Lue keskustelun säännöt.
Minkälainen äiti ei tykkää siivoamisesta?
26.06.2014 |
Kysyn tätä ihan tosissani, sekä ihan neutraalisti. Mun on erittäin vaikea eläytyä siihen tilanteeseen, että jollain on lapsia ja siivoaminen tympii. Ennen lapsia olin aikamoinen sotkupytty, mutta se muuttui heti kun tuli lapsia, se vaan alkoi tuntua järkevältä ja nykyisin siivoamiseen tullut jo himo. Siispä kysyn uudellen, millainen olet sinä äiti joka et oikeasti tykkää siivoamisesta?
Kommentit (51)
Miten ihmeessä siivoamista inhoava nainen yhtäkkiä synnytyksessä muuttuisi siivoamisesta pitäväksi?
Sinulla taitaa olla sellainen kummallinen käsitys, että synnytys - vai onko se jo lapsen odotus - muuttaa naisen aivotoimintaa jollakin tavalla. Voit olla oikeassa, mutta se muutos ei todellakaan johda siivousintoon vaan liittyy hoivahormoneihin.
20:n e-pillereihin liittyvä siivousneuroosi tosin viittaa siihen, että jotain tekemistä raskaushormoneilla voi olla.
En ole koskaan pitänyt siivoamisesta, jos en varsinaisesti inhonnutkaan. Tyydyn kohtuulliseen siisteystasoon ja mieluummin siistinä pitämiseen kuin siivoamiseen.
Lasten saaminen ei ole millään tavalla muuttanut tilannetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä! Tykkään kyllä siististä ja puhtaasta kodista, mutta sitä siivoamista vihaan. Siivoan kyllä koska akko kai se on, mutta teen sen sillee aikaa pintapuolisesti aina ja enemmänkö mielelläni antasin sen jonkun muun tahon hoidettavaksi ihan kokonaan.
Leppoisana luonteena makoilen mieluummin sohvalla ja luen. Mua ei yksinkertaisesti häiritse jos kamat ovat vähän levällään.
Vanhemmiten (40++) olen kuitenkin kehittänyt jonkinmoisen systeemin siivoukseen, eli karsinut tavaramäärää minimiin ja yritän pitää jonkunlaista perussiisteyttä yllä,jottei tarvitse ryhtyä suursiivouksia tekemään.
Tietysti asiaan nykyisellään vaikuttaa sekin, että Lapset ovat aikuisia:), jäänyt duplojen kerääminen vähemmälle.
Minä!
Siivoan, kun on pakko. Ei siitä juuri mielihyvää saa.
Enkä usko, että rankkakaan siivoaminen olisi kovin tehokasta liikuntaa.
Te, ketkä inhoatte siivoamista: eikö teillä ole kauniita koteja ja huonekaluja? Itse pidän siivoamisesta ja meillä on myös upouusi, kauniistisisustettu koti. En voisi kuvitellakaan, että kaikki kauniit huonekalut peittyisivät pölyyn ja tahmeisiin sormenjälkiin. Kaunis kylppäri ja keittiö haisisivat ja olisivat muutenkin likaisia. Kamalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 13:53"]Pidän siivoamisesta, jos siivottava paikka on selkeä, ei lojuvia tavaroita hidasteina tiellä.
[/quote]
Mun mielestä mitään siivottavaa ei edes ole, jos tavaroita ei loju ympäriinsä,
ts. "selkeitä paikkoja" ei siivota :)
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 14:38"]
Te, ketkä inhoatte siivoamista: eikö teillä ole kauniita koteja ja huonekaluja? Itse pidän siivoamisesta ja meillä on myös upouusi, kauniistisisustettu koti. En voisi kuvitellakaan, että kaikki kauniit huonekalut peittyisivät pölyyn ja tahmeisiin sormenjälkiin. Kaunis kylppäri ja keittiö haisisivat ja olisivat muutenkin likaisia. Kamalaa.
[/quote]
Mikä nyt ei mene jakeluun siinä että toiset eivät pidä siivoamisesta?
Miksi pitää vängätä tyyliin "itse pidän siivoamisesta..." Kun ME EI PIDETÄ.
Sä et osaa kuvitella pölyistä kotia. Hienoa, ei sun tarvitse.
Eikä meidänkään tarvitse kuvitella, meillä on se. Ei paljon paina joku pölynpala jossain.
Ja ehkä ne huonekalut nyt eivät ihan heti peity rasvaisiin sormenjälkiin. Yks kaks sormenjälkeä jossain pöydässä ei mun maailmaa kaada. Pyyhin kun kerkeän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
27: On minulla kaunis koti ja kauniita huonekaluja. Voi olla, että sinun käsityksesi kauneudesta ei viehätä minua.
On kaunis koti ja tykkään sisutaa ja tykkään siitä että koti on siisti, mutta siitä siivouksesta toimintana en pidä. Ei siis ole minusta kivaa ei pätkääkään. Nauttisin siitä siististä lopputuloksesta myös jos joku muu sen siivoamisen suorittaisi. Ei siis ole sama asia tykätä siisteydestä ja tykätä siivoamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä. Mun äiti oli siivoushullu. Kun mietin lapsuuttani, muistan että äiti siivosi aina.
Mulla kotona esim vessa ja keittiö ovat aina kuuratut, mutta tavarat saattavat olla hujan hajan. Mistään kaaoksesta ei kuitenkaan voi puhua. Inhoan siivoamista, se on aina tervanjuontia. Lapset, 8v sotkevat esim ruokaillessa ja tuovat hiekkaa sisään.
Kun sotku ahdistaa ja siivoaminen ei nappaa, lähden ovesta ulos.
No mun äiti, eikä se siivoa valituksistakaan huolimatta. Ei siellä kotona varsinaisesti epähygieenistä ole ainakaan keittiössä mutta sotkua riittää! Itse olin teininä myös sottapytty mutta nykyään ihan siisti. Että joo, kyllä niitä sotkuisia äitejä on. Meillä myös isä on aika sotkuinen eli koti oli aika kaaos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan tavallinen työssäkäyvä äiti jolla on kolme lasta. En tykkää siivoamisesta, mutta siivoan silti. Teen monia asioita joista en tykkää, koska niistä seuraa palkkio. Tässä tapauksessa siisti koti jossa viihdyn paremmin kuin sotkuisessa.
Mutta en kuluta aikaani päivittäin siivoamiseen, eikä siihen missään tapauksessa ole minkään sortin himo. Kun siivoan teen sen tehokkaasti, järjestelmällisesti ja taukoja pitämättä, jotta pääsen nopeammin tekemään jotain mukavampaa.
minä inhoan siivoamista, se on välttämätön pakko, jota väistelen viimeiseen asti. Onneksi meillä käy siivooja säännöllisesti.
Ja millainenko olen? Äiti (jep, äitiys ei tuo mukanaan siivousintoa), akateeminen, työssä käyvä, kulttuuria, sisustamista, taiteita, kirjoja ja matkustelua rakastava 30+ kahden alakouluikäisen äiti. Tärkeintä maailmassa ovat omat lapseni, kotia rakastan myös. Urheilen säännöllisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin neuroottisen tarkka siisteydestä, kun asuin yhdessä mieheni kanssa. Saimme lapsen ja sama meno jatkui.
Erottuamme olin kahden iloisen ja touhukkaan pojan yksinhuoltaja. Eron jälkeen alkanut vapautunut ilmapiiri vei minut mukanaan.
Hankin itsellenikin esim. nappulakengät. Yhteinen aika lasten kanssa alkoi olla paljon tärkeämpää, kuin luutu kädessä kulkeminen.
Jatkoin myös maalaamista ja kaikenlaista käsillä näpertelyä.
Kotonamme oli aina viihtyisää, vaikka maalit ja piirustukset saattoivat vallata tilaa, kuten myös hienot leikit. :)
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 15:03"]
minä inhoan siivoamista, se on välttämätön pakko, jota väistelen viimeiseen asti. Onneksi meillä käy siivooja säännöllisesti.
Ja millainenko olen? Äiti (jep, äitiys ei tuo mukanaan siivousintoa), akateeminen, työssä käyvä, kulttuuria, sisustamista, taiteita, kirjoja ja matkustelua rakastava 30+ kahden alakouluikäisen äiti. Tärkeintä maailmassa ovat omat lapseni, kotia rakastan myös. Urheilen säännöllisesti.
[/quote]
niin ja meillä on viimeisen päälle suunniteltu uusi koti ja kallis sisustus, rakastan designia :) Ja inhoan siivoamista - repikää siitä :D
Minkälainen ihminen ei nauti siivoamisesta? Vaikka asuin yksin, miehen kanssa tai miehen ja lasten kanssa olen nauttinut siivoamisesta. Olen aina mielummin siivonnut kuin laittanut ruokaa esimerkiksi. En ymmärrä kuinka kukaan voisi nauttia likaisesta kodistaan, perhetilanteestaan riippumatta.
Minkälainen äiti ei nauti ulkoilusta säässä kuin säässä? Minkälainen äiti ei pidä askartelusta? Minkälainen äiti ei tykkää laittaa ruokaa? Tämänhän voisi kääntää ihan miten päin vain, ja aina löytyy joku asia, joka olisi lapsiperheessä hyvä olla kunnossa mutta joillekin ihmisille se asia on vastenmielinen.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 14:44"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 14:38"]
Te, ketkä inhoatte siivoamista: eikö teillä ole kauniita koteja ja huonekaluja? Itse pidän siivoamisesta ja meillä on myös upouusi, kauniistisisustettu koti. En voisi kuvitellakaan, että kaikki kauniit huonekalut peittyisivät pölyyn ja tahmeisiin sormenjälkiin. Kaunis kylppäri ja keittiö haisisivat ja olisivat muutenkin likaisia. Kamalaa.
[/quote]
Mikä nyt ei mene jakeluun siinä että toiset eivät pidä siivoamisesta?
Miksi pitää vängätä tyyliin "itse pidän siivoamisesta..." Kun ME EI PIDETÄ.
Sä et osaa kuvitella pölyistä kotia. Hienoa, ei sun tarvitse.
Eikä meidänkään tarvitse kuvitella, meillä on se. Ei paljon paina joku pölynpala jossain.
Ja ehkä ne huonekalut nyt eivät ihan heti peity rasvaisiin sormenjälkiin. Yks kaks sormenjälkeä jossain pöydässä ei mun maailmaa kaada. Pyyhin kun kerkeän.
[/quote]
No sä et tuohtumiksesi keskellä huomannut kysymystäni. Kysyin, eikö siivousta inhoavilla ole kauniita koteja. Halusin vain tietää, onko täällä ihmisiä, joilla on upouudet kodit ja kauniita, ehkä arvokkaitakin huonekaluja, mutta eivät silti siivoa.
Ylenmääräinen siivoaminen on hyvä keino paeta läsnäoloa lapseen. Jos kokoajan viihtyy keittiössä ei tarvitse myöskään olla lasten kanssa.
Ihmiset siivoavat koska tykkäävät siisteydestä, harvempi itse siivoamisesta tykkää.
Semmoinen äiti, joka on edelleen oma itsensä eikä muuttunut perheen talouskoneeksi synnytettyään lapsen. Minusta on normaalia, että ihmisen luonne ei muutu, vaikka saisi lapsia, oli kyseessä mies tai nainen.
Meillä ei ole erityisen sotkuista, vaikka en siivoamisesta mitään intohimoja ole kehittänyt, mies siivoaa kuten ennenkin.