapsia, jos olen tietoni oikein päivittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kehitysvammaiset jotka tiedän on sellaisia, ettei vammaisuutta ole voitu havaita raskauden aikana. Muutamassa tapauksessa vauva on kärsinyt hapenpuutteesta synnytyksessä tai loppuraskaudesta ja muutama tapaus on sellainen, että vammaisuuden syytä ei tiedetä.
Senkin takia on kummallista, että kaikki ei millään tajua, ettei lapsen vammaisuus ole vanhempien valinta.
Tuo onkin eri tilanne kuin se, että sikiöllä todetaan esim. Down ja silti pitää lapsi synnyttää. Abortin jättämättä tekemisen ei pitäisi perustua tunteisiin.
Melkein kaikki Downit syntyy vanhemmille, jotka ei tienneet asiasta raskauden aikana. On äärimmäisen harvinaista jatkaa raskautta, jos tietäen Downin syndroomasta. Yritäpä muistaa tämä ennen kuin haukut vammaisten vanhempua. Mieti jos olisit itse heidän asemassaan.
Sinun lapsesi on fyysisesti nuori aikuinen ja henkisesti vauva. Puhuisin hänelle selkeästi ja hellästi lässyttämättä ja hoivaisin häntä kuin vauvaa. Muille ihmisille sanoisin, jos he lapsesta kysyisi, että minun lapsi on nuori kehitysvammainen aikuinen. Virallisia papereita tuskin tuon ikäisestä niin täyttelet, ellet ole hänen edunvalvoja.
T: Kehitysvammaisen nuoren aikuisen äiti
Ja vielä. Laittaisin hänet normaalisti lapsilukuuni. T:36
Vierailija kirjoitti:
Sinun lapsesi on fyysisesti nuori aikuinen ja henkisesti vauva. Puhuisin hänelle selkeästi ja hellästi lässyttämättä ja hoivaisin häntä kuin vauvaa. Muille ihmisille sanoisin, jos he lapsesta kysyisi, että minun lapsi on nuori kehitysvammainen aikuinen. Virallisia papereita tuskin tuon ikäisestä niin täyttelet, ellet ole hänen edunvalvoja.
T: Kehitysvammaisen nuoren aikuisen äiti
Näinä aikoina on kuitenkin valloillaan ajatus itsemääräämisoikeudesta: saat syödä liikaa makeaa, viis diabeteksesta, nauttia liikaa alkoholia ja ottaa miesvieraita vastaan, vaikka henkisen iän (8 vuotta) takia ei ole kykyä puolustaa itseään ja ymmärtää seurauksia.
Moniko antaisi normaalisti kehittyneen 8-vuotiaan mätätä herkkuja ja juoda joka päivä alkoholia, vaikka sairaudet kuten diabetes tai epilepsia pahenisi niiden takia. Tälläinen toiminta on näköjään sallittua kehitysvammaisille, koska "ovat aikuisia siinä missä muutkin aikuiset".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista. Hirveä kohtalo ihmisellä, niin äidillä kuin tällä isolla lapsella.
Minusta tuo on karmeaa rääkkäystä ja ihmisarvoa loukkaavaa. Nykyinen lääketiede hyvistä tuloksistaan huolimatta lisää pitkää kärsimystä, vaikka tilanne olisi mikä.
Eläin on paremmassa asiassa. Se päästetään pois kärsimyskestä, eikä länkytetä että sehän voi olla onnellinen vaikeavammaisena.
Tottakai voi olla onnellinen kehitysvammaisena!! Ei elämässä tarvitse pystyä esim.opiskelemaan tai pukemaan itse ollakseen onnellinen. Tuo on just kauheaa, että ulkopuoliset yrittävät määrittää toisen elämän arvon ja mielekkyyden.
Trolli kai tämäkin on, aika mauton sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista. Hirveä kohtalo ihmisellä, niin äidillä kuin tällä isolla lapsella.
Minusta tuo on karmeaa rääkkäystä ja ihmisarvoa loukkaavaa. Nykyinen lääketiede hyvistä tuloksistaan huolimatta lisää pitkää kärsimystä, vaikka tilanne olisi mikä.
Eläin on paremmassa asiassa. Se päästetään pois kärsimyskestä, eikä länkytetä että sehän voi olla onnellinen vaikeavammaisena.
Tottakai voi olla onnellinen kehitysvammaisena!! Ei elämässä tarvitse pystyä esim.opiskelemaan tai pukemaan itse ollakseen onnellinen. Tuo on just kauheaa, että ulkopuoliset yrittävät määrittää toisen elämän arvon ja mielekkyyden.
Vammaisuus on aina kurja juttu, riippuen toki minkä laatuinen vamma on. Kehitysvammaisuus on vielä kurjempi asia, koska silloin ei ole edes mahdollisuutta tehdä samoja asioita ja olla älyllisesti tasavertainen. Kehitysvammaisia ei kielletä tietenkään perustamasta lapsia, mutta miten asia käytännössä toteutuu. Lasten kanssa voi joutua vaikeuksiin, jos sellaisia saa (tai sanon ennemmin hankkia).
Olen hoitanut joitain vuosia kehitysvammaisia ja minusta ap:n pojan kaltaisia aikuisia on huomattavasti helpompi hoitaa kuin käveleviä, täysin arvaamattomia syvästi kehitysvammaisia..