Koulujen kesälomat ja "oma" loma

Epäsuosittu mielipide mutta voisin hyvin kuvitella ensi kesänä 7- ja 8- vuotiaiden sisarusten pärjäävän viikon, pari keskenään. Ovat fiksuja, reippaita ja keksivät aina tekemistä keskenään. Osaavat soittaa puhelimella, jos on ongelmia. On harjoiteltu yksinoloa kauppareissujen keston verran.

Muksut herää rauhassa n klo 9-10. Katsovat tv:tä ja syövät valmiiksi katetun aamupalan. Toinen vanhempi tulee klo 12 ruokatunnilla laittamaan lounasta ja tsekkaamaan tilanteen. Muksut jäävät tyytyväisenä pelaamaan konsolipeliä. Toinen vanhempi tulee kotiin klo 15. Yksinoloa muksuilla takana noin 4 tuntia. Loppupäivä vietetään yhdessä rannalla jne. Jos ahdistuisivat tuosta niin kärräisin sitten kiukkuisen mummon hoiviin toiselle puolen maata. Mököttäisivät sitten siellä pelaamassa kännykkäpelejä 12 tuntia päivässä.

valitettavasti monesti nämä reippaat ja fiksut yksin pärjäävät ovat jotain ihan muuta käytännössä :( Se on kauheata kun se vahtimisen vastuu siirretäänkin näppärästi esim naapureille kysymättä keltään mitään. Minä avustin aika monta päivää tuollaista reipasta. Käytännössä soitti koko ajan kännykällä minun lapselle tai rämpytti meidän ovikelloa. Otettiin häntä muutamana päivänä mukaan mutta kun lapsi oli käytännössä koko ajan metrinen k***ä otsassa kaikesta meidän tekemisestä niin luovuttiin sitten siitä. En tiedä miten nyt reippailee.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 12:03"]

mä en kyllä tunne ketään aikuista, jolla olisi kesälomalla viikko ihan omaa lomaa! Onko tuo oikeasti tapana jolllain?

[/quote]

siis tähän voi vastata ihan asiallisesti eikä vaan alapeukuttaa. Onko yleensä aikuisilla perheellisillä kesällä viikon "oma loma"?

Mieheni ja minun pitkäaikaisena toiveena on saada yksi kahdenkeskinen viikon kesälomareissu järjestettyä ennen kuin lapset ovat täysi-ikäisiä. :) Tällä hetkellä lapset ovat alle kouluikäisiä, joten se ei millään onnistu, ja viikko tuntuisi liian pitkältä ajalta erossa heistä. Ehkä tosiaan sitten kun molemmat ovat kouluikäisiä ja heillä on kesälomaa se 10 viikkoa, ehkä sitten voimme järjestää heidät yhdeksi viikoksi leirille sen ajaksi, kun lomailemme miehemme kanssa. Tämä olisi kyllä sellainen once-in-a-lifetime -juttu, ei todellakaan mikään jokavuotinen perinne.

Itse vietin lapsuudessani paljon aikaa kesäleireillä, nautin suuresti ja kovasti. Pelkkiä hyviä muistoja.

Itse tiedän tällä hetkellä vain yhden perheen, jossa pariskunta on lomaillut viikon ulkomailla ilman lapsiaan. Lapset leikki-ikäisiä ja olivat tuon ajan mummilassa. Se oli vanhempien häämatka.

Vaikea uskoa, että ilmiö olisi mitenkään tavallinen ja jatkuva. Enemmänkin olisin huolissani niistä lapsista, jotka haahuilevat kesät itsekseen ympäriinsä kun vanhempia ei kiinnosta. Jos on järjestetty hyvä hoito tai ohjelmoitu ohjelma, en näe satunnaisissa "omissa" lomissa mitään ongelmaa. Jostain syystä tämä asiantuntijoiden julkisuudessa antamat neuvot ja sormen heristelyt liittyvät aina näihin "itsekkäisiin" vanhempiin, jotka yrittävät 360 päivää vuodesta luovia täysin lastensa ehdoilla. Jos sitten ottavat viikon omaa aikaa, puututaan asiaan heti yleisellä tasolla. Edelleen, olen paljon enemmän huolissani niistä lapsista, jotka jäävät vaille hoitoa ja huolenpitoa sen 365 päivää vuodesta.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 09:26"]

[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 23:46"]Voi tätä nykyajan lässytystä! Kyllä tuon ikäiset pärjää yksinään, ja katsoo nuoremman perään, antaa vähän taskurahaa enemmän niin on motivaatiota, eihän se tarvi koko kesää ollakaan, kun voitte miehen kanssa pitää eri aikaan lomaa, pari viikkoa yhteistä ja molemmilla pari viikkoa eri aikaan, niin eipä siinä paljon jää sitä aikaa kun esikoisen pitää huolehtia nuoremmasta, nykyään on sentään kännykät ja kaikki, kuinka avuttomia lapsia te kasvatatte!?

[/quote] Tuolla laskutavalla esikoinen huolehtii nuoremmasta 4 viikkoa. Kyllä se on liikaa vaadittu 10-vuotiaalta, ja vähän isommaltakin. Noin suurta vastuuta ei vaan voi sälyttää lapselle.

[/quote]

Höpsis! Kymmenvuotias on jo iso, ennenvanhaan sen ikäiset kävivät jo palkkatöissä, muualla maailmassa näin on vieläkin. Jos kasvattaa lapsensa niin että osaavat ajatella omila aivoillaan, ei ole mitään ongelmaa.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 11:15"]

Pakko kysyä, kun päivähoitoketjussa on tuo heinäkuun oletusarvoisuus kesälomakuukautena tuomittu.

Mikä olisi sitten se hyvä aika koululaisten olla kesälomalla? Neljä viikkoa kesäkuussa? Neljän viikkoa heinäkuussa? Neljä viikkoa elokuussa?

Vai perheetkö vain päättäisivät, milloin se lapsi on poissa koulusta vanhempien lomien mukaan ja koulu pyörii niin kuin ennenkin?

Ymmärrän, että lomien järjestely on hankalaa ja ymmärrän, että oman perheen ratkaisu tuntuu varmaan ylivertaiselta esim. niille, jotka saavat sen heinäkuun vapaaksi, mutta se, että koululaisten kesäloma pätkäistäisiin neljän viikon mittaiseksi ja tiettyyn aikaan hankaloittaa vanhempien kesälomien saamista. Suurin osa perheistä lomailisi sitten kouluaikaan, ja onko siinäkään sitten järkeä.

Olisi kiva kuulla järkevä ja toimiva ehdotus kesälomien järjestelyyn eikä vain näitä "meidän perheen tarpeisiin" räätälöityjä.

Itse en haluaisi lyhentää lasten kesälomaa kuin ehkä kesäkuun alusta. Koulua voisi olla vielä kesäkuussa pari viikkoa, koska säät eivät suosi ja hyvin harva suomalainen haluaa pitää lomaansa silloin. Muuten kyllä se 8 viikkoa lomaa on mielestäni koululaisten itseltä kannalta tarpeellista ja myös aikuisten kesälomien järjestelyjen kannalta järkevää.

Kuntien pitäisi enemmän panostaa maksullisen hoidon järjestämiseen. Meidän kunnassamme on kesäkuun ajan aivan loistavia päiväleirejä, jotka maksavat noin 90-100 euroa/ viikko. Meillä lapsi on kolmella eri päiväleirillä koko kesäkuun. Heinäkuussa lomaillaan ja elokuussa on sitten viikko, jota emme ole saaneet järjestettyä, mutta lapsi itse on halukas olemaan kotona yksinkin. Ehkä kokeilemme.

Itseäni ärsyttää tämä maksuttomuuden vaatiminen ja se, että lasten pitäisi olla koko ajan yhteiskunnan ilmaisten palvelujen kattama. Höpöhöpö. Koulu on ilmaista, ja jos jää vanhemmille järjestää lapsen hoito 3 kuukauden ajaksi vuodessa, niin se on se vanhempien osuus tässä hommassa. Itse olemme lapsemme hankkineet ja tienneet jo hankkiessamme, että eivät ole ilmaisia ja että jotain kyllä kuluttavatkin. Maksullista hoitoa on saatavilla ja sitä voi jopa kunnilta vaatiakin, mutta kun on ihan omista lapsistamme kyse, niin se hoidon järkkääminen pitäisi olla meidän vanhempien harteilla. Välillä tuntuu, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut tekevät aikuisista ihmisistä passiivisia valittajia, joiden mielestä jokaisen ongelman pitää olla yhteiskunnan ratkaistavissa eikä itse tarvitse tehdä yhtään mitään omien lasten eteen. Mielestäni alamme olla yhtä lähempänä sitä tosiasiaa, että kouluista pitäisi tehdä maksullisia, kun ruikutettavaa riittää ihan joka asiasta. Miksi ihmeessä lapsettomien pitäisi tukea päivähoidon ja koulun lisäksi vielä lapsellisten kesälomahoitoakin? Missä vaiheessa perheellisten pitäisi itse ottaa vastuuta niistä lapsistaan ja heidän kesälomistaan?

[/quote]

Itse olisin ihan valmis maksamaan siitä, että kouluissa järjestyisi mahdollisuus ns. iltapäiväharrastamiseen, kuten monessa muussa maassa. Eli koulupäivät olisi pitempiä, mutta iltapäivän tunnit pitäisi sisällään harrastustoimintaa (vaikka sitten maksullista). Tämä helpottaisi aivan äärettömästi perheiden ajankäyttöongelmia ja vähentäisi kuskausrumbaa.

Ehkä myös tarvetta työnantajia (ja kollegoja) kuormittaviin

vanhempien lyhennettyjen työaikajärjestelyjen sumplimiseen.

Kesäloma on mielestäni myös tarpeettoman pitkä, loma voisi tosiaan alkaa vasta kesäkuun puolessa välissä. Se on pieni muutos järjestelmän sisällä, mutta suuri käytännön helpotus monessa perheissä.

En odota ilmaista lastenhoitopalvelua kouluikäisille lapsilleni, mutta pienillä järjestelykysymyksillä paletista saataisiin niin paljon toimivampi. Ja se vastaisi monen muun maan koulujärjestelmää: aamupäivät koulunkäyntiä, iltapäivät harrastustoimintaa.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 13:53"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 09:26"]

[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 23:46"]Voi tätä nykyajan lässytystä! Kyllä tuon ikäiset pärjää yksinään, ja katsoo nuoremman perään, antaa vähän taskurahaa enemmän niin on motivaatiota, eihän se tarvi koko kesää ollakaan, kun voitte miehen kanssa pitää eri aikaan lomaa, pari viikkoa yhteistä ja molemmilla pari viikkoa eri aikaan, niin eipä siinä paljon jää sitä aikaa kun esikoisen pitää huolehtia nuoremmasta, nykyään on sentään kännykät ja kaikki, kuinka avuttomia lapsia te kasvatatte!?

[/quote] Tuolla laskutavalla esikoinen huolehtii nuoremmasta 4 viikkoa. Kyllä se on liikaa vaadittu 10-vuotiaalta, ja vähän isommaltakin. Noin suurta vastuuta ei vaan voi sälyttää lapselle.

[/quote]

Höpsis! Kymmenvuotias on jo iso, ennenvanhaan sen ikäiset kävivät jo palkkatöissä, muualla maailmassa näin on vieläkin. Jos kasvattaa lapsensa niin että osaavat ajatella omila aivoillaan, ei ole mitään ongelmaa.

[/quote]

Monessa maassa alle 12-vuotiaan yksinjättäminen on kiellettyä ihan lain nojalla. Se tulkitaan heitteillejätöksi, ja koen että yleinen ilmapiiri myös ihan viranomaisten taholta on myös täällä Suomessa menossa tuohon suuntaan. Mikä tietenkin näin 80-lukulaisena avainnippulapsena hieman huvittaa, toisaalta ei.

Minulla on kolme lasta, mutta silti omaa lomaa. Puolisoni, joka on onneksi myös lasteni isä, pitää tätä yhtä tärkeänä kuin minäkin. Hän tekee joka talvi hiihtoreissun Alpeille kavereidensa kanssa ja kesällä lyhyitä kalastus-, mökki- ja golfviikonloppuja. Silloin minä vastaan lapsista yksin. Samalla tavalla minä teen joka loman aluksi matkan lämpimään kaksin parhaan ystäväni (jolla on kaksi lasta) kanssa. Makaamme altaalla, juoruamme, luemme, nukumme, shoppaamme. Kun tulen kotiin, minulla on niin ikävä lapsia että loppuloman suorastaan kihisen ilosta kun saan olla heidän seurassaan.

Marttyyriäidit ovat lopulta myös omien lastensa mielestä inhottavia.

[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 23:30"]

[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 23:26"]ehkä kannattaa vain ymmärtää, että vanhempana sitä ei lomailla enää samalla tavalla kuin sinkkuna. Harvalla vanhemmalla on mahdollisuus viikon omaan lomaan - se aika tulee taas kun lapset ovat vanhempia ja itsenäistyvät. Voi kun ihmiset tajuaisivat näitä yksinkertaisia faktoja ennen kuin perustavat sen perheen.

[/quote]Sinä varmasti mietit mm. koululaisten loma-ajat valmiiksi hyvissä ajoin ennen raskautumista, ja tiesit tasan tarkkaan miltä itsestäsi tulee tuntumaan jokaisessa elämänvaiheessa? Tottakai!

[/quote]

en, mutta ymmärsin, että ns. omaa lomaa tuskin saan seuraavien 15-10 vuoden aikana :)

Oliko sulla siis molempien lasten ollessa päiväkodissa sitä "omaa lomaa"? Tässä meni pieleen: totuit säilömään lapsia hoitoon, jotta sait itse vain laiskotella ja nyt sulla sitten on joku outo olo siitä, ettet voi rentoutua, kun isot lapsesi ovat kotona. Ajattele asiat uusiksi ja mieti, miten voisitte kaikki rentoutua yhdessä, niin lapset kuin sinäkin.

ei kakaroita, ei tollasia huolia.

Voi tätä nykyajan lässytystä! Kyllä tuon ikäiset pärjää yksinään, ja katsoo nuoremman perään, antaa vähän taskurahaa enemmän niin on motivaatiota, eihän se tarvi koko kesää ollakaan, kun voitte miehen kanssa pitää eri aikaan lomaa, pari viikkoa yhteistä ja molemmilla pari viikkoa eri aikaan, niin eipä siinä paljon jää sitä aikaa kun esikoisen pitää huolehtia nuoremmasta, nykyään on sentään kännykät ja kaikki, kuinka avuttomia lapsia te kasvatatte!?

Anna mä arvaan: Ensin 6 v kotona hoitovapaata kun alle 3 v:tä ei voi laittaa hoitoon ja sitten 6 v lomien ketjutusta? Näitäkin voi yrittää suunnitella, ikäeroa 1.5 v, peräkkäiset vuodet ja vastaavaa ongelmaa pari vuotta, leirejä, päiväkotia yms hyödyntäen. Jotkut vaan tekee elämästä niin vaikean.

Erikoista ajattelua monilla. Ikinä ei olla limitetty lomia ja lapset 8v. ja 11v. Leirejä ja muuta puuhaa pari viikkoa, mummolassa viikko.

Nyt 8v. on kotona ollut muutaman päivän yksikseen ja on innoissaan :) Nukkuu aamulla myöhään, heräilee klo 11 aikoihin. Syö aamupalaa ja lähtee kavereiden kanssa ulos. Klo 14 aikoihin hipsii kotiin syömään, klo 16 tulee aikuinen kotiin. Iloiselta vaikuttaa, huomiselle suunnittelee pyöräretkeä lähikauppaan. Pakotettu ei ole.

No entäs sitten päiväkoti-ikäisen kanssa loman vietto. Itselläni lomaa n. 2kk kesällä ja pikkasen kadun että otin lapsen kotihoitoon koko lomani ajaksi sillä eihän se oikeastaan mitään lomaa ole tuollaisen alle 3-vuotiaan kanssa kun koko hereillä olon ajan tarvitsee hoitoa, seuraa, virikkeitä jne... Itse ei rauhassa voi tehdä mitään, ei voi shoppailla, mennä ulos syömään tms. kun tuollaiset jutut ei onnistu tuon ikäisen kanssa.  Pitää tehdä vain lasten juttuja kuten puistoiluja tms. tylsää...

Ensi kesällä järjestän kyllä toisin. Saa lapseni lomaa pitää varmaankin mutta n. 5 vko riittää hänelle ja itse aion ottaa viikon, pari omaa lomaa ja vaikka kuinka paskaksi äidiksi monet voi tuollaisen takia haukkua niin ei se haittaa. Tajuan oikeastaan vasta nyt kuinka tärkeää on äidin oma jaksaminen ja jos pystyn itse lepäämään ja rentoutumaan tai tehdä niitä asioita mitä en voi lapsen kanssa niin voin paljon paremmin henkisesti ja fyysisesti, oikeastaan huomattavasti paremmin kun verrattuna siihen että omaa aikaa ei ole ollenkaan.

Ja miehestä ei ole paljon apua kun hänellä ei ole lomaa ollenkaan tänä kesänä joten lapsen viihdyttäminen tai hoitaminen on turha yrittää sysätä hänelle.

Tätähän tää on. Meillä ei ole ollut kesäisin minun töihinpaluun jälkeen yhtään yhteistä koko perheen lomaa. Ihan rahakysymys. Vuorotellaan lomat, niin ei hoitomaksut ja kaiken maailman leirimaksut kolmesta lapsesta syö koko mun palkkaa. Me matkustellaan sit yleisten loma-aikojen ulkopuolella, jos matkustellaan. Sekin ihan käytännön rahakysymys.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 12:11"]valitettavasti monesti nämä reippaat ja fiksut yksin pärjäävät ovat jotain ihan muuta käytännössä :( Se on kauheata kun se vahtimisen vastuu siirretäänkin näppärästi esim naapureille kysymättä keltään mitään. Minä avustin aika monta päivää tuollaista reipasta. Käytännössä soitti koko ajan kännykällä minun lapselle tai rämpytti meidän ovikelloa. Otettiin häntä muutamana päivänä mukaan mutta kun lapsi oli käytännössä koko ajan metrinen k***ä otsassa kaikesta meidän tekemisestä niin luovuttiin sitten siitä. En tiedä miten nyt reippailee.

[/quote]Allekirjoitan tämän täysin! Meillä on myös naapurustossa näitä "reippaita ja niin hyvin itsekseen 6 viikkoa pärjääviä" lapsia. Tai niinhän ne vanhemmat ainakin haluaisivat uskoa. Itse paikallaolevana näen totuuden: milloin on avaimet hukassa ja oma ovi lukossa, milloin ruoka syömättä, milloin puuttuu asiallista vaatetusta, milloin ikävöidään äitiä ja isää ja ennen puoltapäivää kysellään joko kello on kohta viisi. Joka päivä ovat tunkemassa meille viimeistään klo 10. Söisivät meillä mielellään, ja olisivat muutenkin täysihoidossa. Mutta kun ei ole minun velvollisuuteni huolehtia näistä pikkukoululaisista!!! Yrittäkää vanhemmat tajuta mihin lapsenne oikeasti pystyy ja mihin ehkä haluaisitte heidän pystyvän. Näiden välissä tuntuu olevan valovuoden mittainen rako.

Kaikki haluaisivat ilmaisia hoitajia / yhteisöllisyyttä. Valitettavasti pitäisi ymmärtää että vaikka itse olet oman lapsen seurassa rakkaudesta, niin kukaan muu ei. (No joillakin mummot, mutta osa heistäkin todellisuudessa vastentahtoisesti, koska suuret ikäluokat on opetettu että pitää auttaa ja tehdä töitä ja kun yhden lapsia hoidetaan työkseen niin marttyyripurkauksen saa joku muu...)

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 17:16"]

Kaikki haluaisivat ilmaisia hoitajia / yhteisöllisyyttä. Valitettavasti pitäisi ymmärtää että vaikka itse olet oman lapsen seurassa rakkaudesta, niin kukaan muu ei. (No joillakin mummot, mutta osa heistäkin todellisuudessa vastentahtoisesti, koska suuret ikäluokat on opetettu että pitää auttaa ja tehdä töitä ja kun yhden lapsia hoidetaan työkseen niin marttyyripurkauksen saa joku muu...)

[/quote]

Minua henkiökohtaisesti hirvittää vastuu muiden, ehkä naapureiden lapsista tai lasten luokkatovereista. Jos jotain sattuisi, niin syyttävä katse kääntyisi minuun. Omat lapset  ja läheisen ystävän tutut lapset on eri juttu, kuten myös toivottavasti sitten jonain päivänä omat lapsenlapset, mutta vastuu puolituttujen puolitutuista lapsista?

Ehkä silloin 20 vuotta sitten oli vähän eri juttu lupautua huolehtimaan naapurin lapsesta, koska silloin ei oletettukaan, että kouluikäisten seurassa pitäisi koko ajan olla joku aikuinen. Nyt jos minun vastuullani olisi 8-vuotias, niin en uskaltaisi päästää häntä silmieni ulkopuolelle. Oman lapsen, jonka tunnen läpikotoisin, joo, mutta vastuu vieraasta lapsesta on aina painavampi kuin vastuu omasta lapsesta.

Meidän eka ja toka ja ysi luokkalainen ovat kesäkuun keskenään, siis päivät, sitten menevät viikoksi leirille, ollaan koko perhe viikko lomalla, sitten menevät mummolaan kun me lähdetään miehen kanssa kaksin etelän lomalle.