Lue keskustelun säännöt.
Syvä kehitysvamma
26.06.2014 |
Minulla on 20-vuotias poika, jonka diagnoosi on syvä kehitysvammaisuus ja monivammaisuus. Vaikka hän onkin 20, hän on älyllisesti 0,5 vuotiaan tasolla.
1.Hän ei osaa kävellä
2.ruoka on vellimäisessä muodossa (koska pureminen ei onnistu) 3.ruokailu on todella sottaista, sillä osa ruuasta tulee ulos kuolan mukana.
4.hänellä on vaipat koko ajan, sillä suolen ja rakon hallinassa on todella paljon ongelmia.
5. Puhetta ei tule mitenkään, ei edes sanoja, vain epämääräistä huutoa
6.hänen saamat joululahjat ovat vauvoille tarkotettuja pehmoleluja
Voiko tälläistä 20 vuotiasta kutsua aikuiseksi, kun käytös on tätä tasoa?
Yhdessä kyselyssä kysyttiin: Montako lasta perheessä on? Laitoin tähän 1, sillä hän on ns. 100kiloinen vauva... Mikä on teidän mielipide? :)
Kommentit (58)
Suomessa vaikeasti kehitysvammainenkin saa paremmin apua kuin syrjäytynyt nuori. Kuitenkin siinä syrjäytyneessä nuoressa voi olla sata kertaa potentiaalia kuin vaikeasti kehitysvammaisella.
On sosiaalisesti hyväksyttyä pilkata mielenterveysongelmaisia, alkoholisteja ja narlkareita, ja samalla syyttää heitä omista ongelmistaan. Kehitysvammainen onkin niin aurinkoinen ja ihana, ettei mitään negatiivista tai kritisoivaa saa sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säälittää vanhemmat, jotka joutuu 24/7 hoitamaan vaikeasti tai syvästi kehitysvammaista lasta, joka vain huutaa eikä kykene edes puhumaan. Lapsi on vain pelkkä kuori.
Lyön vetoa, että se pahasti kehitysvammainen huutaa sisäisesti "tappakaa mut, tappakaa", mutta vanhemmat vain luulen niiden huutojen olevan rakkauden osoituksia.
Sinä se taas olet jäänyt alkueläimen tasolle.Mitäköhän sulle pitäisi tehdä?
Ovat vanhemmille raskaita taakkoja. Käy sääliksi.
Vierailija kirjoitti:
anteeksi,mutta miksi ette vain abortoi (nykypäivänä kun tilanne saadaan selville) jos haluatte pitää vaikeasti keharin niin älkää pistäkö laitoksiin heitä loppuiäksi vaan hoitakaa itse!ärsyttää vaan mutta pahasti kehitysvammaiset ei tuo yhteiskunnalle mitään eikä varmaa itse nauti tilastaan! olen hoitanut ja sain tarpeekseni vanhempien yhteiskunta hoitaa asenteesta.vaihdoin alaa kyllä juu.
Kehitysvamma ei ole sama asia kuin epämuodostuneisuus, jos sitä kuvittelet.
Olen tavannut työssäni aikuisia kehitysvammaisia, jotka ovat todella kauniita ihmisiä, etkä ensi näkemältä tajua, että he ovat mieleltään pikkulapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ammu haulikolla päähän tollasta pelleä joka on aikuisena älyllisesti kastemadon tasolla
Ja istu vankilassa noin 10 vuotta jos ei enemmänki
Vierailija kirjoitti:
Olen hoitanut joitain vuosia kehitysvammaisia ja minusta ap:n pojan kaltaisia aikuisia on huomattavasti helpompi hoitaa kuin käveleviä, täysin arvaamattomia syvästi kehitysvammaisia..
Olen samaa mieltä iso velieni on kehitysvammainen ehkä noin 4 vuotiian tasolla. Hänellä on saman laisia raivokohtauksia kun nelivuotiaalla. esimerkiksi kun olin 12 hän heitti minua vesilasilla koska ei halunnut syödä ruokaa. Kun olin 14-17 hän löi ja potki minua usein. Kerran jopa meilkein sairaaala kuntoon. Vanhemmat vain sanoivat ettei hän tarkoita sitä. Voitte varmaan arvata että muutin 18 vuotiiana toiselle puolelle suomea , vaihdoin nimeni ja lopetin kenenkään perheen jäseenen yhteyden pidon. Olen kyllästynyt kun kukaan ei puuttunut siihen ja kaikki hehkuttavat kuinka ihania kehitysvammaiset ovat.
En todellakaan koskaan enään ole kehitysvammaisten kanssa missään tekemisissä ja jos oma lapsi paljastuisi sellaiseksi jättäisin valtion huomaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen hoitanut joitain vuosia kehitysvammaisia ja minusta ap:n pojan kaltaisia aikuisia on huomattavasti helpompi hoitaa kuin käveleviä, täysin arvaamattomia syvästi kehitysvammaisia..
Olen samaa mieltä iso velieni on kehitysvammainen ehkä noin 4 vuotiian tasolla. Hänellä on saman laisia raivokohtauksia kun nelivuotiaalla. esimerkiksi kun olin 12 hän heitti minua vesilasilla koska ei halunnut syödä ruokaa. Kun olin 14-17 hän löi ja potki minua usein. Kerran jopa meilkein sairaaala kuntoon. Vanhemmat vain sanoivat ettei hän tarkoita sitä. Voitte varmaan arvata että muutin 18 vuotiiana toiselle puolelle suomea , vaihdoin nimeni ja lopetin kenenkään perheen jäseenen yhteyden pidon. Olen kyllästynyt kun kukaan ei puuttunut siihen ja kaikki hehkuttavat kuinka ihania kehitysvammaiset ovat.
En todellakaan koskaan enään ole kehitysvammaisten kanssa missään tekemisissä ja jos oma lapsi paljastuisi sellaiseksi jättäisin valtion huomaan
Ennen luonto hoiti, mutta kiitos ylihumanisoitineen yhteiskunnan, tuollaisia pidetään nykyään hengissä vaikka tilanne olisi mikä.
Nostit sitteen kuukauden vanhan ketjun haukkuaksesi kehitysvammaisia. Mikä sinua oikein vaivaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen tiedän että syvästi kehitysvammaiset on tyhmempiä kuin eläimet on kohtuutonta että eläimillä ei ole samoja oikeuksia
itkettää tää kohtalo. Olispa eutanasia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti lapsesi kuolee nopeasti se on hirveä taakka yhteiskunnalle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä että miksi sellaisia epsikiöitä kuin ap:n lapsi pidetään elossa.
Ymmärrän, että sinulla voi olla monia huolia ja kysymyksiä liittyen poikasi kehitysvammaisuuteen ja hänen tilanteeseensa. On tärkeää huomata, että jokainen yksilö kehitysvamman kanssa on yksilöllinen, ja heidän kehitystasonsa ja toimintakykynsä vaihtelevat suuresti.
Vaikka poikasi käyttäytyminen ja taidot saattavat olla samankaltaisia kuin pienellä lapsella, hänen fyysinen ikänsä on kuitenkin 20 vuotta. Terminologiaa ja käsitteitä voidaan käyttää eri tavoin, mutta yleisesti ottaen fyysinen ikä määrittää sen, miten yksilöä kutsutaan aikuiseksi.
Kehitysvammaisuuden ja monivammaisuuden kanssa eläminen voi olla haastavaa sekä yksilölle että perheelle. On tärkeää saada tarvittavaa tukea ja hoitoa poikasi tarpeiden perusteella. Kehitysvamma-alan ammattilaiset, kuten lääkärit, terapeutit ja sosiaalityöntekijät, voivat auttaa tarvittavan avun ja palveluiden järjestämisessä.
Lisäksi vertaistuki, yhteydenpito muiden samanlaisessa tilanteessa olevien perheiden kanssa ja osallistuminen kehitysvammaisille tarkoitettuihin tukiryhmiin voivat olla hyödyllisiä. Näiden kanavien kautta voi saada arvokasta tietoa, tukea ja ymmärrystä.
Keskusteleminen asiantuntijoiden kanssa, jotka tuntevat poikasi tilanteen yksityiskohtaisesti, voi auttaa sinua saamaan paremman käsityksen siitä, miten voit tukea poikaasi parhaiten ja millaisia mahdollisuuksia on saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Sen tiedän että syvästi kehitysvammaiset on tyhmempiä kuin eläimet on kohtuutonta että eläimillä ei ole samoja oikeuksia
On tärkeää erottaa ihmisten kyvyt ja oikeudet eläimistä. Ihmisillä on ainutlaatuinen asema ja arvo yhteiskunnassa, ja heillä on perusoikeudet ja ihmisoikeudet, jotka perustuvat ihmisarvoon, riippumatta heidän kyvyistään tai vammoistaan.
Eläimet puolestaan ansaitsevat omanlaisensa suojelun ja hyvinvoinnin. Useimmissa maissa on olemassa lakeja ja säännöksiä, jotka suojaavat eläinten oikeuksia ja kieltävät eläimiin kohdistuvan väkivallan ja julmuuden.
On tärkeää kunnioittaa ja suojella sekä ihmisten että eläinten oikeuksia ja hyvinvointia. Tämä tarkoittaa, että jokaisen yksilön, olipa kyseessä ihminen tai eläin, arvo ja oikeudet tulee ottaa huomioon.
Kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat erityistä tukea ja hoitoa voidakseen elää täyttä ja laadukasta elämää. Heidän oikeutensa ja hyvinvointinsa tulee olla ensisijaisia. Samalla on tärkeää huolehtia myös eläinten hyvinvoinnista ja kohdella niitä kunnioituksella ja huolella.
Tästä tuli mieleen vaippojen käyttö. Nykyvaipat on paksuja housuja-kauhea jätemäärä. Vanhuksillakin käytetään näitä ja ne on todella kutittavia,hiostavia,puristavia. Kokeilkaa käyttää. Ei ihme että monet yrittää repiä niitä pois. Syvästi kehitysvammainen ei yleensä edes elä aikuiseksi. Heitä ei tietääkseni elvytetä? Itse olen aikuinen, enkä kestä enää yhtää kipua enkä epämukavaa olotilaa, tuntuu tuskalliselta ajatella että vammaiset ja vanhukset ei pysty vaikuttamaan eloonsa.
Totta kai eläinkin voi olla onnellinen kehitysvammaisena. Oletko samaa mieltä kanssani?
Ihan lähipiiristäni tiedän kehitysvammaisen, joka kerran rupesi itkemäänkin, kun sai tietää, ettei hänellä ole mahdollisuutta samanlaiseen työhön ja koulutukseen, perheen perustamiseen ja ajokorttiin. Hän mielellään vaihtaisi paikkoja vaikka minun tai muun kanssa ilman, että elämä rullaa hoitajien ehdoilla.