Suuret ikäluokat eivät ihan oikeasti tunnu tajuavan mitään nykypäivän todellisuudesta

Hei oikeesti. Miksi osallistua ylipäätänsä näin idioottimaisiin aloituksiin?

Joku itseensä pettynyt ääliö heittää sontaa tekstin muodossa, moderaattorit ovat yhtä tyhmiä ja antavat ketjun omilla kommenteillaan paisua ties kuinka suureksi ja sinä ja monet muut normaalit ihmiset osallistutte näihin. 

Ei noilla surkimuksilla ole edes halua tajuta meitä ja teitä, he oikeastaan nauttivat vaan provosoinnista ja on täysin samantekevää mitä tänne kirjoittaa.

Lopettakaa hyvät ihmiset tähän ketjuun vastaamiset ja reagoimiset. Näille psykopaateille se on ainoa mikä vaikuttaa.

Kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioilla on perspektiiviä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioilla on perspektiiviä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen monta kertaa miettinyt millä sukupolvella on ollut “helpointa” ja olen tullut siihen lopputulokseen, että joko omalla sukupolvellani (70-luvun puoliväli) tai omilla vanhemmillani eli boomereilla. Toki joka ikäluokassa on ollut omat haasteensa, joten kovin helppoa tämä sukupolvien yli vertailu ei ole.

Minun ikäluokassani kuitenkin on lapsuus eletty nousukaudessa ja jatko-opinnot osuivat lama-aikaan. Koulusta valmistuttua sai vielä vakipaikan ja nousujohteisen uran. Vanhempieni eläkeiästä ei kuitenkaan voi haaveilla.

Oma sukupolveni ei kuitenkaan ole niin kaukana nuoremmista, ettenkö ymmärtäisi tämän päivän haasteita. Kouluttomattomilla automatisaatio vie työt ensimmäisenä, työnantajat käyttävät härskisti pätkätyömahdollisuuksia, asuntojen hinnat lähteneet käsistä, eläkkeestä voi haaveilla vielä vähemmän kuin minun sukupolveni, työ- / koulutuspaikat kiven alla. En yhtään ihmettele nuorempien alttiutta masennukseen. Boomerit eivät ehkä tätä samalla tavalla sisäistä, sillä työelämä on muuttunut 50 vuodessa valtavasti.

" sankari ikäluokalle" riitti töitä, mutta heille se oli rangaistus ja sen työn suorittaminen on korskeuden aihe. 90-luvulla tuumin äidilleni, että taidanpa pitää viikon verran kesälomaa kesätyöstä. Itsellään oli silloin se kaupungin työntekijän täydet lomat, mitä se tekee 8-10vkoako? Sanoi, että et todellakaan pidä. Itse oli jatkuvasti lomilla.

Heittää aika pahasti sulla tuo lomaoikeuden määrä äidilläsi. Muistissasi vikaa?

Eikä kesätyöstä kuulunutkaan mitään lomia pidellä. Oli huonoa mainosta itselleen, ainakin siihen aikaan. Oli tärkeätä saada hyvä työtodistus ja antaa itsestään ahkeran työntekijän kuva.

Jos meillä olisi kesätyöntekijä alkanut esittää itselleen lomaa kesken kaiken, ei olisi enää siihen firmaan ollut töihin tulemista. Kesätyöntekijät otettiin paikkaamaan toisten lomia, ei lomailemaan itse.

Ei tietenkään, vaan sen asemesta, että olin koko lomani ajan töissä, olisin lopettanut kesätyöt viikkoa aiemmin ja näin pitänyt ennen koulun jatkumista viikon verran lomaa. No vahinkoa ei tapahtunut koska olin sitten taas koko kesäloman töissä. Ei sentään tarvitse tyhmäksi heittäytyä.

Ei tuo 8 viikkoa ole kaukana totuudesta vaan hyvinkin lähellä. 38 lomapäivää vuodessa jaettuna viidellä koska lauantait ei ole kunnallisella laskennallisesti työpäiviä tekee lähes sen 8. Vkoa. 10vkoa ilman muuta oli virhearvio.

Mutta lomapäiviä ne lauantait kuitenkin on.   Otitko huomioon että ne lasketaan tuohon 38:aan vuorokauteen?

Minä olin kunnalla töissä koko työelämäni enkä todellakaan ollut koko ajan lomalla, niin kuin sinä nyt tuossa esität.  Kunnallisella alalla oli myöhemmässä vaiheessa mahdollisuus vaihtaa lomarahaa vapaaksi, siinä vaiheessa kun kunnilla alkoi mennä ilm. huonosti.  Monet käytti tätä mahdollisuutta mielellään.  Mutta se tietysti sitten kavensi sitä rahan tuloa.  Oli myös mahdollisuus pitää ns. palkatonta vapaata aika hyvinkin, mutta eräänlainen sudenkuoppa sekin oli.  Ei sitä monellekaan ollut mahdollisuutta pitää, kun tili jäi sitten pienemmäksi ja kunnallisella alalla palkat muutenkin oli aina ne kaikkein pienimmät.   Eikä ollut töittenkään puolesta aina mahdollista, työkaverit joutui sitten tekemään toistensa töitä.  Mutta kun kunnat alkoi säästää, niin tätäkin keinoa ensin käytettiin, ennen kuin tuli sitten se varsinainen säästökuuri eli yyteet.

Kaikilla aloilla ei varmaan ollut ollenkaan mahdollista palkattomat vapaat, esim. opettajat.  

Ja kun et selkeästi tuonut asiaasi esille ensimmäisessä viestissäsi, niin pidä vaan hyvänäsi ohje siitä, että kesätyöntekijän ei oleteta pitävän lomaa kesken kaiken.  Ja lisäksi tuon viikkoa ennen töitten lopettaminen olisi tietenkin pitänyt sopia työnantajan kanssa heti alussa.  

Voi olla, että olen jo minäkin työelämästä vieraantunut, vaikka välillä jotain vielä teenkin leipäni eteen, mutta uskoisin että edelleenkin aika monet asiat vielä pitää paikkansa.  Edelleen uskoisin työnantajien arvostavan hyviä työntekijöitä, se nyt ainakin.

Lauantaita ei lasketa lomapäiväksi julkisella, eikö se melko selvästi tuon aiemman kirjoittajan viestissä jo sanottu.

t. Eri

Kyllä minun aikanani laskettiin. Jopa pienemmistä lomapätkistä, esim jos oli oikeutettu viiteen lomapäivään, niistä yhden piti olla lauantai.

Neljä päivää tai sitä vähemmän sai pitää ilman lauantain sisältämistä siihen.

Voi olla että nykyään on toisenlaiset työehtosopimukset, mutta kyllä 90-luvulla oli lauantait lomapäiviä, ja siitähän tuossa viestissä oli kyse. Terveisin entinen kuntatyöntekijä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioilla on perspektiiviä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioilla on perspektiiviä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen monta kertaa miettinyt millä sukupolvella on ollut “helpointa” ja olen tullut siihen lopputulokseen, että joko omalla sukupolvellani (70-luvun puoliväli) tai omilla vanhemmillani eli boomereilla. Toki joka ikäluokassa on ollut omat haasteensa, joten kovin helppoa tämä sukupolvien yli vertailu ei ole.

Minun ikäluokassani kuitenkin on lapsuus eletty nousukaudessa ja jatko-opinnot osuivat lama-aikaan. Koulusta valmistuttua sai vielä vakipaikan ja nousujohteisen uran. Vanhempieni eläkeiästä ei kuitenkaan voi haaveilla.

Oma sukupolveni ei kuitenkaan ole niin kaukana nuoremmista, ettenkö ymmärtäisi tämän päivän haasteita. Kouluttomattomilla automatisaatio vie työt ensimmäisenä, työnantajat käyttävät härskisti pätkätyömahdollisuuksia, asuntojen hinnat lähteneet käsistä, eläkkeestä voi haaveilla vielä vähemmän kuin minun sukupolveni, työ- / koulutuspaikat kiven alla. En yhtään ihmettele nuorempien alttiutta masennukseen. Boomerit eivät ehkä tätä samalla tavalla sisäistä, sillä työelämä on muuttunut 50 vuodessa valtavasti.

" sankari ikäluokalle" riitti töitä, mutta heille se oli rangaistus ja sen työn suorittaminen on korskeuden aihe. 90-luvulla tuumin äidilleni, että taidanpa pitää viikon verran kesälomaa kesätyöstä. Itsellään oli silloin se kaupungin työntekijän täydet lomat, mitä se tekee 8-10vkoako? Sanoi, että et todellakaan pidä. Itse oli jatkuvasti lomilla.

Heittää aika pahasti sulla tuo lomaoikeuden määrä äidilläsi. Muistissasi vikaa?

Eikä kesätyöstä kuulunutkaan mitään lomia pidellä. Oli huonoa mainosta itselleen, ainakin siihen aikaan. Oli tärkeätä saada hyvä työtodistus ja antaa itsestään ahkeran työntekijän kuva.

Jos meillä olisi kesätyöntekijä alkanut esittää itselleen lomaa kesken kaiken, ei olisi enää siihen firmaan ollut töihin tulemista. Kesätyöntekijät otettiin paikkaamaan toisten lomia, ei lomailemaan itse.

Ei tietenkään, vaan sen asemesta, että olin koko lomani ajan töissä, olisin lopettanut kesätyöt viikkoa aiemmin ja näin pitänyt ennen koulun jatkumista viikon verran lomaa. No vahinkoa ei tapahtunut koska olin sitten taas koko kesäloman töissä. Ei sentään tarvitse tyhmäksi heittäytyä.

Ei tuo 8 viikkoa ole kaukana totuudesta vaan hyvinkin lähellä. 38 lomapäivää vuodessa jaettuna viidellä koska lauantait ei ole kunnallisella laskennallisesti työpäiviä tekee lähes sen 8. Vkoa. 10vkoa ilman muuta oli virhearvio.

Mutta lomapäiviä ne lauantait kuitenkin on.   Otitko huomioon että ne lasketaan tuohon 38:aan vuorokauteen?

Minä olin kunnalla töissä koko työelämäni enkä todellakaan ollut koko ajan lomalla, niin kuin sinä nyt tuossa esität.  Kunnallisella alalla oli myöhemmässä vaiheessa mahdollisuus vaihtaa lomarahaa vapaaksi, siinä vaiheessa kun kunnilla alkoi mennä ilm. huonosti.  Monet käytti tätä mahdollisuutta mielellään.  Mutta se tietysti sitten kavensi sitä rahan tuloa.  Oli myös mahdollisuus pitää ns. palkatonta vapaata aika hyvinkin, mutta eräänlainen sudenkuoppa sekin oli.  Ei sitä monellekaan ollut mahdollisuutta pitää, kun tili jäi sitten pienemmäksi ja kunnallisella alalla palkat muutenkin oli aina ne kaikkein pienimmät.   Eikä ollut töittenkään puolesta aina mahdollista, työkaverit joutui sitten tekemään toistensa töitä.  Mutta kun kunnat alkoi säästää, niin tätäkin keinoa ensin käytettiin, ennen kuin tuli sitten se varsinainen säästökuuri eli yyteet.

Kaikilla aloilla ei varmaan ollut ollenkaan mahdollista palkattomat vapaat, esim. opettajat.  

Ja kun et selkeästi tuonut asiaasi esille ensimmäisessä viestissäsi, niin pidä vaan hyvänäsi ohje siitä, että kesätyöntekijän ei oleteta pitävän lomaa kesken kaiken.  Ja lisäksi tuon viikkoa ennen töitten lopettaminen olisi tietenkin pitänyt sopia työnantajan kanssa heti alussa.  

Voi olla, että olen jo minäkin työelämästä vieraantunut, vaikka välillä jotain vielä teenkin leipäni eteen, mutta uskoisin että edelleenkin aika monet asiat vielä pitää paikkansa.  Edelleen uskoisin työnantajien arvostavan hyviä työntekijöitä, se nyt ainakin.

Lauantaita ei lasketa lomapäiväksi julkisella, eikö se melko selvästi tuon aiemman kirjoittajan viestissä jo sanottu.

t. Eri

Kyllä minun aikanani laskettiin. Jopa pienemmistä lomapätkistä, esim jos oli oikeutettu viiteen lomapäivään, niistä yhden piti olla lauantai.

Neljä päivää tai sitä vähemmän sai pitää ilman lauantain sisältämistä siihen.

Voi olla että nykyään on toisenlaiset työehtosopimukset, mutta kyllä 90-luvulla oli lauantait lomapäiviä, ja siitähän tuossa viestissä oli kyse. Terveisin entinen kuntatyöntekijä

Hei oikeesti. Miksi osallistua ylipäätänsä näin idioottimaisiin aloituksiin?

Joku itseensä pettynyt ääliö heittää sontaa tekstin muodossa, moderaattorit ovat yhtä tyhmiä ja antavat ketjun omilla kommenteillaan paisua ties kuinka suureksi ja sinä ja monet muut normaalit ihmiset osallistutte näihin. 

Ei noilla surkimuksilla ole edes halua tajuta meitä ja teitä, he oikeastaan nauttivat vaan provosoinnista ja on täysin samantekevää mitä tänne kirjoittaa.

Lopettakaa hyvät ihmiset tähän ketjuun vastaamiset ja reagoimiset. Näille psykopaateille se on ainoa mikä vaikuttaa.

Kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioilla on perspektiiviä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioilla on perspektiiviä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen monta kertaa miettinyt millä sukupolvella on ollut “helpointa” ja olen tullut siihen lopputulokseen, että joko omalla sukupolvellani (70-luvun puoliväli) tai omilla vanhemmillani eli boomereilla. Toki joka ikäluokassa on ollut omat haasteensa, joten kovin helppoa tämä sukupolvien yli vertailu ei ole.

Minun ikäluokassani kuitenkin on lapsuus eletty nousukaudessa ja jatko-opinnot osuivat lama-aikaan. Koulusta valmistuttua sai vielä vakipaikan ja nousujohteisen uran. Vanhempieni eläkeiästä ei kuitenkaan voi haaveilla.

Oma sukupolveni ei kuitenkaan ole niin kaukana nuoremmista, ettenkö ymmärtäisi tämän päivän haasteita. Kouluttomattomilla automatisaatio vie työt ensimmäisenä, työnantajat käyttävät härskisti pätkätyömahdollisuuksia, asuntojen hinnat lähteneet käsistä, eläkkeestä voi haaveilla vielä vähemmän kuin minun sukupolveni, työ- / koulutuspaikat kiven alla. En yhtään ihmettele nuorempien alttiutta masennukseen. Boomerit eivät ehkä tätä samalla tavalla sisäistä, sillä työelämä on muuttunut 50 vuodessa valtavasti.

" sankari ikäluokalle" riitti töitä, mutta heille se oli rangaistus ja sen työn suorittaminen on korskeuden aihe. 90-luvulla tuumin äidilleni, että taidanpa pitää viikon verran kesälomaa kesätyöstä. Itsellään oli silloin se kaupungin työntekijän täydet lomat, mitä se tekee 8-10vkoako? Sanoi, että et todellakaan pidä. Itse oli jatkuvasti lomilla.

Heittää aika pahasti sulla tuo lomaoikeuden määrä äidilläsi. Muistissasi vikaa?

Eikä kesätyöstä kuulunutkaan mitään lomia pidellä. Oli huonoa mainosta itselleen, ainakin siihen aikaan. Oli tärkeätä saada hyvä työtodistus ja antaa itsestään ahkeran työntekijän kuva.

Jos meillä olisi kesätyöntekijä alkanut esittää itselleen lomaa kesken kaiken, ei olisi enää siihen firmaan ollut töihin tulemista. Kesätyöntekijät otettiin paikkaamaan toisten lomia, ei lomailemaan itse.

Ei tietenkään, vaan sen asemesta, että olin koko lomani ajan töissä, olisin lopettanut kesätyöt viikkoa aiemmin ja näin pitänyt ennen koulun jatkumista viikon verran lomaa. No vahinkoa ei tapahtunut koska olin sitten taas koko kesäloman töissä. Ei sentään tarvitse tyhmäksi heittäytyä.

Ei tuo 8 viikkoa ole kaukana totuudesta vaan hyvinkin lähellä. 38 lomapäivää vuodessa jaettuna viidellä koska lauantait ei ole kunnallisella laskennallisesti työpäiviä tekee lähes sen 8. Vkoa. 10vkoa ilman muuta oli virhearvio.

Mutta lomapäiviä ne lauantait kuitenkin on.   Otitko huomioon että ne lasketaan tuohon 38:aan vuorokauteen?

Minä olin kunnalla töissä koko työelämäni enkä todellakaan ollut koko ajan lomalla, niin kuin sinä nyt tuossa esität.  Kunnallisella alalla oli myöhemmässä vaiheessa mahdollisuus vaihtaa lomarahaa vapaaksi, siinä vaiheessa kun kunnilla alkoi mennä ilm. huonosti.  Monet käytti tätä mahdollisuutta mielellään.  Mutta se tietysti sitten kavensi sitä rahan tuloa.  Oli myös mahdollisuus pitää ns. palkatonta vapaata aika hyvinkin, mutta eräänlainen sudenkuoppa sekin oli.  Ei sitä monellekaan ollut mahdollisuutta pitää, kun tili jäi sitten pienemmäksi ja kunnallisella alalla palkat muutenkin oli aina ne kaikkein pienimmät.   Eikä ollut töittenkään puolesta aina mahdollista, työkaverit joutui sitten tekemään toistensa töitä.  Mutta kun kunnat alkoi säästää, niin tätäkin keinoa ensin käytettiin, ennen kuin tuli sitten se varsinainen säästökuuri eli yyteet.

Kaikilla aloilla ei varmaan ollut ollenkaan mahdollista palkattomat vapaat, esim. opettajat.  

Ja kun et selkeästi tuonut asiaasi esille ensimmäisessä viestissäsi, niin pidä vaan hyvänäsi ohje siitä, että kesätyöntekijän ei oleteta pitävän lomaa kesken kaiken.  Ja lisäksi tuon viikkoa ennen töitten lopettaminen olisi tietenkin pitänyt sopia työnantajan kanssa heti alussa.  

Voi olla, että olen jo minäkin työelämästä vieraantunut, vaikka välillä jotain vielä teenkin leipäni eteen, mutta uskoisin että edelleenkin aika monet asiat vielä pitää paikkansa.  Edelleen uskoisin työnantajien arvostavan hyviä työntekijöitä, se nyt ainakin.

Lauantaita ei lasketa lomapäiväksi julkisella, eikö se melko selvästi tuon aiemman kirjoittajan viestissä jo sanottu.

t. Eri

Kyllä minun aikanani laskettiin. Jopa pienemmistä lomapätkistä, esim jos oli oikeutettu viiteen lomapäivään, niistä yhden piti olla lauantai.

Neljä päivää tai sitä vähemmän sai pitää ilman lauantain sisältämistä siihen.

Voi olla että nykyään on toisenlaiset työehtosopimukset, mutta kyllä 90-luvulla oli lauantait lomapäiviä, ja siitähän tuossa viestissä oli kyse. Terveisin entinen kuntatyöntekijä

Hei oikeesti. Miksi osallistua ylipäätänsä näin idioottimaisiin aloituksiin?

Joku itseensä pettynyt ääliö heittää sontaa tekstin muodossa, moderaattorit ovat yhtä tyhmiä ja antavat ketjun omilla kommenteillaan paisua ties kuinka suureksi ja sinä ja monet muut normaalit ihmiset osallistutte näihin. 

Ei noilla surkimuksilla ole edes halua tajuta meitä ja teitä, he oikeastaan nauttivat vaan provosoinnista ja on täysin samantekevää mitä tänne kirjoittaa.

Lopettakaa hyvät ihmiset tähän ketjuun vastaamiset ja reagoimiset. Näille psykopaateille se on ainoa mikä vaikuttaa.

Kiitos!

Katsohan, boomerikin on oppinut copypasteamaan! Eikö sinulla ole muuta tekemistä kuin kopioida ta tuota samaa sontaa tähän ketjuun päivittäin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuret ikäluokat on raatajien sukupolvi.

Oikeasti. Suomi maksoi sotavelkojaan,maata asutettiin siirtolaisilla ja valtavat joukot rintamamiehiä perheineen asutettiin maaseuduille.

Käytännössä tilat olivat kylmiä, sinne rakennettiin ensin asuntosauna, sitten alkoivat tekemään peltoa lehmille, ojienkaivuuta , puiden kaatoa, kantojen polttamista ja kaikkea mitä ei nykypolvet ymmärrä saati tiedä.

Tuo on hyvä muistutus. Omat isovanhemmat ja heidän lapsensa olivat ja ovat tuota väkeä.

50- luvun alussa ei tarvinnut miettiä mitä tekisi, kun aika ei riittänyt mihinkään mitä oli edessä. Ei ollut koneita vaan ihmisvoimalla ja käsivoimalla tekivät melkein kaiken. Ojien kaivuussa kulki " reissumiehiä" jotka siirtyivät seuraavaan taloon ja siitä seuraavaan kylään. Ei ollut työttömyyttä ja kaikenlainen työ kelpasi. Pääasia oli saada rahaa elantoa itselle ja perheelle.

"Ihmisvoimat ja käsivoimat...". Unohdit maamiehen parhaan kaverin eli hevosen.

50 -luvulla oli kyllä jo koneita ja traktoreita, oli peräti autojakin.

Äidillä oli pesukonekin jo 50-luvun alussa. Ja ompelukone. Imuri tuli meille jo ennen 60-lukua.

Kyllä minun - boomerin - vanhemmat jo muutakin teki kuin raatoivat. Kävivät tansseissakin ja elokuvissa. Järjestivät juhliakin ja illanviettoja. Isä oli tehdas työssä, äiti kotona. Iltaisin ei raadettu, kuunneltiin radiosta kuunnelmia ja metsäradiota. Isä ja isoveli kävi kalassa.

Ei ehkä ihan kannata kertoa, millaista elämä oli sodan jälkeen meille, jotka elimme sen ajan.

Se on totta, että sotakorvaukset oli maksettu vuoteen -52 mennessä, mutta pitkä matka oli vielä siihen, että maan talous saatiin kuntoon, työtä piti tehdä seuraavankin sukupolven.

Mun vanhemmat kävi muuten katsomassa Helsingin olympialaisia, vaikka he sitä raatajapolvea olivatkin...

Asioilla on perspektiiviä kirjoitti:

Käyttäjä39708 kirjoitti:

suuret ikäluokat syntyivät todellakin köyhyyteen ja joutuivat raatamaan pöivöstä päivään ,

nuukailemaan kaikesta , jopa omista vaatteista ja kengistä , jotta perhe saa ok-talon, kesämökin ja auton , ja jotta seuraava sukupolvi saa kunnon vaatteet , kalliin koulutuksen , vanhemmat kustansivat lapsilleen autokoulun , hankkivat näille auton , monet lapset saivat

jopa oman yksiön velattomana asuttavakseen , ja sitten nämä kiittämättömöt lapset täällä

vonkaavat miten vanhemmat ajattelivat vain itseään raataessaan , jättävät huomioimatta

että koko Suomen hyvinvointi rakennettiin juuri suurten ikäluokkien avulla ja säästämisellä

sekä asuntolainoilla , 30 vuotta ( eli 25-55 ikävuodet ) meni siinä että asuntolainat sai maksettua ja kakarat vain marisevat miten vanhemmat toimivat väärin .....

Suuret ikäluokat sankariepookki. luku 4 "valtio olemme me"

Mielenkiintoista. Eipä ollakaan tätä itsekehuanne vielä kuultukaan.. kuin vasta nelkytvuotta![/quote

Oletteko sitä mieltä, että puolustuksella ei ole puheenvuoroa ?

Vain haukkuminenko on oikeutettua?

Menepä itseesi ja mieti.

Nytpä vasta sankareita tuntuu olevankin, te vauvapalstan vanhempiensa halveksijat. Ansaitsetteko jalustan sankaripatsaallenne?

Voi v*ttu mä sanon... Terveisiä vaan täältä mökiltä. Vetäydyin omiin oloihini, kun vanhempani alkoivat maalailemaan "tulevaisuudenkuvia" vai pitäisikö sanoa kuvia ilman tulevaisuutta. Teki mieli karjua, että nyt stana turvat tukkoon, jättäkää poikani rauhaan. Sinne se pentu jäi kuuntelemaan totuuksia siitä, miten asiat tulee menemään maailmassa. Sävy oli hyvin syyllistävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioilla on perspektiiviä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioilla on perspektiiviä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen monta kertaa miettinyt millä sukupolvella on ollut “helpointa” ja olen tullut siihen lopputulokseen, että joko omalla sukupolvellani (70-luvun puoliväli) tai omilla vanhemmillani eli boomereilla. Toki joka ikäluokassa on ollut omat haasteensa, joten kovin helppoa tämä sukupolvien yli vertailu ei ole.

Minun ikäluokassani kuitenkin on lapsuus eletty nousukaudessa ja jatko-opinnot osuivat lama-aikaan. Koulusta valmistuttua sai vielä vakipaikan ja nousujohteisen uran. Vanhempieni eläkeiästä ei kuitenkaan voi haaveilla.

Oma sukupolveni ei kuitenkaan ole niin kaukana nuoremmista, ettenkö ymmärtäisi tämän päivän haasteita. Kouluttomattomilla automatisaatio vie työt ensimmäisenä, työnantajat käyttävät härskisti pätkätyömahdollisuuksia, asuntojen hinnat lähteneet käsistä, eläkkeestä voi haaveilla vielä vähemmän kuin minun sukupolveni, työ- / koulutuspaikat kiven alla. En yhtään ihmettele nuorempien alttiutta masennukseen. Boomerit eivät ehkä tätä samalla tavalla sisäistä, sillä työelämä on muuttunut 50 vuodessa valtavasti.

" sankari ikäluokalle" riitti töitä, mutta heille se oli rangaistus ja sen työn suorittaminen on korskeuden aihe. 90-luvulla tuumin äidilleni, että taidanpa pitää viikon verran kesälomaa kesätyöstä. Itsellään oli silloin se kaupungin työntekijän täydet lomat, mitä se tekee 8-10vkoako? Sanoi, että et todellakaan pidä. Itse oli jatkuvasti lomilla.

Heittää aika pahasti sulla tuo lomaoikeuden määrä äidilläsi. Muistissasi vikaa?

Eikä kesätyöstä kuulunutkaan mitään lomia pidellä. Oli huonoa mainosta itselleen, ainakin siihen aikaan. Oli tärkeätä saada hyvä työtodistus ja antaa itsestään ahkeran työntekijän kuva.

Jos meillä olisi kesätyöntekijä alkanut esittää itselleen lomaa kesken kaiken, ei olisi enää siihen firmaan ollut töihin tulemista. Kesätyöntekijät otettiin paikkaamaan toisten lomia, ei lomailemaan itse.

Ei tietenkään, vaan sen asemesta, että olin koko lomani ajan töissä, olisin lopettanut kesätyöt viikkoa aiemmin ja näin pitänyt ennen koulun jatkumista viikon verran lomaa. No vahinkoa ei tapahtunut koska olin sitten taas koko kesäloman töissä. Ei sentään tarvitse tyhmäksi heittäytyä.

Ei tuo 8 viikkoa ole kaukana totuudesta vaan hyvinkin lähellä. 38 lomapäivää vuodessa jaettuna viidellä koska lauantait ei ole kunnallisella laskennallisesti työpäiviä tekee lähes sen 8. Vkoa. 10vkoa ilman muuta oli virhearvio.

Mutta lomapäiviä ne lauantait kuitenkin on.   Otitko huomioon että ne lasketaan tuohon 38:aan vuorokauteen?

Minä olin kunnalla töissä koko työelämäni enkä todellakaan ollut koko ajan lomalla, niin kuin sinä nyt tuossa esität.  Kunnallisella alalla oli myöhemmässä vaiheessa mahdollisuus vaihtaa lomarahaa vapaaksi, siinä vaiheessa kun kunnilla alkoi mennä ilm. huonosti.  Monet käytti tätä mahdollisuutta mielellään.  Mutta se tietysti sitten kavensi sitä rahan tuloa.  Oli myös mahdollisuus pitää ns. palkatonta vapaata aika hyvinkin, mutta eräänlainen sudenkuoppa sekin oli.  Ei sitä monellekaan ollut mahdollisuutta pitää, kun tili jäi sitten pienemmäksi ja kunnallisella alalla palkat muutenkin oli aina ne kaikkein pienimmät.   Eikä ollut töittenkään puolesta aina mahdollista, työkaverit joutui sitten tekemään toistensa töitä.  Mutta kun kunnat alkoi säästää, niin tätäkin keinoa ensin käytettiin, ennen kuin tuli sitten se varsinainen säästökuuri eli yyteet.

Kaikilla aloilla ei varmaan ollut ollenkaan mahdollista palkattomat vapaat, esim. opettajat.  

Ja kun et selkeästi tuonut asiaasi esille ensimmäisessä viestissäsi, niin pidä vaan hyvänäsi ohje siitä, että kesätyöntekijän ei oleteta pitävän lomaa kesken kaiken.  Ja lisäksi tuon viikkoa ennen töitten lopettaminen olisi tietenkin pitänyt sopia työnantajan kanssa heti alussa.  

Voi olla, että olen jo minäkin työelämästä vieraantunut, vaikka välillä jotain vielä teenkin leipäni eteen, mutta uskoisin että edelleenkin aika monet asiat vielä pitää paikkansa.  Edelleen uskoisin työnantajien arvostavan hyviä työntekijöitä, se nyt ainakin.

Lauantaita ei lasketa lomapäiväksi julkisella, eikö se melko selvästi tuon aiemman kirjoittajan viestissä jo sanottu.

t. Eri

Kyllä minun aikanani laskettiin. Jopa pienemmistä lomapätkistä, esim jos oli oikeutettu viiteen lomapäivään, niistä yhden piti olla lauantai.

Neljä päivää tai sitä vähemmän sai pitää ilman lauantain sisältämistä siihen.

Voi olla että nykyään on toisenlaiset työehtosopimukset, mutta kyllä 90-luvulla oli lauantait lomapäiviä, ja siitähän tuossa viestissä oli kyse. Terveisin entinen kuntatyöntekijä

Vielä 1980-luvulla lauantaita pidettiin vielä osittain arkipäivänä mm. armeijassa ja yliopistossa. Armeijan pelkät viikonloppuvapaat ilman mitään ylimääräisiä vapaita alkoivat lauantaina klo 12 ja loppuivat sunnuntaina klo 24 eli kestivät edestakaiset matkat mukaanlukien 36 tuntia. Lauantaina aamupäivällä ennen lomille lähtöa oli yleensä parisen tuntia liikuntakoulutusta kuten suunnistusta tai marssimista.

Yliopistoissa oli 1980-luvulla yleiset tenttipäivät lauantaisin klo 9-13, josta ne sittemmin siirrettiin perjantaihin klo 13-17. Silloin perjantai oli vielä täysi työpäivä yliopistoissa eikä sitä "uhrattu" kerran tai kaksi kuukaudessa pidettäviä tenttipäiviä varten.

Kuten edellinen kirjoittaja totesi, niin kun käytti kertyneitä lomapäiviä, niin yhden niistä piti olla lauantai vaikka se oli muuten vapaapäivä. Jos halusi pitää viikon yhtämittaisen loman, niin siihen tarvitsi 6 lomapäivää.

Elämä tässäkö tämä oli? Jotenkin ollut kovaa pärjätty on.On omaisuutta,mökit autot.Mutta nyt niistä luopuminen 57 v, edessä uusi tuntematon.Tuntuu niin turhalta elämä on mukana omien lasten ja lastenlasten elämässä.Tässäkö tämä oli,kuollut lähisukua perheestä,jotkut liian aikaisin.Omien vanha.kuolemat ottanut voimille,miksei heitä pitempään pitää saanut.Jotenkin nyt jos nuori ja ymmärtäisi ei ehkä ihan kaikkea hamstrais,eläisi itselleen.Tekisin monta asiaa toisin.

Asioilla on perspektiiviä kirjoitti:

Käyttäjä39708 kirjoitti:

suuret ikäluokat syntyivät todellakin köyhyyteen ja joutuivat raatamaan pöivöstä päivään ,

nuukailemaan kaikesta , jopa omista vaatteista ja kengistä , jotta perhe saa ok-talon, kesämökin ja auton , ja jotta seuraava sukupolvi saa kunnon vaatteet , kalliin koulutuksen , vanhemmat kustansivat lapsilleen autokoulun , hankkivat näille auton , monet lapset saivat

jopa oman yksiön velattomana asuttavakseen , ja sitten nämä kiittämättömöt lapset täällä

vonkaavat miten vanhemmat ajattelivat vain itseään raataessaan , jättävät huomioimatta

että koko Suomen hyvinvointi rakennettiin juuri suurten ikäluokkien avulla ja säästämisellä

sekä asuntolainoilla , 30 vuotta ( eli 25-55 ikävuodet ) meni siinä että asuntolainat sai maksettua ja kakarat vain marisevat miten vanhemmat toimivat väärin .....

Suuret ikäluokat sankariepookki. luku 4 "valtio olemme me"

Mielenkiintoista. Eipä ollakaan tätä itsekehuanne vielä kuultukaan.. kuin vasta nelkytvuotta!

Miten ohmeessä ymmärrät tosiasiat itsekehuksi? Erikoista.

Doomero kirjoitti:

Asutaan puolison kanssa yksiössä Helsingissä. Molemmat töissä, minulla määräaikainen sopimus, korkeakoulututkinto, palkka noin 3600€/kk, 30v mies.

Kolmas määräaikainen sopimus nyt. Soittivat tänään aamulla pankista etten saa lainaa ennen vakituista työsuhdetta.

....

Että ennen vanhaan ei ollut helpompaa 70-80 luvuilla? Teen töitä minimissään 8h päivässä, viikoittain venyy päivät 9-12 tuntisiksi.

Suomi on jo aikaa sitten tippunut länsimaisesta elintasosta, kiitos laiskojen ja tyytyväisyyteen tuudittautuneem. esisukupolven.

Uusia ei vain palkata, ja työpaikalla mikään ei muutu. Vain sksi koska se joka on ollut kauiten, määrää. Ajamme itseämme suonsilmään, josta ei nousta enää ikinä.

Et ole mikään nyky erikoisuus. Jo vanhempiesi ikäpolvessa oli niitä, jotka teki töitä ylipitkiä päiviä, joiden oli vain tehtävä, koska työn laatu vaati eikä ollut tekijöitä. Monet esimies asemassa olevat joutui tekemään näin, koska he olivat loppupeleissä kaikesta vastuussa.

Siskoni teki palkanlaskentaa ja ne oli vain saatava valmiiksi deadlineen mennessä. Läheskään aina ei normityöaika riittänyt ja työpainetta vain lisättiin uusien omistajien astuessa kehiin.

Suuret ikäluokat on nähneet monenlaista tarinaa työikänsä aikana.

Yksi ystäväni oli lastenhoitajana laitoksessa ja työaika saattoi venyä miten pitkäksi tahansa, tilanteesta riippuen. Työsopimukset saattoi olla puutteellisia, eikä niitä 60-luvulla aina tehtykään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuret ikäluokat on raatajien sukupolvi.

Oikeasti. Suomi maksoi sotavelkojaan,maata asutettiin siirtolaisilla ja valtavat joukot rintamamiehiä perheineen asutettiin maaseuduille.

Käytännössä tilat olivat kylmiä, sinne rakennettiin ensin asuntosauna, sitten alkoivat tekemään peltoa lehmille, ojienkaivuuta , puiden kaatoa, kantojen polttamista ja kaikkea mitä ei nykypolvet ymmärrä saati tiedä.

Tuo on hyvä muistutus. Omat isovanhemmat ja heidän lapsensa olivat ja ovat tuota väkeä.

50- luvun alussa ei tarvinnut miettiä mitä tekisi, kun aika ei riittänyt mihinkään mitä oli edessä. Ei ollut koneita vaan ihmisvoimalla ja käsivoimalla tekivät melkein kaiken. Ojien kaivuussa kulki " reissumiehiä" jotka siirtyivät seuraavaan taloon ja siitä seuraavaan kylään. Ei ollut työttömyyttä ja kaikenlainen työ kelpasi. Pääasia oli saada rahaa elantoa itselle ja perheelle.

"Ihmisvoimat ja käsivoimat...". Unohdit maamiehen parhaan kaverin eli hevosen.

50 -luvulla oli kyllä jo koneita ja traktoreita, oli peräti autojakin.

Äidillä oli pesukonekin jo 50-luvun alussa. Ja ompelukone. Imuri tuli meille jo ennen 60-lukua.

Kyllä minun - boomerin - vanhemmat jo muutakin teki kuin raatoivat. Kävivät tansseissakin ja elokuvissa. Järjestivät juhliakin ja illanviettoja. Isä oli tehdas työssä, äiti kotona. Iltaisin ei raadettu, kuunneltiin radiosta kuunnelmia ja metsäradiota. Isä ja isoveli kävi kalassa.

Ei ehkä ihan kannata kertoa, millaista elämä oli sodan jälkeen meille, jotka elimme sen ajan.

Se on totta, että sotakorvaukset oli maksettu vuoteen -52 mennessä, mutta pitkä matka oli vielä siihen, että maan talous saatiin kuntoon, työtä piti tehdä seuraavankin sukupolven.

Mun vanhemmat kävi muuten katsomassa Helsingin olympialaisia, vaikka he sitä raatajapolvea olivatkin...

Suomessa elettiin esim 50-luvulla hyvinkin erilaisissa maailmoissa, riippuen siitä asuitko kaupungissa vai Pudasjärvellä. Vielä 50-luvulla oli paljon koteja maaseudulla, missä ei ollut mitään mukavuuksia, ei edes sähköä ollut vielä jokapaikassa. Ulkohuusi ja kantovesi, se on oma kokemukseni -50-luvun elämästä pikkupitäjässä. 

Maaseudulla oli myöskin hyvin tavallista, että lapsia oli kymmenen kieppeillä, joten vähiin ne ainakin omien vanhempieni huvittelut jäivät.

Ette te ikinä tule pääsemään selvyyteen kenellä oli tai on kurjempi elämä. Aivan helvetin surkeaa se näyttäisi olevan kaikilla.

Menneisyyttä ei voi muuttaa joten sorry siitä ( en kyllä tiedä mitä pyytelen anteeksi, saatte itse valita )

Asioilla on perspektiiviä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutulta kuulostaa: mun 73-vuotiaat appivanhemmat - etenkin anoppi ovat kovia dissaamaan nykymaailman menoa. Molemmat ovat käyneet kouluja vain minimin verran ja silti on aina riittänyt töitä ja asuvat nyt hyvällä alueella Helsingissä omakotitalossa. En nyt ala tässä luetella nipotuksen kohteita mutta aivan täysin ovat vieraantuneet eläkevuosien aikana työelämän kuvioista.

Oletteks te ite ihan höperöitä, kun appivanhemmat ovat olleet pitkään eläkkeellä, onks se joku ihmettelyn aihe, et he ovat vieraantuneet työelämän kuvioista.Hei hyvää päivää kirvesvartta.

Ei ole yllätys todellakaan, mutta että, nämä samat työelämästä vieraantuneet vanhukset antavat silti kärkkäästi neuvoja, kuten täälläkin nähdään Liisasta lähtien. Näin se minustakin on, että 73v on jo ihan ulkona työelämästä, mutta neuvoja tulee kuin asiantuntijoilta. Jos ollaan tarkkoja tämä ulkona olo onkin koko ketjun otsikko.

Juu toiset pvat kärkkäitä neuvomaan asiantuntijuudesta tai ikäryhmästä riippumatta. Ihmeesti ketjun aloituksestä riippumatta keskustelu on käännetty eläkekusetuksesta räksyttämiseksi.

Käyttäjä39708 kirjoitti:

suuret ikäluokat syntyivät todellakin köyhyyteen ja joutuivat raatamaan pöivöstä päivään ,

nuukailemaan kaikesta , jopa omista vaatteista ja kengistä , jotta perhe saa ok-talon, kesämökin ja auton , ja jotta seuraava sukupolvi saa kunnon vaatteet , kalliin koulutuksen , vanhemmat kustansivat lapsilleen autokoulun , hankkivat näille auton , monet lapset saivat

jopa oman yksiön velattomana asuttavakseen , ja sitten nämä kiittämättömöt lapset täällä

vonkaavat miten vanhemmat ajattelivat vain itseään raataessaan , jättävät huomioimatta

että koko Suomen hyvinvointi rakennettiin juuri suurten ikäluokkien avulla ja säästämisellä

sekä asuntolainoilla , 30 vuotta ( eli 25-55 ikävuodet ) meni siinä että asuntolainat sai maksettua ja kakarat vain marisevat miten vanhemmat toimivat väärin .....

Silloin kun siiret ikäluokat ostivat asuntonsa ei ollut olemassa 30 vuoden mittaisia asuntolainoja.

Luettelit pitkät pätkät omaisuutta, jota suuret ikäluokat ovat voineet hankkia unohtamatta, että sama onnistuu seuraavilta sukupolvilta yhä harvemmalta.

Omakotitaloista, mökeistä, autoista yms. voi vain haaveilla, kun joutuu tekemään pätkätöitä tai elämään yksillä tuloilla, koska puoliso ei työllisty.

Oravan nahka kirjoitti:

Doomero kirjoitti:

Asutaan puolison kanssa yksiössä Helsingissä. Molemmat töissä, minulla määräaikainen sopimus, korkeakoulututkinto, palkka noin 3600€/kk, 30v mies.

Kolmas määräaikainen sopimus nyt. Soittivat tänään aamulla pankista etten saa lainaa ennen vakituista työsuhdetta.

....

Että ennen vanhaan ei ollut helpompaa 70-80 luvuilla? Teen töitä minimissään 8h päivässä, viikoittain venyy päivät 9-12 tuntisiksi.

Suomi on jo aikaa sitten tippunut länsimaisesta elintasosta, kiitos laiskojen ja tyytyväisyyteen tuudittautuneem. esisukupolven.

Uusia ei vain palkata, ja työpaikalla mikään ei muutu. Vain sksi koska se joka on ollut kauiten, määrää. Ajamme itseämme suonsilmään, josta ei nousta enää ikinä.

Yksiössä puolison kanssa?? Tuohonko elintasoon teidän palkat uppoaa? Asun yksin kaksiossa pikku kylässä ja olen opiskelija. Tuohon teijän kuvioon en koskaan suostuisi.

Kun itse olin opiskelija asuin solukämpässä, johon kuului oma noin 10m2 huone. Esimerkiksi keittiö jaettiin kymmenen muun asukkaan kanssa ja siivo oli sen mukainen.

Kun pääsin muuttamaan siitä alle 20m2 yksiöön, se tuntui lottovoitolta.

-eri

Käyttäjä39708 kirjoitti:

eläkeikä on aina ollut yli 60v , vain sairaat ihmiset pääsee aiemmin eläkkeelle , tietty suurten yritysten johtajat pääsevät nuorempana eläkkeelle kun niille on ostettu yksityiset eläkkeet

johtaen 10.000 - 100.000 € / kk eläkkeisiin , mikäli Suomessa poliitikot päättävät määrätä

ylärajan 4000 €/ kk eläkkeille niin eläkevaroja riittää useammalle eikä eläkeikä nousisi

ihan kohtuuttomaksi , kuvitelkaa nyt kun joku 60 vuotias työtln hakisi töitä niin luuletteko

että hänet joku palkkaisi , paitsi tietty joku korkeasti koulutettu ihminen voi vielä työllistyä,

pm Marin kohkaa 6t työpäivän puolesta kun hänen pitäisi kohkata siitä että jokainen pääsee

eläkkeelle 65 vuotiaana kun on vielä kogtalaisen terve , yhteiskunnan varallisuutta riittää

kaikille kun sitä jaetaan kohtuudella eikä siten että kultapossukerhon jäsenet saavat 75%

kaikista eläkkeistä

Tietyissä ammateissa pääsee täysin terveitä ihmisiä eläkkeelle alle viiskymppisinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioilla on perspektiiviä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioilla on perspektiiviä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen monta kertaa miettinyt millä sukupolvella on ollut “helpointa” ja olen tullut siihen lopputulokseen, että joko omalla sukupolvellani (70-luvun puoliväli) tai omilla vanhemmillani eli boomereilla. Toki joka ikäluokassa on ollut omat haasteensa, joten kovin helppoa tämä sukupolvien yli vertailu ei ole.

Minun ikäluokassani kuitenkin on lapsuus eletty nousukaudessa ja jatko-opinnot osuivat lama-aikaan. Koulusta valmistuttua sai vielä vakipaikan ja nousujohteisen uran. Vanhempieni eläkeiästä ei kuitenkaan voi haaveilla.

Oma sukupolveni ei kuitenkaan ole niin kaukana nuoremmista, ettenkö ymmärtäisi tämän päivän haasteita. Kouluttomattomilla automatisaatio vie työt ensimmäisenä, työnantajat käyttävät härskisti pätkätyömahdollisuuksia, asuntojen hinnat lähteneet käsistä, eläkkeestä voi haaveilla vielä vähemmän kuin minun sukupolveni, työ- / koulutuspaikat kiven alla. En yhtään ihmettele nuorempien alttiutta masennukseen. Boomerit eivät ehkä tätä samalla tavalla sisäistä, sillä työelämä on muuttunut 50 vuodessa valtavasti.

" sankari ikäluokalle" riitti töitä, mutta heille se oli rangaistus ja sen työn suorittaminen on korskeuden aihe. 90-luvulla tuumin äidilleni, että taidanpa pitää viikon verran kesälomaa kesätyöstä. Itsellään oli silloin se kaupungin työntekijän täydet lomat, mitä se tekee 8-10vkoako? Sanoi, että et todellakaan pidä. Itse oli jatkuvasti lomilla.

Heittää aika pahasti sulla tuo lomaoikeuden määrä äidilläsi. Muistissasi vikaa?

Eikä kesätyöstä kuulunutkaan mitään lomia pidellä. Oli huonoa mainosta itselleen, ainakin siihen aikaan. Oli tärkeätä saada hyvä työtodistus ja antaa itsestään ahkeran työntekijän kuva.

Jos meillä olisi kesätyöntekijä alkanut esittää itselleen lomaa kesken kaiken, ei olisi enää siihen firmaan ollut töihin tulemista. Kesätyöntekijät otettiin paikkaamaan toisten lomia, ei lomailemaan itse.

Ei tietenkään, vaan sen asemesta, että olin koko lomani ajan töissä, olisin lopettanut kesätyöt viikkoa aiemmin ja näin pitänyt ennen koulun jatkumista viikon verran lomaa. No vahinkoa ei tapahtunut koska olin sitten taas koko kesäloman töissä. Ei sentään tarvitse tyhmäksi heittäytyä.

Ei tuo 8 viikkoa ole kaukana totuudesta vaan hyvinkin lähellä. 38 lomapäivää vuodessa jaettuna viidellä koska lauantait ei ole kunnallisella laskennallisesti työpäiviä tekee lähes sen 8. Vkoa. 10vkoa ilman muuta oli virhearvio.

Mutta lomapäiviä ne lauantait kuitenkin on.   Otitko huomioon että ne lasketaan tuohon 38:aan vuorokauteen?

Minä olin kunnalla töissä koko työelämäni enkä todellakaan ollut koko ajan lomalla, niin kuin sinä nyt tuossa esität.  Kunnallisella alalla oli myöhemmässä vaiheessa mahdollisuus vaihtaa lomarahaa vapaaksi, siinä vaiheessa kun kunnilla alkoi mennä ilm. huonosti.  Monet käytti tätä mahdollisuutta mielellään.  Mutta se tietysti sitten kavensi sitä rahan tuloa.  Oli myös mahdollisuus pitää ns. palkatonta vapaata aika hyvinkin, mutta eräänlainen sudenkuoppa sekin oli.  Ei sitä monellekaan ollut mahdollisuutta pitää, kun tili jäi sitten pienemmäksi ja kunnallisella alalla palkat muutenkin oli aina ne kaikkein pienimmät.   Eikä ollut töittenkään puolesta aina mahdollista, työkaverit joutui sitten tekemään toistensa töitä.  Mutta kun kunnat alkoi säästää, niin tätäkin keinoa ensin käytettiin, ennen kuin tuli sitten se varsinainen säästökuuri eli yyteet.

Kaikilla aloilla ei varmaan ollut ollenkaan mahdollista palkattomat vapaat, esim. opettajat.  

Ja kun et selkeästi tuonut asiaasi esille ensimmäisessä viestissäsi, niin pidä vaan hyvänäsi ohje siitä, että kesätyöntekijän ei oleteta pitävän lomaa kesken kaiken.  Ja lisäksi tuon viikkoa ennen töitten lopettaminen olisi tietenkin pitänyt sopia työnantajan kanssa heti alussa.  

Voi olla, että olen jo minäkin työelämästä vieraantunut, vaikka välillä jotain vielä teenkin leipäni eteen, mutta uskoisin että edelleenkin aika monet asiat vielä pitää paikkansa.  Edelleen uskoisin työnantajien arvostavan hyviä työntekijöitä, se nyt ainakin.

Lauantaita ei lasketa lomapäiväksi julkisella, eikö se melko selvästi tuon aiemman kirjoittajan viestissä jo sanottu.

t. Eri

Kyllä minun aikanani laskettiin. Jopa pienemmistä lomapätkistä, esim jos oli oikeutettu viiteen lomapäivään, niistä yhden piti olla lauantai.

Neljä päivää tai sitä vähemmän sai pitää ilman lauantain sisältämistä siihen.

Voi olla että nykyään on toisenlaiset työehtosopimukset, mutta kyllä 90-luvulla oli lauantait lomapäiviä, ja siitähän tuossa viestissä oli kyse. Terveisin entinen kuntatyöntekijä

Vielä 1980-luvulla lauantaita pidettiin vielä osittain arkipäivänä mm. armeijassa ja yliopistossa. Armeijan pelkät viikonloppuvapaat ilman mitään ylimääräisiä vapaita alkoivat lauantaina klo 12 ja loppuivat sunnuntaina klo 24 eli kestivät edestakaiset matkat mukaanlukien 36 tuntia. Lauantaina aamupäivällä ennen lomille lähtöa oli yleensä parisen tuntia liikuntakoulutusta kuten suunnistusta tai marssimista.

Yliopistoissa oli 1980-luvulla yleiset tenttipäivät lauantaisin klo 9-13, josta ne sittemmin siirrettiin perjantaihin klo 13-17. Silloin perjantai oli vielä täysi työpäivä yliopistoissa eikä sitä "uhrattu" kerran tai kaksi kuukaudessa pidettäviä tenttipäiviä varten.

Kuten edellinen kirjoittaja totesi, niin kun käytti kertyneitä lomapäiviä, niin yhden niistä piti olla lauantai vaikka se oli muuten vapaapäivä. Jos halusi pitää viikon yhtämittaisen loman, niin siihen tarvitsi 6 lomapäivää.

Eiköhän se lauantai ole edelleenkin puolikas palveluspäivä intissä, kun ollaan ns kiinni.

Miksi pitäisi sitten saada kaikki se "sama" mikä vanhemmillakin oli?

Nykynuorten elämä on erilaista. Vasta vähän aikaa sitten kirjoitettiin lehdissä, kuinka nuoret ei enää välitä kesämökeistä.

Kaupungeissa ei kuulemma enää tarvita autoa. Ihan nykynuorten suusta kuultuna ja täälläkin luettu.

Vuokralla asumista ihannoidaan ja ihmetellään suomalaisten tarvetta saada oma asunto. On kuulemma nykyaikaa ja kansainvälistä asua vuokralla.

Vanhemmilla ei ollut tarvetta kaikelle sille välineistölle, mitä nykynuorilla ja aikuisilla on oltava.

Vierailija kirjoitti:

Asioilla on perspektiiviä kirjoitti:

Käyttäjä39708 kirjoitti:

suuret ikäluokat syntyivät todellakin köyhyyteen ja joutuivat raatamaan pöivöstä päivään ,

nuukailemaan kaikesta , jopa omista vaatteista ja kengistä , jotta perhe saa ok-talon, kesämökin ja auton , ja jotta seuraava sukupolvi saa kunnon vaatteet , kalliin koulutuksen , vanhemmat kustansivat lapsilleen autokoulun , hankkivat näille auton , monet lapset saivat

jopa oman yksiön velattomana asuttavakseen , ja sitten nämä kiittämättömöt lapset täällä

vonkaavat miten vanhemmat ajattelivat vain itseään raataessaan , jättävät huomioimatta

että koko Suomen hyvinvointi rakennettiin juuri suurten ikäluokkien avulla ja säästämisellä

sekä asuntolainoilla , 30 vuotta ( eli 25-55 ikävuodet ) meni siinä että asuntolainat sai maksettua ja kakarat vain marisevat miten vanhemmat toimivat väärin .....

Suuret ikäluokat sankariepookki. luku 4 "valtio olemme me"

Mielenkiintoista. Eipä ollakaan tätä itsekehuanne vielä kuultukaan.. kuin vasta nelkytvuotta![/quote

Oletteko sitä mieltä, että puolustuksella ei ole puheenvuoroa ?

Vain haukkuminenko on oikeutettua?

Menepä itseesi ja mieti.

Nytpä vasta sankareita tuntuu olevankin, te vauvapalstan vanhempiensa halveksijat. Ansaitsetteko jalustan sankaripatsaallenne?

Ainahan saa faktoilla puolustaa. Tuo teidän kiero manipulaatio kurjasta lapsuudesta uppoaa valitettavasti tarpeeksi moneen. Oman isäni äiti kuoli 1963 syöpää; jätti jälkeensä holhoustilit ja aikaan suhtetettuna vauraan sisaren huolehtimaan isästäni. Itselläni ei ole omia turvaverkkoja boomerisäni särjettyä ne metsärahojaan polttaessa. Voit toki vedota siihen ettei kaikilla boomereilla ollut helppoa; isolla osalla kuolaturvista oli kuitenkin vaikeuksien keskellä joku pyyhkimässä. Oma isäni sai opiskella vuokravapaasti jonkun mummelin nurkissa, ja kaverit seurakunnasta auttoivat kuolaturpaa hygienissa ja työnhaussa. Säästä boomerien nyyhkytarinat muille.