Lue keskustelun säännöt.
Koulujen kesälomat ja "oma" loma
23.06.2014 |
Kolmas kesä menossa siten että pidetään miehen kanssa kesälomat peräkkäin, kun ei noita pieniä alakoululaisia voi jättää yksinään kotiin. En edes viitsi miettiä kuinka monta kesää vielä mennään tällä samalla järjestelyllä. Parin viikon ajan lapset ovat urheiluseuran päiväleirillä, siten saadaan koko kesäloma katettua. Ja mä en kestä tätä!! Haluaisin että voitaisiin viettää lomaa yhdessä koko perhe ja yhtä aikaa. Lisäksi haluaisin että minulla olisi edes muutama päivä, mielellään viikko, ihan omaa lomaa jolloin ei tarvitsisi pitää huolta muista kuin itsestäni, ja jotta saisin kerran vuodessa levättyä ja pidettyä vähän ihan oikeaa lomaa. Miehelle soisin mielelläni saman mahdollisuuden. En kaipaa "miksi teit lapsia kun et jaksa hoitaa" -lässytystä, vaan lähinnä vertaistukea ja ajatuksia miten te muut saatte loma-ajan koululaisten kanssa tuntumaan lomalta itsellennekin? Minä koen sen lähinnä raskaana vastuuna ja työleirinä, enkä pysty rentoutumaan lomalla itse kunnolla.
Kommentit (117)
Itse lukioikäisenä n. 16-vuotiaana vahdin tuttavaperheen lapsia kuukauden ajan arkipäivisin klo 9-16 välisenä aikana ja sain palkaksi n. 600 euroa. Tuon ikäiselle se oli iso raha, vaikka korvauksena käytetyistä tunneista pieni. Voisit harkita samanlaista ratkaisua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 09:16"]
Kysymys teille jotka ehdotatte ratkaisuksi lasten laittamista "jonnekin tädille" tai kavereille: kuinka monta kertaa olette itse ottaneet toisten lapsia vastavuoroisesti hoidettavaksi itsellenne?
[/quote]
Mua ainakin ärsyttää nämä sukulaiset, jotka kinuaa minua kesällä lastensa vahdeiksi. Meillä jo isot lapset, eli heidän mielestään olisin joutava nyt uhraamaan omat lomani hoitaakseni noita lapsia. Ei kiitos, nyt reissataan miehen kanssa kaksin ja yhdessä omien teinien kanssa. Miehen sisko veti herneet nenään keväällä, kun meidän 16v tyttö ei mennyt heille kahdeksi viikoksi lastenvahdiksi. Olisi mennyt jos olisivat maksaneet, mutta kun vaihtoehtona oli palkallinen kesätyö, niin ei todellakaan pakotettu sukulaislapsia hoitamaan, jotta nämä sitten olisivat säästäneet hoitomaksuissa.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 09:37"]
Päiväleirit on täällä kalliitta, pitkälti yli satanen/viikko. Ja täytyyhän lapsellakin olla kiireetöntä lomaa.
[/quote]
Otan vielä tähän kantaa (olen tuo edellinen kirjoittaja, jonka lapsi on kerhossa).
Minulle nuo sataset ovat pieni raha siitä, että tiedän lapsen olevan ammattitaitoisten ohjaajien parissa ja saa ruuan säännölliseen aikaan ja on järkevää tekemistä päivällä. Ainakaan meidän lapsi ei tarvitse mihinkään kymmentä viikkoa kiireetöntä lomaa, mutta toki lapset on erilaisia. Nuo sataset menisi meillä siihenkin, että käytäisiin noiden kerhoviikkojen aikana jossain päivisin, jäätelöllä, huivipuistossa...
Mistä te niitä luotettavia lukiolaistyttöjä löydätte? Omassa suvussa ei ole, naapurustosta en tunne kuin muutaman lapsiperheen ja ystävien/työkavereiden lapset on joko 25 ja työelämässä tai alle kouluikäisiä hekin?
On kyllä aika iso kynnys palkata joku tuntematon teini lapsen kanssa kaksin kotiimme päiväksi....
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 09:58"]
Itse lukioikäisenä n. 16-vuotiaana vahdin tuttavaperheen lapsia kuukauden ajan arkipäivisin klo 9-16 välisenä aikana ja sain palkaksi n. 600 euroa. Tuon ikäiselle se oli iso raha, vaikka korvauksena käytetyistä tunneista pieni. Voisit harkita samanlaista ratkaisua?
[/quote]
jostain syystä monet ajattelee, että tämä kesäloman hoito pitäisi saada jostain ilmaiseksi, sukulaisilta tai "jostain". Käyttäkää ihmiset noita maksullisia palveluita kun niitä on! Ainakin meidän kaupungissa osa kesäkerhoista ei toteutunut koska ei ollut tarpeeksi tulijoita - koska raha. Oman hoitajan palkkaaminen saattaa olla liian kallista mutta se ei ole ainut vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
86, samaa olen hämmästellyt minäkin. Suomessa tuntuu olevan todella vahvoilla sellainen käsitys, että lasten täytyy saada vain olla kiireettömästi koko kesä, aivan niinkuin omassa lapsuudessa. Kuitenkaan nykykäsityksen ja normien mukaan, lapsia ei saa jättää yksin.
Olen myös ihmetellyt, että miksi niin monet harrastustoiminnat (pois lukien tietyt kilpailuseurat) jäävät kesäisin tauolle.
Minulla ei itselläni ole vielä kouluikäisiä lapsia, mutta pohdimme näitä asioita jo nyt etukäteen. En voinut olla ihmettelemättä koulujen jäädessä lomalle, kuinka uutisissa oli jos jonkinmoista asiantuntijaa muistuttamassa vanhempia siitä, että lasten kuuluu antaa vaan olla, kuinka kesäleirit voivat olla pahaksi, kuinka lapset tarvitsevat yhteistä lomaa vanhempiensa kanssa, kuinka lapsia ei saa jättää yksin kuten ennen vanhaan. Vaikka aihe ei ole itselle aivan vielä ajankohtainen, niin tunsin siinä kohden suurta sympatiaa kaikkia työssäkäyviä alakoululaisten vanhempia kohtaan. Jos kesäleirit, kerhot yms. on pahasta, niin ainoa mahdollisuus taata lapsille kesäloma on se, että jompikumpi vanhemmista jättäytyy KOULUIKÄISTEN lasten kotivanhemmaksi. Siihenkö tämä välillisesti johtaa?
Ei kaikilla lisäksi ole pitkiä kesälomia tai mahdollisuutta ottaa lomarahoja vapaana. Ystävälläni on tänä kesänä vain muutama päivä palkallista lomaa, muutaman extran sai kinuttua palkattomana. Se yksi viikko on aika hemmetin vähän suhteutettuna koululaisten melkein 2,5 kuukauden lomaan.
Suomen koulujen pitkät kesälomat ja lyhyet päivät toimi aikakautena, jolloin a) suurella osalla oli vakituiset työt ja pitkät lomat b) lasten uskottiin pärjäävän yksin. Ei toimi enää.
Minä jäin just pois töistä. Ensin sain irtisanomispaketin, nyt olen työttömänä, ensi talven opiskelen, ensi kesän työttömänä. Sitten jään varmaan kotiin.
Väsyin totaalisesti keplottelemaan koko ajan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 10:13"]
86, samaa olen hämmästellyt minäkin. Suomessa tuntuu olevan todella vahvoilla sellainen käsitys, että lasten täytyy saada vain olla kiireettömästi koko kesä, aivan niinkuin omassa lapsuudessa. Kuitenkaan nykykäsityksen ja normien mukaan, lapsia ei saa jättää yksin.
Olen myös ihmetellyt, että miksi niin monet harrastustoiminnat (pois lukien tietyt kilpailuseurat) jäävät kesäisin tauolle.
Minulla ei itselläni ole vielä kouluikäisiä lapsia, mutta pohdimme näitä asioita jo nyt etukäteen. En voinut olla ihmettelemättä koulujen jäädessä lomalle, kuinka uutisissa oli jos jonkinmoista asiantuntijaa muistuttamassa vanhempia siitä, että lasten kuuluu antaa vaan olla, kuinka kesäleirit voivat olla pahaksi, kuinka lapset tarvitsevat yhteistä lomaa vanhempiensa kanssa, kuinka lapsia ei saa jättää yksin kuten ennen vanhaan. Vaikka aihe ei ole itselle aivan vielä ajankohtainen, niin tunsin siinä kohden suurta sympatiaa kaikkia työssäkäyviä alakoululaisten vanhempia kohtaan. Jos kesäleirit, kerhot yms. on pahasta, niin ainoa mahdollisuus taata lapsille kesäloma on se, että jompikumpi vanhemmista jättäytyy KOULUIKÄISTEN lasten kotivanhemmaksi. Siihenkö tämä välillisesti johtaa?
Ei kaikilla lisäksi ole pitkiä kesälomia tai mahdollisuutta ottaa lomarahoja vapaana. Ystävälläni on tänä kesänä vain muutama päivä palkallista lomaa, muutaman extran sai kinuttua palkattomana. Se yksi viikko on aika hemmetin vähän suhteutettuna koululaisten melkein 2,5 kuukauden lomaan.
Suomen koulujen pitkät kesälomat ja lyhyet päivät toimi aikakautena, jolloin a) suurella osalla oli vakituiset työt ja pitkät lomat b) lasten uskottiin pärjäävän yksin. Ei toimi enää.
[/quote]
Muuten kanssasi samaa mieltä siitä, että lapset eivät tarvitse 10 viikkoa pelkkää oleilua mutta toisaalta kyllä ehdottomasti myös sitä mieltä, ettei heille ole hyväksi myöskään koulunkaltainen aivotyötä vaativa "lomailu". Pitkän kesäloman tarkoitus näkyy ehkä parhaiten yläaste- ja lukioikäisissä, jotka saavat hengähdettyä stressistä ja tehtyä jotain muuta esim. kesätöitä eli aivan toisenlaista hommaa kuin koulussa. Sama pätee kyllä ihan niihin pienimpiinkin. Koulu on pikkukoululaisille melkoinen ponnistus, ja kesäloman tarkoituksena on päästä niistä kuvioista hengähtämään. Erilaiset leirit ja ohjatut toiminnat eivät ole opiskelua vaan erilaista "kesätyötä", monesti paljon fyysisempää kuin koulunkäynti.
Mielestäni siis on tärkeää, että koululaiset saavat riittävästi aikaa kerätä voimia uudelle lukukaudelle mutta se voimien keräily ei suinkaan tarkoita koko koneiston sammuttamista vaan tietenkin se voi koostua monenlaisesta mielekkäästä toiminnasta. Se, että viettää 10 viikkoa ihan vain kotona lököillen, on sen verran passiivista toimintaa, että paluu kouluun voi olla jopa vaikeaa. Ne lomapäivätkin voivat koostua mielekkäästä tekemisestä vaikkapa sitten perheen kesken. Koko lomaa ei kannata ohjelmoida mutta mielekäs puuha omalta osaltaan myös rentouttaa.
Asiantuntijat yrittävät ehkä jälleen puuttua niiden vanhempien toimintaan, jotka eivät viettäisi lastensa kanssa edes yhtäkään lomaviikkoa. Näitäkin kun löytyy. Vanhemmat varaavat vain omat matkat ja lapset viettävät lomansa leireillä.
Ja me ollaan mietitty kolmatta lasta siihen, kun esikoinen aloittaa koulun. Siinä voisi olla ne ekat kriittiset kolme vuotta kotona ottamassa vastaan lasta koulusta kello 12, ja lomia ei tarttisi miettiä. Ehkä siihen mennessä, kun suunniteltu kuopus menee kouluun, koulupäivien pituudet vastaa jo nykytodellisuutta. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin olen sitä mieltä että 8 ja 9-vuotiaat ovat vähän turhan pieniä olemaan kesällä yksin kotona. 7-vuotiashan (tarkoitan tällä sitä tulevaa ekaluokkalaista) voi olla vielä tarhassa. Itse pärjättiin isovanhempien avulla. Kolmannella luokalla ei ole enää edes iltapäiväkerhoa, joten lapsi tottuu väkisinkin olemaan yksin kotona. Ja yleensä kaveritkin ovat kotona joten leikkiseuraa on hyvin saatavilla.
Sitä kyllä eniten tässä ketjussa ihmettelen, että aikuiset kaipaavat niin kovasti "omaa lomaa" ja kokevat kauhean rasittavana sen, että lapsi on lomalla. Ymmärrän vielä jotenkuten sen, että jos on vaan yksi lapsi ja tätä pitää jatkuvasti viihdyttää ja leikittää, mutta jos on sisaruksia, niin kyllähän nämä leikkivät paljon keskenään. Lisäksi kun ollaan lomalla, niin silloinhan kuuluu tehdä kaikkea kivaa, käydä uimassa, eväsretkillä, ulkoilemassa, ym. Ottaa rennosti ja unohtaa tarkat aikataulut. Me ollaan ainakin keksitty jo vaikka mitä hauskaa (ja halpaa) tekemistä lasten kanssa, vaikka mies on vielä töissä.
Lapselle voi myös opettaa (ja olisi varsin suotavaakin) korjaamaan omat jälkensä ja sotkunsa. On täysin vanhemman, yleensä äidin oma vika, jos lapset ovat kuin siat pellossa ja itse joutuu vaan siivoamaan toisten sotkuja.
Pakko kysyä, kun päivähoitoketjussa on tuo heinäkuun oletusarvoisuus kesälomakuukautena tuomittu.
Mikä olisi sitten se hyvä aika koululaisten olla kesälomalla? Neljä viikkoa kesäkuussa? Neljän viikkoa heinäkuussa? Neljä viikkoa elokuussa?
Vai perheetkö vain päättäisivät, milloin se lapsi on poissa koulusta vanhempien lomien mukaan ja koulu pyörii niin kuin ennenkin?
Ymmärrän, että lomien järjestely on hankalaa ja ymmärrän, että oman perheen ratkaisu tuntuu varmaan ylivertaiselta esim. niille, jotka saavat sen heinäkuun vapaaksi, mutta se, että koululaisten kesäloma pätkäistäisiin neljän viikon mittaiseksi ja tiettyyn aikaan hankaloittaa vanhempien kesälomien saamista. Suurin osa perheistä lomailisi sitten kouluaikaan, ja onko siinäkään sitten järkeä.
Olisi kiva kuulla järkevä ja toimiva ehdotus kesälomien järjestelyyn eikä vain näitä "meidän perheen tarpeisiin" räätälöityjä.
Itse en haluaisi lyhentää lasten kesälomaa kuin ehkä kesäkuun alusta. Koulua voisi olla vielä kesäkuussa pari viikkoa, koska säät eivät suosi ja hyvin harva suomalainen haluaa pitää lomaansa silloin. Muuten kyllä se 8 viikkoa lomaa on mielestäni koululaisten itseltä kannalta tarpeellista ja myös aikuisten kesälomien järjestelyjen kannalta järkevää.
Kuntien pitäisi enemmän panostaa maksullisen hoidon järjestämiseen. Meidän kunnassamme on kesäkuun ajan aivan loistavia päiväleirejä, jotka maksavat noin 90-100 euroa/ viikko. Meillä lapsi on kolmella eri päiväleirillä koko kesäkuun. Heinäkuussa lomaillaan ja elokuussa on sitten viikko, jota emme ole saaneet järjestettyä, mutta lapsi itse on halukas olemaan kotona yksinkin. Ehkä kokeilemme.
Itseäni ärsyttää tämä maksuttomuuden vaatiminen ja se, että lasten pitäisi olla koko ajan yhteiskunnan ilmaisten palvelujen kattama. Höpöhöpö. Koulu on ilmaista, ja jos jää vanhemmille järjestää lapsen hoito 3 kuukauden ajaksi vuodessa, niin se on se vanhempien osuus tässä hommassa. Itse olemme lapsemme hankkineet ja tienneet jo hankkiessamme, että eivät ole ilmaisia ja että jotain kyllä kuluttavatkin. Maksullista hoitoa on saatavilla ja sitä voi jopa kunnilta vaatiakin, mutta kun on ihan omista lapsistamme kyse, niin se hoidon järkkääminen pitäisi olla meidän vanhempien harteilla. Välillä tuntuu, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut tekevät aikuisista ihmisistä passiivisia valittajia, joiden mielestä jokaisen ongelman pitää olla yhteiskunnan ratkaistavissa eikä itse tarvitse tehdä yhtään mitään omien lasten eteen. Mielestäni alamme olla yhtä lähempänä sitä tosiasiaa, että kouluista pitäisi tehdä maksullisia, kun ruikutettavaa riittää ihan joka asiasta. Miksi ihmeessä lapsettomien pitäisi tukea päivähoidon ja koulun lisäksi vielä lapsellisten kesälomahoitoakin? Missä vaiheessa perheellisten pitäisi itse ottaa vastuuta niistä lapsistaan ja heidän kesälomistaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mutta eikös kotiäidit ja työttömät lasten kanssa vain laiskottele päivät!!!
Näinhän luulevat monet, jotka ovat yhtä aikaa miehen kanssa lomilla kotona.Tai mummojen, jolloin osa lapsista mummolassa. Yhtä ruoanlaittoahan se on, jos on yksin.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 22:47"]
[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 22:42"][quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 22:37"][quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 22:26"][quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 22:23"][quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 22:09"]Eihän lapsista voi olla lomaa, totta kai lomallakin lapsista huolehditaan.
[/quote]Sinäpä sen sanoit! Minä oikeasti kaipaisin vähän lomaa lapsista, vaikka he maailman rakkaimpia ja ihanimpia minulle ovatkin. Toiset ilmeisesti osaavat ottaa rennommin ja pääsevät lomafiilikseen kun sulkevat työpaikan oven, riippumatta siitä millainen urakka kotona odottaa. Minulle tämä on vaikeaa. Kaipaan lomalleni sellaista vastuusta vapautumisen tunnetta, jota ei tule kun koko ajan on huolehdittava kotiasioista.
ap
[/quote]
Mutta silti ketään ei saisi "velvoittaa" heitä hoitamaan? Lukiolaistytölle voi maksaa siitä että hän katsoo päivät tällaisten isojen lasten perään, jos sukulaiset ovat täysin pois kuvioista.
[/quote]Tätä vaihtoehtoa on mietitty. Toistaiseksi se on alkanut aina jossain vaiheessa mietintää tuntua jotenkin absurdilta. Palkkaisin hoitajan kotiin jotta voisin olla kotona...? Makoilisin sohvalla katsellen telkkaria kun lukiolaistyttö laittelisi ruokaa lapsilleni, ja samaan aikaan lasteni pitäisi osata olla kuin minua ei paikalla olisikaan. Ehkä teemme tuon joskus, mutta toistaiseksi rationaalisuus on voittanut mukavuuden- ja lomailunhaluni.
[/quote]
Ei, kun silloin sinä menet töihin niin että saat sitten miehesi kanssa yhteisen lomaviikon. Ja kun se alkaa, lähetät maanantaina miehen ja lapset huvipuistoon ja painut siskon tai ystävän kanssa kylpylään, lounaalle ja drinksuille. Tulet yöksi kotiin (kai miehesi saa lapset nukkumaan) ja tiistaina on miehen oma päivä. Voi mennä kaverin kanssa kalaan tai vain loikoilla kun sinä pakkaat lapset autoon ja viet Korkeasaareen. Got it?
[/quote]Tiedän olevani hankala, anteeksi! Jos joskus saisi yhteistä lomaa järjestettyä, niin en ikinä raaskisi lyhyestä perheen yhteisestä ajasta irrottaa päiviä vain omaan käyttööni. Tuntisin itseni liian itsekkääksi.
ap
[/quote]
ap se ei ole itsekästä, jos ei pidä itsestään huolta niin voi hajota koko perhe koska hajoaa ensin sinun pää, miehen pää, ja sitten teidän parisuhde. Sinun PITÄÄ pitää omaa lomaa edes päivä tai pari ja mielellään useammin kuin kerran vuodessa. Ja sinun ja miehen PITÄÄ pitää romanttinen viikonloppu kahden, jos meinaatte olla naimisissa vielä kun lapset lähtee kotoa. Ja jos kukaan sanoo että ei muka tarvitse niin hymyilet vaan ja järjestät sen kuitenkin niin. Lapset ei kuole siihen jos niitä vahtii mummo tai kaverin äiti yökylässä tai naapurin teini mutta teidän parisuhde voi kuolla jos ei vahdi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 10:31"]
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 10:13"]
Koulu on pikkukoululaisille melkoinen ponnistus, ja kesäloman tarkoituksena on päästä niistä kuvioista hengähtämään. Erilaiset leirit ja ohjatut toiminnat eivät ole opiskelua vaan erilaista "kesätyötä", monesti paljon fyysisempää kuin koulunkäynti.
[/quote]
Lainasin vain osan tekstistä, koska tästä keskustelusta tulee ärsyttävää seurata jos pitkiä tekstejä lainataan viestistä toiseen :)
Leirejäkin on erilaisia. Itse katsoin kauhulla esim yhden liikuntaharrastuksen leirejä, joilla ollaan yötä ja harjoittelua on monta tuntia päivässä. Toki nuo leirit ovat tarkoitettu ihan poikkeuksellisen innokkaille,joten heille varmaan sopii. Oma lapsi ei missään tapauksessa haluaisi tuollaiselle leirille (vielä).
Oman lapsen leiritoiminta on ollut kyllä niin helppoa kuin olla voi! Pihapelejä, vapaata leikkimistä, askartelua (ei mitään piirtämistä vaativampaa aivotyötä), kerran viikossa 1,5 h tietokoneilla pelaamista. Eilen kun hain kotiin niin leikkivät legoilla. Ei hirveä ponnistus :) Toimintaan ei ole pakko koko ajan osallistua vaan voi esim vetäytyä lukemaan jos haluaa. Ensimmäinen viikko oli lapselle selvästikin rankempi sen takia, että oli niin paljon uusia ihmisiä ympärillä. En kuitenkaan voi umpioida lasta maailmalta, vaan joskus vaan täytyy vähän venyä omalta mukavuusalueeltaan ja katsella maailmaa.
Kyllä mä enemmän olen huolestunut niistä lapsista, jotka eivät tee kesän aikana varsinaisesti "mitään". Olen jo joutunut puuttumaan yhden lapsen vanhempien kanssa tähän asiaan, että iltamyöhään ei pääse enää ulos (koska elämme kohtuullisen samassa rytmissä nyt kuin talvellakin). Eli illalla ei tarvitse enää lähettää tekstareita, eikä lällätellä yhtään mitään pitkään valvomisesta. Sen aika on sitten ens viikolla :)
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 09:16"]Kysymys teille jotka ehdotatte ratkaisuksi lasten laittamista "jonnekin tädille" tai kavereille: kuinka monta kertaa olette itse ottaneet toisten lapsia vastavuoroisesti hoidettavaksi itsellenne?
[/quote]
Olen ottanut lapsen luokkakaverin monta kertaa pariksi päiväksi ja yöksi, kun vanhemmilla ollut reissuja tms. Äitinsä on järkevä ja on jutellut asiasta ajoissa nätisti - antanut myös luontevan mahdollisuuden kieltäytyä. Minä hoidan kouluikäistä mielelläni, kun eihän sellaisessa ole mitään vaivaa.
Mutta muuten TOSI harvat ovat pyytäneet apua, vaikka olisi kuinka vaikeaa. Tätä aina ihmettelen. Ettei uskalleta edes kysyä. Tai ehkä se on sitä suomalaista itseriittoisuutta.
"Itse en haluaisi lyhentää lasten kesälomaa kuin ehkä kesäkuun alusta. Koulua voisi olla vielä kesäkuussa pari viikkoa, koska säät eivät suosi ja hyvin harva suomalainen haluaa pitää lomaansa silloin. Muuten kyllä se 8 viikkoa lomaa on mielestäni koululaisten itseltä kannalta tarpeellista ja myös aikuisten kesälomien järjestelyjen kannalta järkevää."
tästä olen samaa mieltä.
Esim 4-6 viikkoa jolloin kaikki aikuiset haluaisivat olla lomalla ympäri maata, olisi käytännössä ihan mahdottomuus!
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 10:08"]Mistä te niitä luotettavia lukiolaistyttöjä löydätte? Omassa suvussa ei ole, naapurustosta en tunne kuin muutaman lapsiperheen ja ystävien/työkavereiden lapset on joko 25 ja työelämässä tai alle kouluikäisiä hekin?
On kyllä aika iso kynnys palkata joku tuntematon teini lapsen kanssa kaksin kotiimme päiväksi....
[/quote]
Kun tutustuu, ei ole enää tuntematon! Sinunkin lapsesi on joidenkin vuosien päästä teini - tuskin mikään moottorisahamurhaaja.
Jos ei kerta kaikkiaan tuttujen tai työkavereiden lapsissa ole sopivaa eikä naapureissa asu kuin vanhuksia, voi aina laittaa ilmoituksen vaikka lähikaupan seinälle.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 11:39"]
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 09:16"]Kysymys teille jotka ehdotatte ratkaisuksi lasten laittamista "jonnekin tädille" tai kavereille: kuinka monta kertaa olette itse ottaneet toisten lapsia vastavuoroisesti hoidettavaksi itsellenne?
[/quote]
Olen ottanut lapsen luokkakaverin monta kertaa pariksi päiväksi ja yöksi, kun vanhemmilla ollut reissuja tms. Äitinsä on järkevä ja on jutellut asiasta ajoissa nätisti - antanut myös luontevan mahdollisuuden kieltäytyä. Minä hoidan kouluikäistä mielelläni, kun eihän sellaisessa ole mitään vaivaa.
Mutta muuten TOSI harvat ovat pyytäneet apua, vaikka olisi kuinka vaikeaa. Tätä aina ihmettelen. Ettei uskalleta edes kysyä. Tai ehkä se on sitä suomalaista itseriittoisuutta.
[/quote]
Kaikki koululaiset eivät ole sellaisia, että heistä ei ole mitään vaivaa. Minun havaintojeni mukaan juuri ne hankalimmat (kenties hieman adhd tai muita ongelmia) ovat juuri niitä, joita ollaan aktiivisimmmin laittamassa kavereiden luoksi. Juuri siitä syystä, että vanhemmat ovat kaikkein väsyneimpiä heihin.
Meillä kävi talven aikana muutaman kerran sellainen pikkukoululainen, että en lopulta antanut hänelle lupaa tulla meille muulloin kuin silloin kuin aikuisia oli paikalla. hän sai aikaan ihan kauheata sotkua eikä hahmottanut aikaa eikä suuntia. Oli iso vaiva saada hänet kotiinsa koska lapsi ei ymmärtänyt kelloa eikä ilmansuuntia jne ja vanhemmat vaan sanoivat että "vielä tunnin saat olla". En voi ajaa ulos lasta joka ei ymmärrä missä asuu, eivätkä vanhemmat ehdi vielä tulla hakemaan.
Menee nyt vähän OT mutta oikeasti kaikille lapsille ei ole helppo löytää säilytyspaikkaa loman ajaksi.
mä en kyllä tunne ketään aikuista, jolla olisi kesälomalla viikko ihan omaa lomaa! Onko tuo oikeasti tapana jolllain?
mä olen hämmästynyt siitä, että miten vähän perheet haluaa/uskaltaa käyttää noita kerhoja. Meillä lapsi on neljä viikkoa kesällä kerhossa ja se on herättänyt ihmetystä monilla. Sattumalta lapsen kavereista monilla on se tilanne, että jompi kumpi vanhemmista on opettaja, opiskelija, työtön tai tekee kotona töitä. Tällaista kesälomaongelmaa ei ole heillä oikeastaan koskaan. Tämän kerhon ansiosta pystyimme järjestämään perheelle muutaman viikon yhteisen loman, joka on erittäin tärkeää mielestäni. Monet ovat oikeasti katsoneet vähän säälien että oikeastiko neljä viikkoa, kerhossa, LOMALLA!?
Minun mielestä lapset tarvitsevat päiviinsä aktiivista tekemistä myös loman aikana. Monelle tuntuu olevan kunnia-asia, että saadaan olla "vaan kotona" viikkokausia. Lapset on ihan kyllästyneitä ja tylsistyneitä kun kaverit on siellä kerhossa/mökillä/matkalla/jossain ja omat vanhemmat ei halua tehdä mitään aktiivisempaa. Huomaan tuon kyllästymisen siitä, että meillä alkaa iltapäivisin valtava puhelinsoittorumba ja ovikellon pirinä kun kaverit tulee kyselemään että mitä tehtäisiin. He eivät välttämättä ole iltapäivään mennessä käyneet edes ulkona, vaan päivät on mennyt siinä tietokoneen ääressä ja sisarusten kanssa kinastellessa. Sitten meidän pitäisi ottaa iltapäiviksi näitä kyllästyneitä lapsia meille (koska vanhemmat on jo ihan väsyneitä itsekin tuohon ja lapset ovat kinnunneet koko aamupäivän seuraa).
Ei ne lapset mene siitä rikki jos ovat kerhossa ja aktiivisen toiminnan piirissä jonkun aikaa! Omakin lapsi jännitti aluksi että millaista siellä on, kun on vieras paikka ja uusia kavereita jne. Nyt laskee jo päiviä että kauanko vielä SAA olla siellä! Tämän kuukauden jälkeen meillä on vielä kuusi viikkoa aikaa matkustella ja tehdä kaikkea yhdessä, että ei tämä ihan ulkopuolisen hoitoavun varassa mene :)