Lue keskustelun säännöt.
Voiko joku selittää tasoteorian?
27.06.2021 |
Monissa ketjuissa puhutaan tasoteoriasta, mutta yhdessäkään ei selitetä, mikä se on. Rivien välistä tulkitsemalla myös vaikuttaa, että eri kommentoijilla on eri käsitys siitä, mikä on tasoteoria. Osaako joku selittää sen?
Kommentit (631)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka naiset yrittävät kiistää tasoteorian niin tästäkin huomaa, että tasoteoria puhuttaa ja monella on siitä kertovia kokemuksia.
Naiset eivät yritä kiistää tasoteoriaa, vaan osa naisista näissä ketjuissa. "Naiset sitä ja tätä"- tuo yleistäminen ei hirveästi lisää uskottavuutta, kun teoriasta keskustellaan eli ongelmana myös se, että "naisille" kasataan koko joukko kielteisiä sen sijaan että keskityttäisiin puhumaan tasoteoriasta.
Hypergamiasta: jotkut ihmiset (eivät vain naiset) ovat hypergamisia mikä usein tarkoittaa (ei välttämättä), ettei ymmärrä omaa tasoaan. Esimerkiksi se yleinen valitus, että sporttinen mies ei löydä sporttista naista on hypergaminen ja tasoteorian vastainen, sillä sporttisuus ei nosta miehen arvoa tasoteorian mukaan. Se ei siis ole yksi faktoreista, jotka merkittävästi vaikuttaisivat miehen arvostukseen, vaikka on yksi yleisimpiä miesten kuvitelmia, että sporttisuus (isot lihakset, hyvä kunto jne.) olisi tai sen pitäisi olla pariutumisarvoa nostava tekijä. Se on siis samanlainen harha kuin naisilla se, että akateemisuus nostaisi pariutumisarvoa.
Hypergamialla siis tarkoitetaan sitä, että jonkin ominaisuus mitä itse arvostaa nostetaan yleiseksi arvostusperiaatteeksi, vaikka se ei sitä ole. Tämä ei sulje pois sitä, että tietyt yksilöt tai ihmisryhmät voisi arvostaa ko. ominaisuuutta suurestikin, mutta jos puhutaan suurista deittailumarkkinoista, niin ne eivät arvoa nosta kuten ei milloinkaan käy silloinkaan, kun oma tunnearvo yritetään laskuttaa muilta. Se ei vain onnistu.
Tasoteoriasta on turha vääntää kaiken selitystä, siihen se ei ole edes tarkoitettu. Hyöty on lähinnä siinä, että sen avulla voidaan ehkä ymmärtää vastakkaisen sukupuolen ajattelua. Luulen, että tasoteoriassa naisia kiukuttaa se, että miehet ovat aika ulkonäkökeskeisiä. Palstan tasomiehiä taas kiukuttaa, että naiset ovat niin kovasti geenikomeuden perään eli tavallaan molempia ärsyttää sama asia.
Taas omat toiveet esitetään totuuksina. Ei minua naisena ärsytä tasoteoriasta se että miehet ovat ulkinäkökeskeisiä. Pääsin siitä yli joskus alakouluikäisenä. Tasoteoriassa minua ärsyttää se, että siitä puuttuu puolet ihmisten välisen vuorovaikutuksen ilmiöistä ja sekin olisi ihan ok, who cares mitä joku autustisten miesten kerho keskenään puuhaa. Mutta kun nämä onnettomat autistit ilmestyy joka jumalan ketjuun täällä jankkaamaan, aiheesta viis.
Sä varmaan pystyt selittämään aukottomasti sitten miksi naiset pariutuvat naistenhakkaajien kanssa, tekevät niile lapsia, miksi ne miehet tienaavat parisuhteissa rahat, ja miksi kaikki verbaalinen väkivalta on jotenkin naisille ok.
Sovitaan ettei ulkonäkö, varallisuus ja status omassa viitekehyksessä vaikuta.
Ovatko naiset aivan saatanan tyhmiä vai miksi haluatte että teitä kohdellaan noin?
Miehet tienaavat parisuhteissa rahat? Mitäh? Kaikissa parisuhteessa jotka itse tiedän molemmat tienaa rahat. Myös niillä miehillä joilla miehen tienaamat rahat riittäisivät varsin hyvin, molemmat käy silti töissä. Ja mitä ihmettä varakkuudella ja hakkaamisella on tekemistä toistensa kanssa? Ihan tosissaanko väität ettei persaukiset nistit hakkaa kumppaneitaan? Ihmiset hyväksyy verbaalisen ja fyysisen väkivallan silloin kun sen on heille lapsuudenkodissa opetettu normaaliksi elämäksi tai silloin kun narsisti hitaasti keittää sammakon "hyväksymään" sen, oltuaan ensin oikein ihana deittailukumppani. Siinä, olepa hyvä.
Miehet tienaavat merkittävästi naisia enemmän 51% parisuhteissa. Tämä luku ennen lapsia ja se luonnollisesti kasvaa kun kakarat saadaan aikaiseksi. Tasavertaisia tuloissa ollaan vain 29% parisuhteista. Joku voisi väittää että miehen varallisuus on ihan lukujen valossa vaikuttava tekijä myös suomessa, sillä muutenhan naiset huolisivat ihan oman tasoistensa lähestymiset.
Mitä taas väkivaltaan tulee niin se oli se kysymys: miksi haluatte sitä?
Sulla taas tuntuu muuten menevän asiat vähän sekaisin... persaukinen nisti tuskin on omaa tasoaan paremmin kanssa missään tekemisissä, kysymys onkin millaiselle naiselle se nisti on parempi kuin hän itse. Nyt puhutaan siitä saako huippumalli miljonäärin, saako kouluttamaton nätti nainen suht hyvin tienaavan miehen, saako rämehirviö hieman "oudon" miehen. Tasoteoriassa ei väitetä että rämehirviö saa joka viikonloppu panokaverikseen sen lentäjän.
Naiset on useammin töissä matalapalkka-aloilla ja naiset ottaa enemmän osumaa lasten teosta, silti sinä odotat tasapuolisuutta. Ja kuvittelet että naiset päätyy väkivaltaisiin suhteisiin ja pysyy niissä rahan takia. Käsityksesi ovat tosi, tosi lapsellisia ja hyötyisit ihan aikuisten oikeasti nyt väkivallan psykologiaan perehtymisestä palkkatasolla olevan taso"teorian" sijaan. Ihan oikeasti.
Paskapuhetta.
Naiset on useammin töissä matalapalkka-aloilla- Katso niitä kuvaajia jotka on jo tänne ketjuun linkattu.
naiset ottaa enemmän osumaa lasten teosta - 51% ennen lapsia, 56 lasten jäleen
Naisille riittäisi hyvin miehiä oman tulotason läheltä suuntaan tai toiseen. Silti jotenkin ihmeellisesti pariudutte niiden kanssa jotka tienaavat merkittävästi enemmän. Selittäkää se ilman että puhutaan statuksesta tai rahasta koska tasoteoria on paskapuhetta.
Katso itse. Se kuvaaja, jonka minä näin, nimenomaan näytti, että naisia on niissä alemmissa tuloluokissa enemmän kuin miehiä ja ylemmissä tuloluokissa on enemmän miehiä kuin naisia. Edelleen ihmettelen, miten pystyit sen kuvaajan tulkitsemaan toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei saa tykkäyksiä Tinderissä ja ratkaisu on juhannuksen viettäminen tasojankaten. Vissiin kukaan ei meinaakaan kehitellä teoriaa jossa pitäisi mennä ulos asunnosta ja hankkia ystäviä ja verkostoja ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä.
Ei ole kovin helppoa niillekään, joilla on erinomaiset sosiaaliset taidot, koska samanaikaisesti kun tinder on vaikea, sitä pidetään myös ainoana soveliaana tapana lähestyä. Baarissa ei kuulemma enää voi mennä iskemään ketään, sitä pidetään epäsopivana. Ja koska nykynuoriso ei enää käytä alkoholiakaan niin työpaikat ja opinnot ovat niitä harvoja paikkoja missä uusiin ihmisiin tutustuu ja sielläkään ei välttämättä ole soveliasta etsiä rakastettua, ainakaan työpaikalla. Moni asia on muuttunut.
Jos olen aivan rehellinen, minusta pariutuminen ei tunnu onnistuvan niin hyvin nyt sopivuudenkaan kannalta. Ulkonäkö on merkittävä, pariutuminen on vaikeaa, jolloin parin sopivuus toisilleen on heikoissa kantimissa verrattuna entisaikoihin, jolloin pariutumista oli soveliasta yrittää missä tahansa. Nykyisin sitä pidetään ahdisteluna, ihmisten kanssa puhumista pidetään outona ja potentiaalisesti vaarallisena. Sopiva keino on tinder, mutta se on mahdoton, joten ollaan pattitilanteessa.
Tässä taas yksi vastaus josta todellinen syy paistaa läpi. No-life mies. Ei ole harrastuksia, ei ole ystäviä, ei verkostoja työn ulkopuolella.
Olen nainen ja tarkastelin tilannetta tyttärieni ikäluokan silmin. Ovat korkeakoulutettuja, tasokkaita naisia, jotka eivät enää käytä tinderiä, ovat pettyneitä siihen. Käsittääkseni se on hyvin yleistä. Yksikään heistä ei harrasta mitään yhden illan juttuja eikä ole sellaisista kiinnostunut.
Mikähän pakkomielle se on, että jokainen kommentti pitää koettaa vääntää siihen muottiin, missä toista saa haukkua ja solvata. Mietipä sitä.
En kyllä pidä sivusta tuota omaa analyysiasi kovin todenmukaisena. Olen nuorehko nainen, ja kyllä minun tuttavapiirissäni parisuhteet edelleen syntyvät pääosin ihan muualla kuin Tinderissä. Tinderissä on tietty porukka, tietty porukka ei. MInua sinne ei saisi korveelläkään ja aina on seuraa löytynyt.
Niin, nämä eivät enää palaa Tinderiin ja kokevat, että muualta seuran saaminen on mahdotonta. Sivusta seuraten niin varmaan onkin, koska liikkuvat hyvin pienessä piirissä töistä ja opinnoista johtuen. Eivät käy baareissa ja tapaa uusia ihmisiä riittävästi, koska kiire. En kuitenkaan lähde kyseenalaistamaan heidän näkemyksiään, koska se olisi ilkeää. On heidän oma asiansa miten toimivat tai ovat toimimatta.
Toki on. Mutta jos ei juuri missään liiku, niin seuraa ei saa. Se ei ole maailman vika vaan oma vika.
En ole sanonut, etteivät liikkuisi missään, onko tämä väärinlukeminen tahallista? En myöskään pidä tuosta "oma vika" -asenteesta, siis syyllistämisestä eivätkä he enkä minä tässä heidän puolestaan ole maailmaa syyttämässä. Vain kertomassa sitä, että nämä iänikuiset neuvot "mene ulos ja tutustu ihmisiin" eivät enää tänä päivänä toimi kuten ennen. Jos olisin sinkku, niin ärsyttäisi minuakin tuollainen neuvominen kuin olisin imbesilli. Olen itse syyllistynyt samaan ja huomasin, että se ärsyttää, neuvominen, jos ja kun asia on arka.
Sitä en ole ollut väittämässäkään, että pariutuminen olisi mahdotonta. Suurin osa näistä tuskailijoista pariutuu varmasti aikanaan ja en tod. ole ehdottamassa riman laskemista. Päinvastoin sehän tässä juuri on mielestäni ongelmana ollutkin että rima ei ole ihan tarpeeksi korkealla. Se on riski, jos vaikkapa koulutustaso on aivan erilainen. Siitä seuraa ongelmia pitkällä tähtäimellä ja olen niitä nähnytkin. Siksi heidän tulee ehdottomasti pitää tiukasti omasta viiteryhmästään kiinni, vaikka se sitten johtaisi pitempään sinkkuuteen, ihan sukupuolta katsomatta. Ei kannata perustaa parisuhdetta ennen kuin kaikki natsaa ja jos sellaista ei löydy on parempi olla yksin. Huono parisuhde johtaa vain huonoon elämään kaikille eikä siihen kannata lapsia tehdä. Sitä paitsi sinkkuna elämisessä ei mun mielestä ole mitään vikaa. Hyvää elämää voi elää monin tavoin ja muotoilla sitä mieleisekseen.
Sinkkujen ongelmia ja asioita on yhtä paljon kuin sinkkujakin. Mutta yksi ongelma selvästi on se, että tinderöinti häiritsee tavanomaista deittailua, jossa tavataan ihmisiä oman viiteryhmän sisältä. Siellä tavataan laajalla skaalalla ja pettymyksiä tulee. Esimerkiksi takertuvuus ja mustasukkaisuus ilmenevät aivan ok:lta vakuttavassa ihmisessä vasta kun on tavattu, kun taas jos hänet olisi tiennyt jo ennalta, olisi voinut arvata millainen hän on. Tuleva tutkimus varmasti tulee selvittämään näitä asioita, sillä alhainen syntyvyys on yhteiskunnallisesti iso ongelma. Ilman muualta tulevia kuolisimme sukupuuttoon.
Millionarematch ja Rosebrides. Pystyt hakemaan oman tulotason sisällä olevia ehdokkaita. Heitä saattaa olla vähän, mutta aina kannattaa yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei saa tykkäyksiä Tinderissä ja ratkaisu on juhannuksen viettäminen tasojankaten. Vissiin kukaan ei meinaakaan kehitellä teoriaa jossa pitäisi mennä ulos asunnosta ja hankkia ystäviä ja verkostoja ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä.
Ei ole kovin helppoa niillekään, joilla on erinomaiset sosiaaliset taidot, koska samanaikaisesti kun tinder on vaikea, sitä pidetään myös ainoana soveliaana tapana lähestyä. Baarissa ei kuulemma enää voi mennä iskemään ketään, sitä pidetään epäsopivana. Ja koska nykynuoriso ei enää käytä alkoholiakaan niin työpaikat ja opinnot ovat niitä harvoja paikkoja missä uusiin ihmisiin tutustuu ja sielläkään ei välttämättä ole soveliasta etsiä rakastettua, ainakaan työpaikalla. Moni asia on muuttunut.
Jos olen aivan rehellinen, minusta pariutuminen ei tunnu onnistuvan niin hyvin nyt sopivuudenkaan kannalta. Ulkonäkö on merkittävä, pariutuminen on vaikeaa, jolloin parin sopivuus toisilleen on heikoissa kantimissa verrattuna entisaikoihin, jolloin pariutumista oli soveliasta yrittää missä tahansa. Nykyisin sitä pidetään ahdisteluna, ihmisten kanssa puhumista pidetään outona ja potentiaalisesti vaarallisena. Sopiva keino on tinder, mutta se on mahdoton, joten ollaan pattitilanteessa.
Tässä taas yksi vastaus josta todellinen syy paistaa läpi. No-life mies. Ei ole harrastuksia, ei ole ystäviä, ei verkostoja työn ulkopuolella.
Olen nainen ja tarkastelin tilannetta tyttärieni ikäluokan silmin. Ovat korkeakoulutettuja, tasokkaita naisia, jotka eivät enää käytä tinderiä, ovat pettyneitä siihen. Käsittääkseni se on hyvin yleistä. Yksikään heistä ei harrasta mitään yhden illan juttuja eikä ole sellaisista kiinnostunut.
Mikähän pakkomielle se on, että jokainen kommentti pitää koettaa vääntää siihen muottiin, missä toista saa haukkua ja solvata. Mietipä sitä.
En kyllä pidä sivusta tuota omaa analyysiasi kovin todenmukaisena. Olen nuorehko nainen, ja kyllä minun tuttavapiirissäni parisuhteet edelleen syntyvät pääosin ihan muualla kuin Tinderissä. Tinderissä on tietty porukka, tietty porukka ei. MInua sinne ei saisi korveelläkään ja aina on seuraa löytynyt.
Niin, nämä eivät enää palaa Tinderiin ja kokevat, että muualta seuran saaminen on mahdotonta. Sivusta seuraten niin varmaan onkin, koska liikkuvat hyvin pienessä piirissä töistä ja opinnoista johtuen. Eivät käy baareissa ja tapaa uusia ihmisiä riittävästi, koska kiire. En kuitenkaan lähde kyseenalaistamaan heidän näkemyksiään, koska se olisi ilkeää. On heidän oma asiansa miten toimivat tai ovat toimimatta.
Toki on. Mutta jos ei juuri missään liiku, niin seuraa ei saa. Se ei ole maailman vika vaan oma vika.
Samat valittajat eivät myöskään halua laajentaa hakuaan tai harkita lähtöä töiden/puolison perässä uuteen maahan. Kotona on kivempi murjottaa.
Ei sillä yksinkin pystyy olemaan, kunhan et syytä siitä ketään.
Sinä et tiedä kenenkään tänne kirjoittavan sinkun taustoja, joten kommenttisi on täysin asiaton. Itse asiassa ne nuoret joista itse tässä parilla viimeisellä sivulla olen kuvannut, ovat työskennelleet ulkomailla ennen koronaa ja muutenkin varsin kansainvälisiä. Monet heistä ovat asuneet ulkomailla vanhempien mukana jo pienenä ja puhuvat useita kieliä sujuvasti. He ovat tosiaan naisia, joiden puoliso saattaa hyvinkin löytyä ulkomailta, vaikka sekin voi olla sopivuuden kannalta riski, kun naimakauppojen mukana tulee aina paljon muutakin kuin se mies. Samankaltaiset taustat ovat hyvä ennuste suhteelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei saa tykkäyksiä Tinderissä ja ratkaisu on juhannuksen viettäminen tasojankaten. Vissiin kukaan ei meinaakaan kehitellä teoriaa jossa pitäisi mennä ulos asunnosta ja hankkia ystäviä ja verkostoja ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä.
Ei ole kovin helppoa niillekään, joilla on erinomaiset sosiaaliset taidot, koska samanaikaisesti kun tinder on vaikea, sitä pidetään myös ainoana soveliaana tapana lähestyä. Baarissa ei kuulemma enää voi mennä iskemään ketään, sitä pidetään epäsopivana. Ja koska nykynuoriso ei enää käytä alkoholiakaan niin työpaikat ja opinnot ovat niitä harvoja paikkoja missä uusiin ihmisiin tutustuu ja sielläkään ei välttämättä ole soveliasta etsiä rakastettua, ainakaan työpaikalla. Moni asia on muuttunut.
Jos olen aivan rehellinen, minusta pariutuminen ei tunnu onnistuvan niin hyvin nyt sopivuudenkaan kannalta. Ulkonäkö on merkittävä, pariutuminen on vaikeaa, jolloin parin sopivuus toisilleen on heikoissa kantimissa verrattuna entisaikoihin, jolloin pariutumista oli soveliasta yrittää missä tahansa. Nykyisin sitä pidetään ahdisteluna, ihmisten kanssa puhumista pidetään outona ja potentiaalisesti vaarallisena. Sopiva keino on tinder, mutta se on mahdoton, joten ollaan pattitilanteessa.
Tässä taas yksi vastaus josta todellinen syy paistaa läpi. No-life mies. Ei ole harrastuksia, ei ole ystäviä, ei verkostoja työn ulkopuolella.
Olen nainen ja tarkastelin tilannetta tyttärieni ikäluokan silmin. Ovat korkeakoulutettuja, tasokkaita naisia, jotka eivät enää käytä tinderiä, ovat pettyneitä siihen. Käsittääkseni se on hyvin yleistä. Yksikään heistä ei harrasta mitään yhden illan juttuja eikä ole sellaisista kiinnostunut.
Mikähän pakkomielle se on, että jokainen kommentti pitää koettaa vääntää siihen muottiin, missä toista saa haukkua ja solvata. Mietipä sitä.
En kyllä pidä sivusta tuota omaa analyysiasi kovin todenmukaisena. Olen nuorehko nainen, ja kyllä minun tuttavapiirissäni parisuhteet edelleen syntyvät pääosin ihan muualla kuin Tinderissä. Tinderissä on tietty porukka, tietty porukka ei. MInua sinne ei saisi korveelläkään ja aina on seuraa löytynyt.
Niin, nämä eivät enää palaa Tinderiin ja kokevat, että muualta seuran saaminen on mahdotonta. Sivusta seuraten niin varmaan onkin, koska liikkuvat hyvin pienessä piirissä töistä ja opinnoista johtuen. Eivät käy baareissa ja tapaa uusia ihmisiä riittävästi, koska kiire. En kuitenkaan lähde kyseenalaistamaan heidän näkemyksiään, koska se olisi ilkeää. On heidän oma asiansa miten toimivat tai ovat toimimatta.
Toki on. Mutta jos ei juuri missään liiku, niin seuraa ei saa. Se ei ole maailman vika vaan oma vika.
En ole sanonut, etteivät liikkuisi missään, onko tämä väärinlukeminen tahallista? En myöskään pidä tuosta "oma vika" -asenteesta, siis syyllistämisestä eivätkä he enkä minä tässä heidän puolestaan ole maailmaa syyttämässä. Vain kertomassa sitä, että nämä iänikuiset neuvot "mene ulos ja tutustu ihmisiin" eivät enää tänä päivänä toimi kuten ennen. Jos olisin sinkku, niin ärsyttäisi minuakin tuollainen neuvominen kuin olisin imbesilli. Olen itse syyllistynyt samaan ja huomasin, että se ärsyttää, neuvominen, jos ja kun asia on arka.
Sitä en ole ollut väittämässäkään, että pariutuminen olisi mahdotonta. Suurin osa näistä tuskailijoista pariutuu varmasti aikanaan ja en tod. ole ehdottamassa riman laskemista. Päinvastoin sehän tässä juuri on mielestäni ongelmana ollutkin että rima ei ole ihan tarpeeksi korkealla. Se on riski, jos vaikkapa koulutustaso on aivan erilainen. Siitä seuraa ongelmia pitkällä tähtäimellä ja olen niitä nähnytkin. Siksi heidän tulee ehdottomasti pitää tiukasti omasta viiteryhmästään kiinni, vaikka se sitten johtaisi pitempään sinkkuuteen, ihan sukupuolta katsomatta. Ei kannata perustaa parisuhdetta ennen kuin kaikki natsaa ja jos sellaista ei löydy on parempi olla yksin. Huono parisuhde johtaa vain huonoon elämään kaikille eikä siihen kannata lapsia tehdä. Sitä paitsi sinkkuna elämisessä ei mun mielestä ole mitään vikaa. Hyvää elämää voi elää monin tavoin ja muotoilla sitä mieleisekseen.
Sinkkujen ongelmia ja asioita on yhtä paljon kuin sinkkujakin. Mutta yksi ongelma selvästi on se, että tinderöinti häiritsee tavanomaista deittailua, jossa tavataan ihmisiä oman viiteryhmän sisältä. Siellä tavataan laajalla skaalalla ja pettymyksiä tulee. Esimerkiksi takertuvuus ja mustasukkaisuus ilmenevät aivan ok:lta vakuttavassa ihmisessä vasta kun on tavattu, kun taas jos hänet olisi tiennyt jo ennalta, olisi voinut arvata millainen hän on. Tuleva tutkimus varmasti tulee selvittämään näitä asioita, sillä alhainen syntyvyys on yhteiskunnallisesti iso ongelma. Ilman muualta tulevia kuolisimme sukupuuttoon.
En ymmärrä tätä tinderin demonisointia. Se on vain väline ihmisten tapaamiseen. Ihan niiden samojen ihmisten, joita tuolla oikeassa maailmassa liikkuu. Se ei muuta hyvää ihmistä pervoksi pettäjäksi. Se ei myöskään sulje pois sitä tavanomaista deittailua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei saa tykkäyksiä Tinderissä ja ratkaisu on juhannuksen viettäminen tasojankaten. Vissiin kukaan ei meinaakaan kehitellä teoriaa jossa pitäisi mennä ulos asunnosta ja hankkia ystäviä ja verkostoja ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä.
Ei ole kovin helppoa niillekään, joilla on erinomaiset sosiaaliset taidot, koska samanaikaisesti kun tinder on vaikea, sitä pidetään myös ainoana soveliaana tapana lähestyä. Baarissa ei kuulemma enää voi mennä iskemään ketään, sitä pidetään epäsopivana. Ja koska nykynuoriso ei enää käytä alkoholiakaan niin työpaikat ja opinnot ovat niitä harvoja paikkoja missä uusiin ihmisiin tutustuu ja sielläkään ei välttämättä ole soveliasta etsiä rakastettua, ainakaan työpaikalla. Moni asia on muuttunut.
Jos olen aivan rehellinen, minusta pariutuminen ei tunnu onnistuvan niin hyvin nyt sopivuudenkaan kannalta. Ulkonäkö on merkittävä, pariutuminen on vaikeaa, jolloin parin sopivuus toisilleen on heikoissa kantimissa verrattuna entisaikoihin, jolloin pariutumista oli soveliasta yrittää missä tahansa. Nykyisin sitä pidetään ahdisteluna, ihmisten kanssa puhumista pidetään outona ja potentiaalisesti vaarallisena. Sopiva keino on tinder, mutta se on mahdoton, joten ollaan pattitilanteessa.
Tässä taas yksi vastaus josta todellinen syy paistaa läpi. No-life mies. Ei ole harrastuksia, ei ole ystäviä, ei verkostoja työn ulkopuolella.
Olen nainen ja tarkastelin tilannetta tyttärieni ikäluokan silmin. Ovat korkeakoulutettuja, tasokkaita naisia, jotka eivät enää käytä tinderiä, ovat pettyneitä siihen. Käsittääkseni se on hyvin yleistä. Yksikään heistä ei harrasta mitään yhden illan juttuja eikä ole sellaisista kiinnostunut.
Mikähän pakkomielle se on, että jokainen kommentti pitää koettaa vääntää siihen muottiin, missä toista saa haukkua ja solvata. Mietipä sitä.
En kyllä pidä sivusta tuota omaa analyysiasi kovin todenmukaisena. Olen nuorehko nainen, ja kyllä minun tuttavapiirissäni parisuhteet edelleen syntyvät pääosin ihan muualla kuin Tinderissä. Tinderissä on tietty porukka, tietty porukka ei. MInua sinne ei saisi korveelläkään ja aina on seuraa löytynyt.
Niin, nämä eivät enää palaa Tinderiin ja kokevat, että muualta seuran saaminen on mahdotonta. Sivusta seuraten niin varmaan onkin, koska liikkuvat hyvin pienessä piirissä töistä ja opinnoista johtuen. Eivät käy baareissa ja tapaa uusia ihmisiä riittävästi, koska kiire. En kuitenkaan lähde kyseenalaistamaan heidän näkemyksiään, koska se olisi ilkeää. On heidän oma asiansa miten toimivat tai ovat toimimatta.
Toki on. Mutta jos ei juuri missään liiku, niin seuraa ei saa. Se ei ole maailman vika vaan oma vika.
En ole sanonut, etteivät liikkuisi missään, onko tämä väärinlukeminen tahallista? En myöskään pidä tuosta "oma vika" -asenteesta, siis syyllistämisestä eivätkä he enkä minä tässä heidän puolestaan ole maailmaa syyttämässä. Vain kertomassa sitä, että nämä iänikuiset neuvot "mene ulos ja tutustu ihmisiin" eivät enää tänä päivänä toimi kuten ennen. Jos olisin sinkku, niin ärsyttäisi minuakin tuollainen neuvominen kuin olisin imbesilli. Olen itse syyllistynyt samaan ja huomasin, että se ärsyttää, neuvominen, jos ja kun asia on arka.
Sitä en ole ollut väittämässäkään, että pariutuminen olisi mahdotonta. Suurin osa näistä tuskailijoista pariutuu varmasti aikanaan ja en tod. ole ehdottamassa riman laskemista. Päinvastoin sehän tässä juuri on mielestäni ongelmana ollutkin että rima ei ole ihan tarpeeksi korkealla. Se on riski, jos vaikkapa koulutustaso on aivan erilainen. Siitä seuraa ongelmia pitkällä tähtäimellä ja olen niitä nähnytkin. Siksi heidän tulee ehdottomasti pitää tiukasti omasta viiteryhmästään kiinni, vaikka se sitten johtaisi pitempään sinkkuuteen, ihan sukupuolta katsomatta. Ei kannata perustaa parisuhdetta ennen kuin kaikki natsaa ja jos sellaista ei löydy on parempi olla yksin. Huono parisuhde johtaa vain huonoon elämään kaikille eikä siihen kannata lapsia tehdä. Sitä paitsi sinkkuna elämisessä ei mun mielestä ole mitään vikaa. Hyvää elämää voi elää monin tavoin ja muotoilla sitä mieleisekseen.
Sinkkujen ongelmia ja asioita on yhtä paljon kuin sinkkujakin. Mutta yksi ongelma selvästi on se, että tinderöinti häiritsee tavanomaista deittailua, jossa tavataan ihmisiä oman viiteryhmän sisältä. Siellä tavataan laajalla skaalalla ja pettymyksiä tulee. Esimerkiksi takertuvuus ja mustasukkaisuus ilmenevät aivan ok:lta vakuttavassa ihmisessä vasta kun on tavattu, kun taas jos hänet olisi tiennyt jo ennalta, olisi voinut arvata millainen hän on. Tuleva tutkimus varmasti tulee selvittämään näitä asioita, sillä alhainen syntyvyys on yhteiskunnallisesti iso ongelma. Ilman muualta tulevia kuolisimme sukupuuttoon.
En ymmärrä tätä tinderin demonisointia. Se on vain väline ihmisten tapaamiseen. Ihan niiden samojen ihmisten, joita tuolla oikeassa maailmassa liikkuu. Se ei muuta hyvää ihmistä pervoksi pettäjäksi. Se ei myöskään sulje pois sitä tavanomaista deittailua.
Sieltä ei tavoita oman viiteryhmän ihmisiä, vaan kasvokuvan ja muutaman lauseen perusteella valitseminen on kuin lottoamista. Siksi minusta on parempi tavata ihan normaalielämän ympyröissä, uskon, että lopputulos on parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei saa tykkäyksiä Tinderissä ja ratkaisu on juhannuksen viettäminen tasojankaten. Vissiin kukaan ei meinaakaan kehitellä teoriaa jossa pitäisi mennä ulos asunnosta ja hankkia ystäviä ja verkostoja ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä.
Ei ole kovin helppoa niillekään, joilla on erinomaiset sosiaaliset taidot, koska samanaikaisesti kun tinder on vaikea, sitä pidetään myös ainoana soveliaana tapana lähestyä. Baarissa ei kuulemma enää voi mennä iskemään ketään, sitä pidetään epäsopivana. Ja koska nykynuoriso ei enää käytä alkoholiakaan niin työpaikat ja opinnot ovat niitä harvoja paikkoja missä uusiin ihmisiin tutustuu ja sielläkään ei välttämättä ole soveliasta etsiä rakastettua, ainakaan työpaikalla. Moni asia on muuttunut.
Jos olen aivan rehellinen, minusta pariutuminen ei tunnu onnistuvan niin hyvin nyt sopivuudenkaan kannalta. Ulkonäkö on merkittävä, pariutuminen on vaikeaa, jolloin parin sopivuus toisilleen on heikoissa kantimissa verrattuna entisaikoihin, jolloin pariutumista oli soveliasta yrittää missä tahansa. Nykyisin sitä pidetään ahdisteluna, ihmisten kanssa puhumista pidetään outona ja potentiaalisesti vaarallisena. Sopiva keino on tinder, mutta se on mahdoton, joten ollaan pattitilanteessa.
Tässä taas yksi vastaus josta todellinen syy paistaa läpi. No-life mies. Ei ole harrastuksia, ei ole ystäviä, ei verkostoja työn ulkopuolella.
Olen nainen ja tarkastelin tilannetta tyttärieni ikäluokan silmin. Ovat korkeakoulutettuja, tasokkaita naisia, jotka eivät enää käytä tinderiä, ovat pettyneitä siihen. Käsittääkseni se on hyvin yleistä. Yksikään heistä ei harrasta mitään yhden illan juttuja eikä ole sellaisista kiinnostunut.
Mikähän pakkomielle se on, että jokainen kommentti pitää koettaa vääntää siihen muottiin, missä toista saa haukkua ja solvata. Mietipä sitä.
En kyllä pidä sivusta tuota omaa analyysiasi kovin todenmukaisena. Olen nuorehko nainen, ja kyllä minun tuttavapiirissäni parisuhteet edelleen syntyvät pääosin ihan muualla kuin Tinderissä. Tinderissä on tietty porukka, tietty porukka ei. MInua sinne ei saisi korveelläkään ja aina on seuraa löytynyt.
Niin, nämä eivät enää palaa Tinderiin ja kokevat, että muualta seuran saaminen on mahdotonta. Sivusta seuraten niin varmaan onkin, koska liikkuvat hyvin pienessä piirissä töistä ja opinnoista johtuen. Eivät käy baareissa ja tapaa uusia ihmisiä riittävästi, koska kiire. En kuitenkaan lähde kyseenalaistamaan heidän näkemyksiään, koska se olisi ilkeää. On heidän oma asiansa miten toimivat tai ovat toimimatta.
Toki on. Mutta jos ei juuri missään liiku, niin seuraa ei saa. Se ei ole maailman vika vaan oma vika.
Samat valittajat eivät myöskään halua laajentaa hakuaan tai harkita lähtöä töiden/puolison perässä uuteen maahan. Kotona on kivempi murjottaa.
Ei sillä yksinkin pystyy olemaan, kunhan et syytä siitä ketään.Sinä et tiedä kenenkään tänne kirjoittavan sinkun taustoja, joten kommenttisi on täysin asiaton. Itse asiassa ne nuoret joista itse tässä parilla viimeisellä sivulla olen kuvannut, ovat työskennelleet ulkomailla ennen koronaa ja muutenkin varsin kansainvälisiä. Monet heistä ovat asuneet ulkomailla vanhempien mukana jo pienenä ja puhuvat useita kieliä sujuvasti. He ovat tosiaan naisia, joiden puoliso saattaa hyvinkin löytyä ulkomailta, vaikka sekin voi olla sopivuuden kannalta riski, kun naimakauppojen mukana tulee aina paljon muutakin kuin se mies. Samankaltaiset taustat ovat hyvä ennuste suhteelle.
Ehkä he ei olekaan niin hyvää seuraa kuin itse kuvittelevat? Exäni on paperilla todella lupaavan oloinen partneri kunnes tapaat hänet IRL. Itsekäs, materialistinen pelimies 😎
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei saa tykkäyksiä Tinderissä ja ratkaisu on juhannuksen viettäminen tasojankaten. Vissiin kukaan ei meinaakaan kehitellä teoriaa jossa pitäisi mennä ulos asunnosta ja hankkia ystäviä ja verkostoja ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä.
Ei ole kovin helppoa niillekään, joilla on erinomaiset sosiaaliset taidot, koska samanaikaisesti kun tinder on vaikea, sitä pidetään myös ainoana soveliaana tapana lähestyä. Baarissa ei kuulemma enää voi mennä iskemään ketään, sitä pidetään epäsopivana. Ja koska nykynuoriso ei enää käytä alkoholiakaan niin työpaikat ja opinnot ovat niitä harvoja paikkoja missä uusiin ihmisiin tutustuu ja sielläkään ei välttämättä ole soveliasta etsiä rakastettua, ainakaan työpaikalla. Moni asia on muuttunut.
Jos olen aivan rehellinen, minusta pariutuminen ei tunnu onnistuvan niin hyvin nyt sopivuudenkaan kannalta. Ulkonäkö on merkittävä, pariutuminen on vaikeaa, jolloin parin sopivuus toisilleen on heikoissa kantimissa verrattuna entisaikoihin, jolloin pariutumista oli soveliasta yrittää missä tahansa. Nykyisin sitä pidetään ahdisteluna, ihmisten kanssa puhumista pidetään outona ja potentiaalisesti vaarallisena. Sopiva keino on tinder, mutta se on mahdoton, joten ollaan pattitilanteessa.
Tässä taas yksi vastaus josta todellinen syy paistaa läpi. No-life mies. Ei ole harrastuksia, ei ole ystäviä, ei verkostoja työn ulkopuolella.
Olen nainen ja tarkastelin tilannetta tyttärieni ikäluokan silmin. Ovat korkeakoulutettuja, tasokkaita naisia, jotka eivät enää käytä tinderiä, ovat pettyneitä siihen. Käsittääkseni se on hyvin yleistä. Yksikään heistä ei harrasta mitään yhden illan juttuja eikä ole sellaisista kiinnostunut.
Mikähän pakkomielle se on, että jokainen kommentti pitää koettaa vääntää siihen muottiin, missä toista saa haukkua ja solvata. Mietipä sitä.
En kyllä pidä sivusta tuota omaa analyysiasi kovin todenmukaisena. Olen nuorehko nainen, ja kyllä minun tuttavapiirissäni parisuhteet edelleen syntyvät pääosin ihan muualla kuin Tinderissä. Tinderissä on tietty porukka, tietty porukka ei. MInua sinne ei saisi korveelläkään ja aina on seuraa löytynyt.
Niin, nämä eivät enää palaa Tinderiin ja kokevat, että muualta seuran saaminen on mahdotonta. Sivusta seuraten niin varmaan onkin, koska liikkuvat hyvin pienessä piirissä töistä ja opinnoista johtuen. Eivät käy baareissa ja tapaa uusia ihmisiä riittävästi, koska kiire. En kuitenkaan lähde kyseenalaistamaan heidän näkemyksiään, koska se olisi ilkeää. On heidän oma asiansa miten toimivat tai ovat toimimatta.
Toki on. Mutta jos ei juuri missään liiku, niin seuraa ei saa. Se ei ole maailman vika vaan oma vika.
Samat valittajat eivät myöskään halua laajentaa hakuaan tai harkita lähtöä töiden/puolison perässä uuteen maahan. Kotona on kivempi murjottaa.
Ei sillä yksinkin pystyy olemaan, kunhan et syytä siitä ketään.Sinä et tiedä kenenkään tänne kirjoittavan sinkun taustoja, joten kommenttisi on täysin asiaton. Itse asiassa ne nuoret joista itse tässä parilla viimeisellä sivulla olen kuvannut, ovat työskennelleet ulkomailla ennen koronaa ja muutenkin varsin kansainvälisiä. Monet heistä ovat asuneet ulkomailla vanhempien mukana jo pienenä ja puhuvat useita kieliä sujuvasti. He ovat tosiaan naisia, joiden puoliso saattaa hyvinkin löytyä ulkomailta, vaikka sekin voi olla sopivuuden kannalta riski, kun naimakauppojen mukana tulee aina paljon muutakin kuin se mies. Samankaltaiset taustat ovat hyvä ennuste suhteelle.
Ehkä he ei olekaan niin hyvää seuraa kuin itse kuvittelevat? Exäni on paperilla todella lupaavan oloinen partneri kunnes tapaat hänet IRL. Itsekäs, materialistinen pelimies 😎
Mihin sinä tarvitset tätä sinkkujen dissaamista?
Vierailija kirjoitti:
Oletus, että jokaisella on se ikioma yksikäsitteinen tasonsa, on tasoteorian suurin heikkous.
Mitä ihmeen väliä sillä on, mitä jokin hypoteettinen keskiarvonainen ajattelee minusta?
Jos miljoonaa satunnaisesti valittua naista pyydetään pisteyttämään miesten ominaisuudet jollain numeerisella skaalalla ja sitten verrataan skaalan tuloksia minun ominaisuuksiini, niin minulle saadaan ihan varmasti jokin hyvin tarkka numeroarvo, jota voidaan verrata muille miehille laskettuihin arvoihin.
Mutta kun minä en yritä iskeä miljoonaa satunnaisesti valittua naista.
Itseasiassa en yritä iskeä yhtään satunnaisesti valittua naista, koska olen ollut jo yli 20 vuotta samassa yksiavioisessa suhteessa. Jos suhde jostain syystä päättyisi, niin en kuitenkaan lähtisi etsimään satunnaista naista. Yrittäisin löytää naisen, jolla on kanssani yhteensopiva luonne ja yhteensopivat harrastukset. Oleellisempaa on, mitä tällaiset naiset ajattelevat minusta kuin mitä joku abstrakti keskiarvonainen ajattelee.
Vastaavasti ei ole mitään merkitystä sillä, mitä miljoona satunnaisesti valittua miestä ajattelee noista minun kanssani yhteensopivista naisista. Oleellista on se, mitä minä ajattelen.
Juuri näin. Toimii ihan samalla tavalla kuin vaikka asunnot. Ullanlinnassa kämpät maksaa 10 t€ per neliö ja Outokummussa 100 € per neliö. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö yksittäiselle ihmiselle Outokummun kämppä voisi olla haluttavampi kuin vastaava Ullanlinnan kämppä. Hinta kertoo siis vain konsensuksesta, mitä ihmiset arvostavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei saa tykkäyksiä Tinderissä ja ratkaisu on juhannuksen viettäminen tasojankaten. Vissiin kukaan ei meinaakaan kehitellä teoriaa jossa pitäisi mennä ulos asunnosta ja hankkia ystäviä ja verkostoja ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä.
Ei ole kovin helppoa niillekään, joilla on erinomaiset sosiaaliset taidot, koska samanaikaisesti kun tinder on vaikea, sitä pidetään myös ainoana soveliaana tapana lähestyä. Baarissa ei kuulemma enää voi mennä iskemään ketään, sitä pidetään epäsopivana. Ja koska nykynuoriso ei enää käytä alkoholiakaan niin työpaikat ja opinnot ovat niitä harvoja paikkoja missä uusiin ihmisiin tutustuu ja sielläkään ei välttämättä ole soveliasta etsiä rakastettua, ainakaan työpaikalla. Moni asia on muuttunut.
Jos olen aivan rehellinen, minusta pariutuminen ei tunnu onnistuvan niin hyvin nyt sopivuudenkaan kannalta. Ulkonäkö on merkittävä, pariutuminen on vaikeaa, jolloin parin sopivuus toisilleen on heikoissa kantimissa verrattuna entisaikoihin, jolloin pariutumista oli soveliasta yrittää missä tahansa. Nykyisin sitä pidetään ahdisteluna, ihmisten kanssa puhumista pidetään outona ja potentiaalisesti vaarallisena. Sopiva keino on tinder, mutta se on mahdoton, joten ollaan pattitilanteessa.
Tässä taas yksi vastaus josta todellinen syy paistaa läpi. No-life mies. Ei ole harrastuksia, ei ole ystäviä, ei verkostoja työn ulkopuolella.
Olen nainen ja tarkastelin tilannetta tyttärieni ikäluokan silmin. Ovat korkeakoulutettuja, tasokkaita naisia, jotka eivät enää käytä tinderiä, ovat pettyneitä siihen. Käsittääkseni se on hyvin yleistä. Yksikään heistä ei harrasta mitään yhden illan juttuja eikä ole sellaisista kiinnostunut.
Mikähän pakkomielle se on, että jokainen kommentti pitää koettaa vääntää siihen muottiin, missä toista saa haukkua ja solvata. Mietipä sitä.
En kyllä pidä sivusta tuota omaa analyysiasi kovin todenmukaisena. Olen nuorehko nainen, ja kyllä minun tuttavapiirissäni parisuhteet edelleen syntyvät pääosin ihan muualla kuin Tinderissä. Tinderissä on tietty porukka, tietty porukka ei. MInua sinne ei saisi korveelläkään ja aina on seuraa löytynyt.
Niin, nämä eivät enää palaa Tinderiin ja kokevat, että muualta seuran saaminen on mahdotonta. Sivusta seuraten niin varmaan onkin, koska liikkuvat hyvin pienessä piirissä töistä ja opinnoista johtuen. Eivät käy baareissa ja tapaa uusia ihmisiä riittävästi, koska kiire. En kuitenkaan lähde kyseenalaistamaan heidän näkemyksiään, koska se olisi ilkeää. On heidän oma asiansa miten toimivat tai ovat toimimatta.
Toki on. Mutta jos ei juuri missään liiku, niin seuraa ei saa. Se ei ole maailman vika vaan oma vika.
Samat valittajat eivät myöskään halua laajentaa hakuaan tai harkita lähtöä töiden/puolison perässä uuteen maahan. Kotona on kivempi murjottaa.
Ei sillä yksinkin pystyy olemaan, kunhan et syytä siitä ketään.Sinä et tiedä kenenkään tänne kirjoittavan sinkun taustoja, joten kommenttisi on täysin asiaton. Itse asiassa ne nuoret joista itse tässä parilla viimeisellä sivulla olen kuvannut, ovat työskennelleet ulkomailla ennen koronaa ja muutenkin varsin kansainvälisiä. Monet heistä ovat asuneet ulkomailla vanhempien mukana jo pienenä ja puhuvat useita kieliä sujuvasti. He ovat tosiaan naisia, joiden puoliso saattaa hyvinkin löytyä ulkomailta, vaikka sekin voi olla sopivuuden kannalta riski, kun naimakauppojen mukana tulee aina paljon muutakin kuin se mies. Samankaltaiset taustat ovat hyvä ennuste suhteelle.
Ehkä he ei olekaan niin hyvää seuraa kuin itse kuvittelevat? Exäni on paperilla todella lupaavan oloinen partneri kunnes tapaat hänet IRL. Itsekäs, materialistinen pelimies 😎
Miksi otit sellaisen mieheksesi? Taso korkea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei saa tykkäyksiä Tinderissä ja ratkaisu on juhannuksen viettäminen tasojankaten. Vissiin kukaan ei meinaakaan kehitellä teoriaa jossa pitäisi mennä ulos asunnosta ja hankkia ystäviä ja verkostoja ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä.
Ei ole kovin helppoa niillekään, joilla on erinomaiset sosiaaliset taidot, koska samanaikaisesti kun tinder on vaikea, sitä pidetään myös ainoana soveliaana tapana lähestyä. Baarissa ei kuulemma enää voi mennä iskemään ketään, sitä pidetään epäsopivana. Ja koska nykynuoriso ei enää käytä alkoholiakaan niin työpaikat ja opinnot ovat niitä harvoja paikkoja missä uusiin ihmisiin tutustuu ja sielläkään ei välttämättä ole soveliasta etsiä rakastettua, ainakaan työpaikalla. Moni asia on muuttunut.
Jos olen aivan rehellinen, minusta pariutuminen ei tunnu onnistuvan niin hyvin nyt sopivuudenkaan kannalta. Ulkonäkö on merkittävä, pariutuminen on vaikeaa, jolloin parin sopivuus toisilleen on heikoissa kantimissa verrattuna entisaikoihin, jolloin pariutumista oli soveliasta yrittää missä tahansa. Nykyisin sitä pidetään ahdisteluna, ihmisten kanssa puhumista pidetään outona ja potentiaalisesti vaarallisena. Sopiva keino on tinder, mutta se on mahdoton, joten ollaan pattitilanteessa.
Tässä taas yksi vastaus josta todellinen syy paistaa läpi. No-life mies. Ei ole harrastuksia, ei ole ystäviä, ei verkostoja työn ulkopuolella.
Olen nainen ja tarkastelin tilannetta tyttärieni ikäluokan silmin. Ovat korkeakoulutettuja, tasokkaita naisia, jotka eivät enää käytä tinderiä, ovat pettyneitä siihen. Käsittääkseni se on hyvin yleistä. Yksikään heistä ei harrasta mitään yhden illan juttuja eikä ole sellaisista kiinnostunut.
Mikähän pakkomielle se on, että jokainen kommentti pitää koettaa vääntää siihen muottiin, missä toista saa haukkua ja solvata. Mietipä sitä.
En kyllä pidä sivusta tuota omaa analyysiasi kovin todenmukaisena. Olen nuorehko nainen, ja kyllä minun tuttavapiirissäni parisuhteet edelleen syntyvät pääosin ihan muualla kuin Tinderissä. Tinderissä on tietty porukka, tietty porukka ei. MInua sinne ei saisi korveelläkään ja aina on seuraa löytynyt.
Niin, nämä eivät enää palaa Tinderiin ja kokevat, että muualta seuran saaminen on mahdotonta. Sivusta seuraten niin varmaan onkin, koska liikkuvat hyvin pienessä piirissä töistä ja opinnoista johtuen. Eivät käy baareissa ja tapaa uusia ihmisiä riittävästi, koska kiire. En kuitenkaan lähde kyseenalaistamaan heidän näkemyksiään, koska se olisi ilkeää. On heidän oma asiansa miten toimivat tai ovat toimimatta.
Toki on. Mutta jos ei juuri missään liiku, niin seuraa ei saa. Se ei ole maailman vika vaan oma vika.
Samat valittajat eivät myöskään halua laajentaa hakuaan tai harkita lähtöä töiden/puolison perässä uuteen maahan. Kotona on kivempi murjottaa.
Ei sillä yksinkin pystyy olemaan, kunhan et syytä siitä ketään.Sinä et tiedä kenenkään tänne kirjoittavan sinkun taustoja, joten kommenttisi on täysin asiaton. Itse asiassa ne nuoret joista itse tässä parilla viimeisellä sivulla olen kuvannut, ovat työskennelleet ulkomailla ennen koronaa ja muutenkin varsin kansainvälisiä. Monet heistä ovat asuneet ulkomailla vanhempien mukana jo pienenä ja puhuvat useita kieliä sujuvasti. He ovat tosiaan naisia, joiden puoliso saattaa hyvinkin löytyä ulkomailta, vaikka sekin voi olla sopivuuden kannalta riski, kun naimakauppojen mukana tulee aina paljon muutakin kuin se mies. Samankaltaiset taustat ovat hyvä ennuste suhteelle.
Ehkä he ei olekaan niin hyvää seuraa kuin itse kuvittelevat? Exäni on paperilla todella lupaavan oloinen partneri kunnes tapaat hänet IRL. Itsekäs, materialistinen pelimies 😎
Mihin sinä tarvitset tätä sinkkujen dissaamista?
Sekö on dissaamista, jos sanoo totuuden?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei saa tykkäyksiä Tinderissä ja ratkaisu on juhannuksen viettäminen tasojankaten. Vissiin kukaan ei meinaakaan kehitellä teoriaa jossa pitäisi mennä ulos asunnosta ja hankkia ystäviä ja verkostoja ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä.
Ei ole kovin helppoa niillekään, joilla on erinomaiset sosiaaliset taidot, koska samanaikaisesti kun tinder on vaikea, sitä pidetään myös ainoana soveliaana tapana lähestyä. Baarissa ei kuulemma enää voi mennä iskemään ketään, sitä pidetään epäsopivana. Ja koska nykynuoriso ei enää käytä alkoholiakaan niin työpaikat ja opinnot ovat niitä harvoja paikkoja missä uusiin ihmisiin tutustuu ja sielläkään ei välttämättä ole soveliasta etsiä rakastettua, ainakaan työpaikalla. Moni asia on muuttunut.
Jos olen aivan rehellinen, minusta pariutuminen ei tunnu onnistuvan niin hyvin nyt sopivuudenkaan kannalta. Ulkonäkö on merkittävä, pariutuminen on vaikeaa, jolloin parin sopivuus toisilleen on heikoissa kantimissa verrattuna entisaikoihin, jolloin pariutumista oli soveliasta yrittää missä tahansa. Nykyisin sitä pidetään ahdisteluna, ihmisten kanssa puhumista pidetään outona ja potentiaalisesti vaarallisena. Sopiva keino on tinder, mutta se on mahdoton, joten ollaan pattitilanteessa.
Tässä taas yksi vastaus josta todellinen syy paistaa läpi. No-life mies. Ei ole harrastuksia, ei ole ystäviä, ei verkostoja työn ulkopuolella.
Olen nainen ja tarkastelin tilannetta tyttärieni ikäluokan silmin. Ovat korkeakoulutettuja, tasokkaita naisia, jotka eivät enää käytä tinderiä, ovat pettyneitä siihen. Käsittääkseni se on hyvin yleistä. Yksikään heistä ei harrasta mitään yhden illan juttuja eikä ole sellaisista kiinnostunut.
Mikähän pakkomielle se on, että jokainen kommentti pitää koettaa vääntää siihen muottiin, missä toista saa haukkua ja solvata. Mietipä sitä.
En kyllä pidä sivusta tuota omaa analyysiasi kovin todenmukaisena. Olen nuorehko nainen, ja kyllä minun tuttavapiirissäni parisuhteet edelleen syntyvät pääosin ihan muualla kuin Tinderissä. Tinderissä on tietty porukka, tietty porukka ei. MInua sinne ei saisi korveelläkään ja aina on seuraa löytynyt.
Niin, nämä eivät enää palaa Tinderiin ja kokevat, että muualta seuran saaminen on mahdotonta. Sivusta seuraten niin varmaan onkin, koska liikkuvat hyvin pienessä piirissä töistä ja opinnoista johtuen. Eivät käy baareissa ja tapaa uusia ihmisiä riittävästi, koska kiire. En kuitenkaan lähde kyseenalaistamaan heidän näkemyksiään, koska se olisi ilkeää. On heidän oma asiansa miten toimivat tai ovat toimimatta.
Toki on. Mutta jos ei juuri missään liiku, niin seuraa ei saa. Se ei ole maailman vika vaan oma vika.
Samat valittajat eivät myöskään halua laajentaa hakuaan tai harkita lähtöä töiden/puolison perässä uuteen maahan. Kotona on kivempi murjottaa.
Ei sillä yksinkin pystyy olemaan, kunhan et syytä siitä ketään.Sinä et tiedä kenenkään tänne kirjoittavan sinkun taustoja, joten kommenttisi on täysin asiaton. Itse asiassa ne nuoret joista itse tässä parilla viimeisellä sivulla olen kuvannut, ovat työskennelleet ulkomailla ennen koronaa ja muutenkin varsin kansainvälisiä. Monet heistä ovat asuneet ulkomailla vanhempien mukana jo pienenä ja puhuvat useita kieliä sujuvasti. He ovat tosiaan naisia, joiden puoliso saattaa hyvinkin löytyä ulkomailta, vaikka sekin voi olla sopivuuden kannalta riski, kun naimakauppojen mukana tulee aina paljon muutakin kuin se mies. Samankaltaiset taustat ovat hyvä ennuste suhteelle.
Ehkä he ei olekaan niin hyvää seuraa kuin itse kuvittelevat? Exäni on paperilla todella lupaavan oloinen partneri kunnes tapaat hänet IRL. Itsekäs, materialistinen pelimies 😎
Miksi otit sellaisen mieheksesi? Taso korkea?
Halusi hetken aikaa maksaa mun syömiset sekä juomiset. Otin omani ja häivyin. Molemmat oltiin toisiamme kohtaan yhtä mulkkuja. Enää en ottaisi tollasta vaikka olisikin varoissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse käsitän tasoteorian niin, että se muodostuu muutamista eri osa-alueista ja mitä korkeammat "pisteet" näistä osa-alueista saat, sitä tasokkaampi olet. Nämä osa-alueet ovat: älykkyys, käytöstavat (mukavuus), sosiaalisuus, ulkonäkö, varallisuus, koulutus, itsevarmuus, itsenäisyys, siisteys, huolehtivaisuus sekä tyyli. Mitä paremmin nämä asiat ovat hallussa, sitä todennäköisemmin pariudut myös korkeita pisteitä saavan henkilön kanssa.
Toki nämä osa-alueet tarkoittavat ihmisille hieman eri asioita, mutta jonkinlainen yleismaailmallinen konsensus kyllä vallitsee sen suhteen, mitä tarkoitetaan hyvällä ulkonäöllä tai vaikka siisteydellä. Jos saa huonot pisteet joltakin osa-alueelta, jokin toinen osa-alue voi kompensoida kokonaistulosta.
Käytännössä kyse on siitä, että etsitään melko samanlaista kumppania kuin itse on, koska silloin olo tuntuu hyvältä ja itsevarmalta. Tosin jokainen varmasti haluaa nostaa tasoa hieman ylöspäin, sillä se on järkevää evoluutionkin näkökulmasta.
Tämän varmasti suurin osa allekirjoittaa, mutta itselleni tasoteorian anti oli siinä, että se selittää vastakkaisen sukupuolen arvostuksia eli sitä, miten arvostukset eroavat toisistaan. Ja kyllä nämä havainnot ovat saaneet tukea evoluutiobiologian ja käyttäytymistieteen tutkimuksista.
Se tasoteoriasta esimerkiksi puuttuu, että naisen kasvojen kauneus nostaa hänen tasoaan parisuhdemielessä eli kauniit kasvot saavat useamman miehen haluamaan hänen kanssaan parisuhdetta, rakastumaan.
Asiat eivät "vain tapahdu", vaan pariutumisen taustalla on paljon asioita, joista emme tiedä ja joita emme ennen kaikkea tiedosta. Ne liittyvät siihen, että valinnoilla on biologinen tausta, mutta näitä asioita ei voi kovin helposti tieteellisesti tutkia niin että seurauksena olisi yhtenäinen teoria (kuten tasoteoria).
Tuossa jälleen yksi esimerkki asiasta, jonka me muut olemme tienneet aina. Jo lapsena leikkiessämme Barbiella.
Eli tytöt tietävät/ovat sisäistäneet tämän asian jo lapsuudessa? (Oletus barbileikeistä; Niillä ei leiki kuin tytöt ja sateenkaari- tai muuten "oudot" pojat)
"Minä olen kaunis, minä saan prinssin. Sinä olet ruma, sinä saat tavallisen tallipojan"
Siis... juu..? Eikö tämä ole kaikkien tiedossa? Tässä ketjussa on hassuja kysymyksiä, kun ne esitetään jotenkin hyökkäävästi, ikään kuin se kysymys olisi ihan järjetön.
Kyllä, itse olen ainakin sisäistänyt tämän jo lapsuudessa ja sitä tietoa on käytetty mm niissä barbie-leikeissä. Paitsi että ei meillä mitään prinssejä ja tallipoikia ollut vaan ihan vain se yksi Ken, josta kaikki kilpailivat. Eikö nuo tallipojat ole enemmänkin jotain harlekiini- tai porno-osastoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei saa tykkäyksiä Tinderissä ja ratkaisu on juhannuksen viettäminen tasojankaten. Vissiin kukaan ei meinaakaan kehitellä teoriaa jossa pitäisi mennä ulos asunnosta ja hankkia ystäviä ja verkostoja ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä.
Ei ole kovin helppoa niillekään, joilla on erinomaiset sosiaaliset taidot, koska samanaikaisesti kun tinder on vaikea, sitä pidetään myös ainoana soveliaana tapana lähestyä. Baarissa ei kuulemma enää voi mennä iskemään ketään, sitä pidetään epäsopivana. Ja koska nykynuoriso ei enää käytä alkoholiakaan niin työpaikat ja opinnot ovat niitä harvoja paikkoja missä uusiin ihmisiin tutustuu ja sielläkään ei välttämättä ole soveliasta etsiä rakastettua, ainakaan työpaikalla. Moni asia on muuttunut.
Jos olen aivan rehellinen, minusta pariutuminen ei tunnu onnistuvan niin hyvin nyt sopivuudenkaan kannalta. Ulkonäkö on merkittävä, pariutuminen on vaikeaa, jolloin parin sopivuus toisilleen on heikoissa kantimissa verrattuna entisaikoihin, jolloin pariutumista oli soveliasta yrittää missä tahansa. Nykyisin sitä pidetään ahdisteluna, ihmisten kanssa puhumista pidetään outona ja potentiaalisesti vaarallisena. Sopiva keino on tinder, mutta se on mahdoton, joten ollaan pattitilanteessa.
Tässä taas yksi vastaus josta todellinen syy paistaa läpi. No-life mies. Ei ole harrastuksia, ei ole ystäviä, ei verkostoja työn ulkopuolella.
Olen nainen ja tarkastelin tilannetta tyttärieni ikäluokan silmin. Ovat korkeakoulutettuja, tasokkaita naisia, jotka eivät enää käytä tinderiä, ovat pettyneitä siihen. Käsittääkseni se on hyvin yleistä. Yksikään heistä ei harrasta mitään yhden illan juttuja eikä ole sellaisista kiinnostunut.
Mikähän pakkomielle se on, että jokainen kommentti pitää koettaa vääntää siihen muottiin, missä toista saa haukkua ja solvata. Mietipä sitä.
En kyllä pidä sivusta tuota omaa analyysiasi kovin todenmukaisena. Olen nuorehko nainen, ja kyllä minun tuttavapiirissäni parisuhteet edelleen syntyvät pääosin ihan muualla kuin Tinderissä. Tinderissä on tietty porukka, tietty porukka ei. MInua sinne ei saisi korveelläkään ja aina on seuraa löytynyt.
Niin, nämä eivät enää palaa Tinderiin ja kokevat, että muualta seuran saaminen on mahdotonta. Sivusta seuraten niin varmaan onkin, koska liikkuvat hyvin pienessä piirissä töistä ja opinnoista johtuen. Eivät käy baareissa ja tapaa uusia ihmisiä riittävästi, koska kiire. En kuitenkaan lähde kyseenalaistamaan heidän näkemyksiään, koska se olisi ilkeää. On heidän oma asiansa miten toimivat tai ovat toimimatta.
Toki on. Mutta jos ei juuri missään liiku, niin seuraa ei saa. Se ei ole maailman vika vaan oma vika.
En ole sanonut, etteivät liikkuisi missään, onko tämä väärinlukeminen tahallista? En myöskään pidä tuosta "oma vika" -asenteesta, siis syyllistämisestä eivätkä he enkä minä tässä heidän puolestaan ole maailmaa syyttämässä. Vain kertomassa sitä, että nämä iänikuiset neuvot "mene ulos ja tutustu ihmisiin" eivät enää tänä päivänä toimi kuten ennen. Jos olisin sinkku, niin ärsyttäisi minuakin tuollainen neuvominen kuin olisin imbesilli. Olen itse syyllistynyt samaan ja huomasin, että se ärsyttää, neuvominen, jos ja kun asia on arka.
Sitä en ole ollut väittämässäkään, että pariutuminen olisi mahdotonta. Suurin osa näistä tuskailijoista pariutuu varmasti aikanaan ja en tod. ole ehdottamassa riman laskemista. Päinvastoin sehän tässä juuri on mielestäni ongelmana ollutkin että rima ei ole ihan tarpeeksi korkealla. Se on riski, jos vaikkapa koulutustaso on aivan erilainen. Siitä seuraa ongelmia pitkällä tähtäimellä ja olen niitä nähnytkin. Siksi heidän tulee ehdottomasti pitää tiukasti omasta viiteryhmästään kiinni, vaikka se sitten johtaisi pitempään sinkkuuteen, ihan sukupuolta katsomatta. Ei kannata perustaa parisuhdetta ennen kuin kaikki natsaa ja jos sellaista ei löydy on parempi olla yksin. Huono parisuhde johtaa vain huonoon elämään kaikille eikä siihen kannata lapsia tehdä. Sitä paitsi sinkkuna elämisessä ei mun mielestä ole mitään vikaa. Hyvää elämää voi elää monin tavoin ja muotoilla sitä mieleisekseen.
Sinkkujen ongelmia ja asioita on yhtä paljon kuin sinkkujakin. Mutta yksi ongelma selvästi on se, että tinderöinti häiritsee tavanomaista deittailua, jossa tavataan ihmisiä oman viiteryhmän sisältä. Siellä tavataan laajalla skaalalla ja pettymyksiä tulee. Esimerkiksi takertuvuus ja mustasukkaisuus ilmenevät aivan ok:lta vakuttavassa ihmisessä vasta kun on tavattu, kun taas jos hänet olisi tiennyt jo ennalta, olisi voinut arvata millainen hän on. Tuleva tutkimus varmasti tulee selvittämään näitä asioita, sillä alhainen syntyvyys on yhteiskunnallisesti iso ongelma. Ilman muualta tulevia kuolisimme sukupuuttoon.
En ymmärrä tätä tinderin demonisointia. Se on vain väline ihmisten tapaamiseen. Ihan niiden samojen ihmisten, joita tuolla oikeassa maailmassa liikkuu. Se ei muuta hyvää ihmistä pervoksi pettäjäksi. Se ei myöskään sulje pois sitä tavanomaista deittailua.
Sieltä ei tavoita oman viiteryhmän ihmisiä, vaan kasvokuvan ja muutaman lauseen perusteella valitseminen on kuin lottoamista. Siksi minusta on parempi tavata ihan normaalielämän ympyröissä, uskon, että lopputulos on parempi.
Miten niin ei tavoita oman viiteryhmän ihmisiä? Ei kai se siellä sen vaikeampaa ole kuin livenäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse käsitän tasoteorian niin, että se muodostuu muutamista eri osa-alueista ja mitä korkeammat "pisteet" näistä osa-alueista saat, sitä tasokkaampi olet. Nämä osa-alueet ovat: älykkyys, käytöstavat (mukavuus), sosiaalisuus, ulkonäkö, varallisuus, koulutus, itsevarmuus, itsenäisyys, siisteys, huolehtivaisuus sekä tyyli. Mitä paremmin nämä asiat ovat hallussa, sitä todennäköisemmin pariudut myös korkeita pisteitä saavan henkilön kanssa.
Toki nämä osa-alueet tarkoittavat ihmisille hieman eri asioita, mutta jonkinlainen yleismaailmallinen konsensus kyllä vallitsee sen suhteen, mitä tarkoitetaan hyvällä ulkonäöllä tai vaikka siisteydellä. Jos saa huonot pisteet joltakin osa-alueelta, jokin toinen osa-alue voi kompensoida kokonaistulosta.
Käytännössä kyse on siitä, että etsitään melko samanlaista kumppania kuin itse on, koska silloin olo tuntuu hyvältä ja itsevarmalta. Tosin jokainen varmasti haluaa nostaa tasoa hieman ylöspäin, sillä se on järkevää evoluutionkin näkökulmasta.
Tämän varmasti suurin osa allekirjoittaa, mutta itselleni tasoteorian anti oli siinä, että se selittää vastakkaisen sukupuolen arvostuksia eli sitä, miten arvostukset eroavat toisistaan. Ja kyllä nämä havainnot ovat saaneet tukea evoluutiobiologian ja käyttäytymistieteen tutkimuksista.
Se tasoteoriasta esimerkiksi puuttuu, että naisen kasvojen kauneus nostaa hänen tasoaan parisuhdemielessä eli kauniit kasvot saavat useamman miehen haluamaan hänen kanssaan parisuhdetta, rakastumaan.
Asiat eivät "vain tapahdu", vaan pariutumisen taustalla on paljon asioita, joista emme tiedä ja joita emme ennen kaikkea tiedosta. Ne liittyvät siihen, että valinnoilla on biologinen tausta, mutta näitä asioita ei voi kovin helposti tieteellisesti tutkia niin että seurauksena olisi yhtenäinen teoria (kuten tasoteoria).
Tuossa jälleen yksi esimerkki asiasta, jonka me muut olemme tienneet aina. Jo lapsena leikkiessämme Barbiella.
Eli tytöt tietävät/ovat sisäistäneet tämän asian jo lapsuudessa? (Oletus barbileikeistä; Niillä ei leiki kuin tytöt ja sateenkaari- tai muuten "oudot" pojat)
"Minä olen kaunis, minä saan prinssin. Sinä olet ruma, sinä saat tavallisen tallipojan"
Siis... juu..? Eikö tämä ole kaikkien tiedossa? Tässä ketjussa on hassuja kysymyksiä, kun ne esitetään jotenkin hyökkäävästi, ikään kuin se kysymys olisi ihan järjetön.
Kyllä, itse olen ainakin sisäistänyt tämän jo lapsuudessa ja sitä tietoa on käytetty mm niissä barbie-leikeissä. Paitsi että ei meillä mitään prinssejä ja tallipoikia ollut vaan ihan vain se yksi Ken, josta kaikki kilpailivat. Eikö nuo tallipojat ole enemmänkin jotain harlekiini- tai porno-osastoa.
Meidän Barbie leikeissä Ken oli puhtaasti riesa. Enkä näin aikuisenakaan tahdo Keniä, vaan oman tuvan ja luvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei saa tykkäyksiä Tinderissä ja ratkaisu on juhannuksen viettäminen tasojankaten. Vissiin kukaan ei meinaakaan kehitellä teoriaa jossa pitäisi mennä ulos asunnosta ja hankkia ystäviä ja verkostoja ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä.
Ei ole kovin helppoa niillekään, joilla on erinomaiset sosiaaliset taidot, koska samanaikaisesti kun tinder on vaikea, sitä pidetään myös ainoana soveliaana tapana lähestyä. Baarissa ei kuulemma enää voi mennä iskemään ketään, sitä pidetään epäsopivana. Ja koska nykynuoriso ei enää käytä alkoholiakaan niin työpaikat ja opinnot ovat niitä harvoja paikkoja missä uusiin ihmisiin tutustuu ja sielläkään ei välttämättä ole soveliasta etsiä rakastettua, ainakaan työpaikalla. Moni asia on muuttunut.
Jos olen aivan rehellinen, minusta pariutuminen ei tunnu onnistuvan niin hyvin nyt sopivuudenkaan kannalta. Ulkonäkö on merkittävä, pariutuminen on vaikeaa, jolloin parin sopivuus toisilleen on heikoissa kantimissa verrattuna entisaikoihin, jolloin pariutumista oli soveliasta yrittää missä tahansa. Nykyisin sitä pidetään ahdisteluna, ihmisten kanssa puhumista pidetään outona ja potentiaalisesti vaarallisena. Sopiva keino on tinder, mutta se on mahdoton, joten ollaan pattitilanteessa.
Tässä taas yksi vastaus josta todellinen syy paistaa läpi. No-life mies. Ei ole harrastuksia, ei ole ystäviä, ei verkostoja työn ulkopuolella.
Olen nainen ja tarkastelin tilannetta tyttärieni ikäluokan silmin. Ovat korkeakoulutettuja, tasokkaita naisia, jotka eivät enää käytä tinderiä, ovat pettyneitä siihen. Käsittääkseni se on hyvin yleistä. Yksikään heistä ei harrasta mitään yhden illan juttuja eikä ole sellaisista kiinnostunut.
Mikähän pakkomielle se on, että jokainen kommentti pitää koettaa vääntää siihen muottiin, missä toista saa haukkua ja solvata. Mietipä sitä.
En kyllä pidä sivusta tuota omaa analyysiasi kovin todenmukaisena. Olen nuorehko nainen, ja kyllä minun tuttavapiirissäni parisuhteet edelleen syntyvät pääosin ihan muualla kuin Tinderissä. Tinderissä on tietty porukka, tietty porukka ei. MInua sinne ei saisi korveelläkään ja aina on seuraa löytynyt.
Niin, nämä eivät enää palaa Tinderiin ja kokevat, että muualta seuran saaminen on mahdotonta. Sivusta seuraten niin varmaan onkin, koska liikkuvat hyvin pienessä piirissä töistä ja opinnoista johtuen. Eivät käy baareissa ja tapaa uusia ihmisiä riittävästi, koska kiire. En kuitenkaan lähde kyseenalaistamaan heidän näkemyksiään, koska se olisi ilkeää. On heidän oma asiansa miten toimivat tai ovat toimimatta.
Toki on. Mutta jos ei juuri missään liiku, niin seuraa ei saa. Se ei ole maailman vika vaan oma vika.
Samat valittajat eivät myöskään halua laajentaa hakuaan tai harkita lähtöä töiden/puolison perässä uuteen maahan. Kotona on kivempi murjottaa.
Ei sillä yksinkin pystyy olemaan, kunhan et syytä siitä ketään.Sinä et tiedä kenenkään tänne kirjoittavan sinkun taustoja, joten kommenttisi on täysin asiaton. Itse asiassa ne nuoret joista itse tässä parilla viimeisellä sivulla olen kuvannut, ovat työskennelleet ulkomailla ennen koronaa ja muutenkin varsin kansainvälisiä. Monet heistä ovat asuneet ulkomailla vanhempien mukana jo pienenä ja puhuvat useita kieliä sujuvasti. He ovat tosiaan naisia, joiden puoliso saattaa hyvinkin löytyä ulkomailta, vaikka sekin voi olla sopivuuden kannalta riski, kun naimakauppojen mukana tulee aina paljon muutakin kuin se mies. Samankaltaiset taustat ovat hyvä ennuste suhteelle.
Ehkä he ei olekaan niin hyvää seuraa kuin itse kuvittelevat? Exäni on paperilla todella lupaavan oloinen partneri kunnes tapaat hänet IRL. Itsekäs, materialistinen pelimies 😎
Mihin sinä tarvitset tätä sinkkujen dissaamista?
Mihin nämä paperilla hyvät miehet tarvitsevat sitä sinkkunaisten dissamista? Se on ihan bullshittiä että paperilla maailman erinomaisin mies jää ilman. Pariutuminen voisi onnistuakin jos jättäisivät naisten dissaamisen vähemmälle ja keskittyisivät omaan tilanteeseen ja mikä siinä mättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletus, että jokaisella on se ikioma yksikäsitteinen tasonsa, on tasoteorian suurin heikkous.
Mitä ihmeen väliä sillä on, mitä jokin hypoteettinen keskiarvonainen ajattelee minusta?
Jos miljoonaa satunnaisesti valittua naista pyydetään pisteyttämään miesten ominaisuudet jollain numeerisella skaalalla ja sitten verrataan skaalan tuloksia minun ominaisuuksiini, niin minulle saadaan ihan varmasti jokin hyvin tarkka numeroarvo, jota voidaan verrata muille miehille laskettuihin arvoihin.
Mutta kun minä en yritä iskeä miljoonaa satunnaisesti valittua naista.
Itseasiassa en yritä iskeä yhtään satunnaisesti valittua naista, koska olen ollut jo yli 20 vuotta samassa yksiavioisessa suhteessa. Jos suhde jostain syystä päättyisi, niin en kuitenkaan lähtisi etsimään satunnaista naista. Yrittäisin löytää naisen, jolla on kanssani yhteensopiva luonne ja yhteensopivat harrastukset. Oleellisempaa on, mitä tällaiset naiset ajattelevat minusta kuin mitä joku abstrakti keskiarvonainen ajattelee.
Vastaavasti ei ole mitään merkitystä sillä, mitä miljoona satunnaisesti valittua miestä ajattelee noista minun kanssani yhteensopivista naisista. Oleellista on se, mitä minä ajattelen.
Juuri näin. Toimii ihan samalla tavalla kuin vaikka asunnot. Ullanlinnassa kämpät maksaa 10 t€ per neliö ja Outokummussa 100 € per neliö. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö yksittäiselle ihmiselle Outokummun kämppä voisi olla haluttavampi kuin vastaava Ullanlinnan kämppä. Hinta kertoo siis vain konsensuksesta, mitä ihmiset arvostavat.
Tämä oli hyvä vertaus. Voidaan esimerkiksi ajatella, että joku jalkapallomiljonääri on äärimmäisen haluttu kumppani. Itse en kuitenkaan sellaisen kanssa pystyisi tai haluaisi olla. Tämän jotkut kiirehtivät nyt selittämään jollain alemmuuskompleksilla, mutta siitä ei kyllä ole kohdallani kysymys. En vain kestäisi sellaista elämää, julkisuutta, pelimatkoja ja kaiken lisäksi en yhtään tykkää jalkapallosta, joten olisin tuomittu istumaan siellä kentän reunalla vastentahtoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei saa tykkäyksiä Tinderissä ja ratkaisu on juhannuksen viettäminen tasojankaten. Vissiin kukaan ei meinaakaan kehitellä teoriaa jossa pitäisi mennä ulos asunnosta ja hankkia ystäviä ja verkostoja ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä.
Ei ole kovin helppoa niillekään, joilla on erinomaiset sosiaaliset taidot, koska samanaikaisesti kun tinder on vaikea, sitä pidetään myös ainoana soveliaana tapana lähestyä. Baarissa ei kuulemma enää voi mennä iskemään ketään, sitä pidetään epäsopivana. Ja koska nykynuoriso ei enää käytä alkoholiakaan niin työpaikat ja opinnot ovat niitä harvoja paikkoja missä uusiin ihmisiin tutustuu ja sielläkään ei välttämättä ole soveliasta etsiä rakastettua, ainakaan työpaikalla. Moni asia on muuttunut.
Jos olen aivan rehellinen, minusta pariutuminen ei tunnu onnistuvan niin hyvin nyt sopivuudenkaan kannalta. Ulkonäkö on merkittävä, pariutuminen on vaikeaa, jolloin parin sopivuus toisilleen on heikoissa kantimissa verrattuna entisaikoihin, jolloin pariutumista oli soveliasta yrittää missä tahansa. Nykyisin sitä pidetään ahdisteluna, ihmisten kanssa puhumista pidetään outona ja potentiaalisesti vaarallisena. Sopiva keino on tinder, mutta se on mahdoton, joten ollaan pattitilanteessa.
Tässä taas yksi vastaus josta todellinen syy paistaa läpi. No-life mies. Ei ole harrastuksia, ei ole ystäviä, ei verkostoja työn ulkopuolella.
Olen nainen ja tarkastelin tilannetta tyttärieni ikäluokan silmin. Ovat korkeakoulutettuja, tasokkaita naisia, jotka eivät enää käytä tinderiä, ovat pettyneitä siihen. Käsittääkseni se on hyvin yleistä. Yksikään heistä ei harrasta mitään yhden illan juttuja eikä ole sellaisista kiinnostunut.
Mikähän pakkomielle se on, että jokainen kommentti pitää koettaa vääntää siihen muottiin, missä toista saa haukkua ja solvata. Mietipä sitä.
En kyllä pidä sivusta tuota omaa analyysiasi kovin todenmukaisena. Olen nuorehko nainen, ja kyllä minun tuttavapiirissäni parisuhteet edelleen syntyvät pääosin ihan muualla kuin Tinderissä. Tinderissä on tietty porukka, tietty porukka ei. MInua sinne ei saisi korveelläkään ja aina on seuraa löytynyt.
Niin, nämä eivät enää palaa Tinderiin ja kokevat, että muualta seuran saaminen on mahdotonta. Sivusta seuraten niin varmaan onkin, koska liikkuvat hyvin pienessä piirissä töistä ja opinnoista johtuen. Eivät käy baareissa ja tapaa uusia ihmisiä riittävästi, koska kiire. En kuitenkaan lähde kyseenalaistamaan heidän näkemyksiään, koska se olisi ilkeää. On heidän oma asiansa miten toimivat tai ovat toimimatta.
Toki on. Mutta jos ei juuri missään liiku, niin seuraa ei saa. Se ei ole maailman vika vaan oma vika.
En ole sanonut, etteivät liikkuisi missään, onko tämä väärinlukeminen tahallista? En myöskään pidä tuosta "oma vika" -asenteesta, siis syyllistämisestä eivätkä he enkä minä tässä heidän puolestaan ole maailmaa syyttämässä. Vain kertomassa sitä, että nämä iänikuiset neuvot "mene ulos ja tutustu ihmisiin" eivät enää tänä päivänä toimi kuten ennen. Jos olisin sinkku, niin ärsyttäisi minuakin tuollainen neuvominen kuin olisin imbesilli. Olen itse syyllistynyt samaan ja huomasin, että se ärsyttää, neuvominen, jos ja kun asia on arka.
Sitä en ole ollut väittämässäkään, että pariutuminen olisi mahdotonta. Suurin osa näistä tuskailijoista pariutuu varmasti aikanaan ja en tod. ole ehdottamassa riman laskemista. Päinvastoin sehän tässä juuri on mielestäni ongelmana ollutkin että rima ei ole ihan tarpeeksi korkealla. Se on riski, jos vaikkapa koulutustaso on aivan erilainen. Siitä seuraa ongelmia pitkällä tähtäimellä ja olen niitä nähnytkin. Siksi heidän tulee ehdottomasti pitää tiukasti omasta viiteryhmästään kiinni, vaikka se sitten johtaisi pitempään sinkkuuteen, ihan sukupuolta katsomatta. Ei kannata perustaa parisuhdetta ennen kuin kaikki natsaa ja jos sellaista ei löydy on parempi olla yksin. Huono parisuhde johtaa vain huonoon elämään kaikille eikä siihen kannata lapsia tehdä. Sitä paitsi sinkkuna elämisessä ei mun mielestä ole mitään vikaa. Hyvää elämää voi elää monin tavoin ja muotoilla sitä mieleisekseen.
Sinkkujen ongelmia ja asioita on yhtä paljon kuin sinkkujakin. Mutta yksi ongelma selvästi on se, että tinderöinti häiritsee tavanomaista deittailua, jossa tavataan ihmisiä oman viiteryhmän sisältä. Siellä tavataan laajalla skaalalla ja pettymyksiä tulee. Esimerkiksi takertuvuus ja mustasukkaisuus ilmenevät aivan ok:lta vakuttavassa ihmisessä vasta kun on tavattu, kun taas jos hänet olisi tiennyt jo ennalta, olisi voinut arvata millainen hän on. Tuleva tutkimus varmasti tulee selvittämään näitä asioita, sillä alhainen syntyvyys on yhteiskunnallisesti iso ongelma. Ilman muualta tulevia kuolisimme sukupuuttoon.
En ymmärrä tätä tinderin demonisointia. Se on vain väline ihmisten tapaamiseen. Ihan niiden samojen ihmisten, joita tuolla oikeassa maailmassa liikkuu. Se ei muuta hyvää ihmistä pervoksi pettäjäksi. Se ei myöskään sulje pois sitä tavanomaista deittailua.
Sieltä ei tavoita oman viiteryhmän ihmisiä, vaan kasvokuvan ja muutaman lauseen perusteella valitseminen on kuin lottoamista. Siksi minusta on parempi tavata ihan normaalielämän ympyröissä, uskon, että lopputulos on parempi.
Miten niin ei tavoita oman viiteryhmän ihmisiä? Ei kai se siellä sen vaikeampaa ole kuin livenäkään.
Hyvä, jos itse olet löytänyt helposti, mutta kaikille se ei ole yhtä helppoa. Kuten jo mainitsin, niin mielestäni parisuhteen onnistumiselle on tärkeää samantyyppiset taustat, ajatukset elämästä, koulutus, työ ja myös se paljon puhuttu varallisuus. Itse olen sitä mieltä, koska olen nähnyt, ettei kovin suuret erot noissa vain pitkän päälle toimi, vaikka toinen olisikin kuinka mukava, kiva yms. Maailmat vain ovat liian erilaiset.
Mutta tosiaan itse en ole sinkku, vaan "vanhus", mutta ymmärrän hyvin tuonkaltaiset ongelmat, koska itse aikoinaan jätin ekat poikaystävät erilaisten taustojen ja tulevaisuudennäkymien takia, vaikkei Tinderiä ollut olemassakaan. Ja kun tutustuminen käy työstä, niin parin lauseen ja kuvan mukaisesti valitseminen tekee hommasta turhan työlästä. Ymmärrän siis ihan täysin, miksi Tinderistä kieltäydytään. Jos kokee löytävänsä sieltä sopivia helposti, niin sittenhän tämä näkökulma on aivan vieras.
Olen suhtautunut skeptisesti siihen ideaan että narsismi olisi jotenkin nykyaikana lisääntymään päin kun eipä se ihmiskunnan aiempikaan toiminta niin kovin kehuttavaa ole ollut. Päinvastoin moni asia oli ennen paljon huonommin. Mut välillä tulee kyllä mieleen että ehkä siinä on joku totuuden siemen. Ennen jos jokin konsti ei toiminut mietittiin joku muu konsti. Nyt istutaan perseelleen netin ääreen itkemään ja valittamaan kun maailma ei muutu toiveideni mukaiseksi. Vaikka se Tinder.
Samat valittajat eivät myöskään halua laajentaa hakuaan tai harkita lähtöä töiden/puolison perässä uuteen maahan. Kotona on kivempi murjottaa.
Ei sillä yksinkin pystyy olemaan, kunhan et syytä siitä ketään.