Hirveetä olisi jos elämä loppuisi kuolemaan ja olisi vain tämä maallinen elämä tässä ja nyt. En vain voi uskoa näin!

Ööö ok

Minä olen ollut edellisessä elämässäni roomalaissoturi.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ollut edellisessä elämässäni roomalaissoturi.

Itse olin Jeesus.

Voinkin sanoa siksi aika vahvalla mandaatilla: elämä ei kuoleman jälkeen jatku.

Se on ainoastaan tässä ja jokusen vuoden vielä tästä eteenpäin, jos ei mitään satu.

Perustelu: ihminen ei mitenkään voi olla universumin älykkäin ja edistynein olento, eikä sillä ole mitään sanomista siihen, mitä universumin laajuisesti tapahtuu.

Kannattaako noita asioita niin kauheasti miettiä. Elämä jatkuu tai ei jatku, mutta tämä elämä kannattaa kuitenkin elää ensin.

Elämän ainoa tarkoitus on elämä itse, että elää sen mahdollisimman hyvin itselleen ja muille. Kun se loppuu, se loppuu, ei auta katuminen sitten viime metreillä.

No tämä persoona ei jatku. Se on varma. Mitä väliä kun et enää ole olemassa anyway?

Kivikovat tosiasiat, myös se, että me kaikki olemme kuolevaisia ja katoavaisia, eivät muuksi muutu kenenkään uskomusten takia. 

Kaikenlaisia tarinoita onkin pitänyt keksiä kuolemanpelkoisille 🙄

Uskon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ollut edellisessä elämässäni roomalaissoturi.

Itse olin Jeesus.

Voinkin sanoa siksi aika vahvalla mandaatilla: elämä ei kuoleman jälkeen jatku.

Moikka jesse, pietu täsä. viäksää mun tunnet.

Minusta taas tuntuu hirveältä, että tämä jatkuisi loputtomiin, ikuisesti.

Näen myös absurdina että eletään ja kuollaan. Ei tämä ole järjellä selitettävissä.

Ajatelkaa - kaikki Aatut sun muut odottelisivat tuolla pilven reunalla ja saisit viettää heidän kanssaan ikuisuuden. No thanks!

Kukaanhan ei ole pahis, jos itseltä kysytään.

Miksi olisi/on hirveätä, jos/kun elämä loppuu kuolemaan. Eikö se ole aika vapauttavaa? Kannattaa elää nyt tämä elämä oikeaksi katsomallaan tavalla, eikös?

Elämä loppuu kuolemaan, sehän on päivänselvää asia. Iankaikkinen elämä yms on hölynpölyä, uskonnoilla on kautta aikain höynäytetty yksinkertaisia ihmisiä. Kun kehossa verenkierto loppuu ja hapensaanti estyy, aivojen ja muiden elimien toiminta päättyy lopullisesti ja peruuttamattomasti. "Sielu" jää elämään muistoina kuolleesta ihmisestä muiden ihmisten mielissä.

Olen joskus miettinyt asiaa, mutta toisaalta odotan omaavani vielä paljon elinvuosia, joten kestää kauan ennen kuin siitä tulee ajankohtaista. Kiinnostavaa kuitenkin ajatella, että se on varmuudella joskus edessä. Se arveluttaa eniten, että miksi hahmoksi synnyn uudestaan, mikäli uudelleensyntyminen toteutuu. Oletan myös, etten muista edellisestä elämästäni mitään, mikä on harmillista – koska en halua toistaa virheitäni.

Jokainen ihminen on luotu sellaiseksi kuin on ja sellaisena hän pysyy... Maallinen ruumis mätänee, mutta ylösnousemuksessa ihminen saa ylösnousemusruumiin. Koska ihminen on luotu ihmiseksi niin hän pysyy ihmisenä eikä hänestä voi esimerkiksi tulla jotain enkeliä. 

Ihmiset tuntuvat tietävät yllättävän vähän yhtään mistään uskontoon liittyvästä. Ei ihme sitten, että tulee ties mitä kommentteja. Ottakaa asioista selvää ja tulkaa onnellisemmiksi ihmisiksi, jotka voivat elää tätä elämää hyvin, mutta joilla myös on toivo siitä, että tämän jälkeen tulee jotain muuta ja tämä ei lopu kuolemaan maallisesta elämästä. 

Nyt on juhannus ja Johannes Kastaja syntyi tasan 6 kk ennen Jeesusta eli joulua. Ensimmäinen tehtävä on teille selvittää mitä saatte hänestä selville. Uskon, että Raamattutietämys on aika heikkoa aika monen kohdalla. 

Kun ihminen todetaan kliinisesti kuolleeksi, hän on kuollut lopullisesti. Tietysti atomien tasolla tapahtuu siirtymistä luonnon kiertokulkuun, mutta siinä kaikki.

Siis ihmisen ylösnousemusruumis on ihmisen hahmoinen, sellainen jollaiseksi hänet on luotu. Joskus ajattelen itsestäni, että olenko noin 20-30 vee ylösnousemusruumiissani, koska tämä vanhentuva mummeli tuskin olen. Jeesuskin kuoli noin 30 veenä.