Lue keskustelun säännöt.
Äitini kanssa meni välit kai lopullisesti.
22.06.2014 |
Kaksi naista on kasvattanut minut pienestä pitäen. Toinen heistä on synnyttänyt minut. He ovat aina kierrelleet isä kysymystä. Ainoa vastaus on ollut, ettei minulla ole isää, vaan kaksi äitiä. En kumminkaan ole ikinä tykännyt ajatella niin, vaan toista naista kutsun nimellä ja kaipaan isää elämääni.
Tänään äiti sai aivan mielettömät kilarit, kun tuli juttua ja kerroin, etten laittanut nimeäni tahdon-kamppanian adressiin, enkä tule laittamaan jatkossakaan mihinkään vastaavaan. Hän alkoi avautua, kuinka minun pitäisi olla ylpeä perhetaustoistani. Suutuspäissäni sanoin, etten puolla homoavioliittoja, koska sen pelleilyn takia olen isätön.
Nyt kaduttaa jo hieman sanomiset, mutta äidilläni on sekopäinen, ärsyttävä ja katkera luonne kaikkea heterouteen liittyvää kohtaan. Hänestä se on suunnilleen ensinnäkin jo yksistään takinkääntö homoja kohtaan, että minä, hyvänen aika kahden naisen tytär, olen visusti hetero. Vituttaa myös, etten saa itse päättää, olenko yhteydessä isääni.
En ainakaan ekana pyydä anteeksi.
Kommentit (115)
[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 19:10"][quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 19:07"]
Joopa joo. Keksipä joku uskottavampi avaus homofobiasi kanssa
[/quote] Kuinka suppea maailmankuva jollain on? Kuvitteletko tosissasi kaikkien homojen olevan jotain ihania ja symppiksiä kaiken hyväksyviä humanisteja? Et ole tavannut äitiäni, etkä ilmeisesti tiedä pintaa syvemmältä mistään mitään muutenkaan. Minulle on se ja sama, uskotko vai et. -ap-
[/quote]
Niinkö sanoin? Älä pane sanoja näppäimistölleni, vaikka huomasinkin heti avauksesi keksityksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä tämä on hyvä avaus, olkoon sitten trolli tai ei.
Mä tunnen muutamia naispareja, sinkkujakin ja miesparin. Naispareista yksi uhkuu ja puhkuu heterovihaa, jos niin voi sanoa. He ovat juurikin sellaisia telaketjulesboja, että oksat pois. Jostain syystä olen ystävä, tosin tämän ei niin alphan kanssa. ;) Rakastan keskustella heidän kanssaan, mutta jossain vaiheessa tilanteet saattaa kääntyä taas hetero vastaiseksi. Sitten ropisee paskaa niskaan ja runsaasti. :D Mä olen paska, koska olen syntynyt heterona. ;) Kestän sen kuin NAINEN!
Mä en lähde heidän kanssaan lasten kanssa edes lähipuistoon, koska tiedän, että jossain vaiheessa mä "mokaan" kuitenkin, ja lasten läsnä en kuuntele sorsimista, enkä riitele asioista. Istutaan mieluummin illallisella viinilasin äärellä.
Heillä on sopimus tuon vanhemman homoparin kanssa ja ovat käyneet hoidoissa ja saaneet 2 ihanaa lasta. Eli näillä lapsilla on miehiä ja naisia elämässään. Yhteishuoltajuudessa. Ainahan se ei kuitenkaan tämän suhteen ole niin auvoisaa, koska yleensä ne lesbot vihaa kaikkein eniten mieshomoja. Tällä kertaa ei niin olekaan.
Tsemppiä APlle. Mä ymmärrän sun pointtis. Ehkä äitisi on sitten tehnyt ne yhden illan temput, ettei välttämättä itsekään tiedä. Kieltämättä jokaisen ihmisen pitäisi saada tietää mistä on tehty ja mistä on kotosin. :)
Itse olen orpo. Isä kuoli kun olin pieni. Lapsi tarvitsee isän ja äidin. Muu on täysin itsekästä traumaattista paskanjauhantaa.
En ole tavannut yhtään lesboparin kasvattamaa tasapainoista lasta/aikuista. Viimeistään murrosiässä alkaa se oman minän etsintä ja lohduton hakeminen ja ihmettely. S
En ole tavannut yhtään lesboparin kasvattamaa tasapainoista lasta/aikuista. Viimeistään murrosiässä alkaa se oman minän etsintä ja lohduton hakeminen ja ihmettely. S
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole tavannut yhtään lesboparin kasvattamaa tasapainoista lasta/aikuista. Viimeistään murrosiässä alkaa se oman minän etsintä ja lohduton hakeminen ja ihmettely. S
Ap, mitä isä sinulle merkitsee? Tajuathan, että sinun tapauksessasi isä on vain joku henkilö jolla puolet samoja geenejä sinun kanssasi. Ihan sama jos alkaisin haikailemaan sellaisten ihmisten perään joilla on sama hiustenväri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 22:28"]
Ap, mitä isä sinulle merkitsee? Tajuathan, että sinun tapauksessasi isä on vain joku henkilö jolla puolet samoja geenejä sinun kanssasi. Ihan sama jos alkaisin haikailemaan sellaisten ihmisten perään joilla on sama hiustenväri.
[/quote]
Sulla varmaan molemmat vanhemmat? Minä en tunne isääni, koska olen ns yhden illan jutun tulos ja se on painanut minua nyt 30 vuotta. Ei kannata puhua asiasta mistä ei mitään ymmärrä.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 22:19"]
En ole tavannut yhtään lesboparin kasvattamaa tasapainoista lasta/aikuista. Viimeistään murrosiässä alkaa se oman minän etsintä ja lohduton hakeminen ja ihmettely. S
[/quote]
Eikö kaikki tee tuota murrosiässä ja siitä eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 22:31"][quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 22:28"]
Ap, mitä isä sinulle merkitsee? Tajuathan, että sinun tapauksessasi isä on vain joku henkilö jolla puolet samoja geenejä sinun kanssasi. Ihan sama jos alkaisin haikailemaan sellaisten ihmisten perään joilla on sama hiustenväri.
[/quote]
Sulla varmaan molemmat vanhemmat? Minä en tunne isääni, koska olen ns yhden illan jutun tulos ja se on painanut minua nyt 30 vuotta. Ei kannata puhua asiasta mistä ei mitään ymmärrä.
[/quote]
Ajattele, että jossain afrikassa koko kylä kasvattaa ja lapsen elämässä on mukana sedät, tädit ja kumminkaimat. Pitäisikö tässä nyt alkaa suremaan sitä etten isosetäni ollut koskaan elämässäni?
Joku täällä vääristeli isän merkitystä, mutta sama on minullakin, kaipuu ja ihmetys ja katkeruus on kova isättömyydestä. Ja pahinta minulle, että äitini on alkoholistijuoppoväkivaltainenherjaavayksilö, jota ei kukaan lapsi halua nähdä eikä kuulla ikinä, mutta on vaan pakko kestää aikansa. Nyt äitihelvetin jälkeen aikuisena haluaisin tietää kuka on isäni ja välittäisikö hän minusta enemmän kuin äitini?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 22:39"]
Joku täällä vääristeli isän merkitystä, mutta sama on minullakin, kaipuu ja ihmetys ja katkeruus on kova isättömyydestä. Ja pahinta minulle, että äitini on alkoholistijuoppoväkivaltainenherjaavayksilö, jota ei kukaan lapsi halua nähdä eikä kuulla ikinä, mutta on vaan pakko kestää aikansa. Nyt äitihelvetin jälkeen aikuisena haluaisin tietää kuka on isäni ja välittäisikö hän minusta enemmän kuin äitini?
[/quote]
Niin juuri. Sinun kaipuusi taustalla on siis se, ettet ole vanhemmaltasi koskaan saanut sitä hoivaa, jota lapsi tarvitsee.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 21:48"]
[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 21:40"]
[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 21:27"]
[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 10:16"]
Luulen että ongelma on enemmän äitisuhteessasi kuin isättömyydessä itsessään. Pioneeri-ihmiset ovat usein yhden asian ihmisiä ja he eivät ole hyviä vanhempina. Eli olet jäänyt tuon äitisi intoilun ja "tämä on varmasti oikein"- marssin jalkoihin. Näen sen isättömyyttä isompana ongelmana.
Realistinen äiti ymmärtäisi että asia voi olla sinulle ongelma, mutta olisi myös kasvattanut sinut niin että se ei olisi sinulle ongelma.
[/quote]
Käsittämätön kommentti. Ei ketään voi kasvattaa siihen, ettei kaipaisi tietoa biologisesta alkuperästään. Oletko katsonut esim. Kadonneen jäljillä -ohjelmaa? Monet sanovat, että oli tärkeää tavata se kadonnut vanhempi, vaikka hän ei ollutkaan unelmien täyttymys, eikä aio jatkossa pitää yhteyttä.
[/quote]
Oletko ajatellut, että jos se toistuu joka jaksossa, se vähän niinkuin kuuluu formaattiin? Kyseessä on kuitenkin telkkariohjelma, vieläpä aika vahvasti formaatin mukainen sellainen. Siinä myös esiintyy aika pieni joukko maailman isättä kasvaneista.
[/quote]
Minä tunnen monta isättä kasvanutta ja jokaiselle se on iso trauma. Onko vaikea myöntää, että ihmiselle on tärkeää tuntea perimänsä?
[/quote]
Minä taas tunnen monta isättä kasvanutta (sekä kasvatti-isän lapsena kasvanutta), joille se ei ole trauma. Olisikohan kuitenkin kyse siitä, millainen kasvuympäristö on ollut, eikä siitä, että joku tietty tyyppi on puuttunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otteita helsingin yliopiston hyväksymästä pro gradu tutkielmasta Biologisesta vanhemmuudesta sosiaaliseen vanhemmuuteen – Suomen vanhemmuuslainsäädäntö sateenkaariperheiden ja lapsen edun näkökulmasta
Lesbo-ja homoparien lasten kohdalla on esitetty myös pelkoja siitä, että homo- ja lesboperheiden lapset eivät kehittyisi normaalisti. On huomattava, että tutkimukset eivät kuitenkaan tue tällaisia, usein homofobiaan pohjautuvia pelkoja.62 Kuosmanen toteaa viitaten eri tutkimustuloksiin, että lesboperheiden lapset eivät eroa muista lapsista merkittävästi: he ovat tasapainoisia ja VALITSEVAT itse seksuaalisen suuntautumisensa. Pelko siitä, että homo- ja lesboperheiden lapsista tulisi lesboja ja homoja, eikä heille kehittyisi normaalia sukupuoli-identiteettiä on osoittautunut tutkimusten mukaan aiheettomaksi. Sukupuolirooleja taas lapset oppivat monista lähteistä, kuten koulusta, muista aikuisista, naapureista, televisiosta ja elokuvista. Amerikkalaisten tutkimusten mukaan lesboäidit huolehtivat erityisesti siitä, että lapsilla on molempien sukupuolien malleja ja monien
60 Litmala 2003, 46; Nätkin 2003, s. 37.
61 Moring 2013, s. 101; ks. Solantaus 2008, s. 75, joka toteaa, että homoseksuaalisten vanhempien lasten kehityksen tutkimukset ovat aikanaan lähteneet liikkeelle ennakkoluulojen tutkimuksesta. Esimerkiksi väite ”Homoseksuaalisten vanhempien lapsilla on enemmän sosioemotionaalisia ja psykiatrisia ongelmia kuin heteroperheiden lapsilla” on näissä tutkimuksissa käännetty muotoon ”Onko homoseksuaalisten vanhempien lapsilla enemmän sosioemotionaalisia ja psykiatrisia ongelmia kuin heteroperheiden lapsilla?”
62 HE 198/2008 vp, s. 9; Moring 2013, s. 222 – 228. Moringin mukaan väittämät sateenkaariperheiden lasten kehityksen häiriintymisestä perustuvat homofobisiin oletuksiin; ks. myös Sosiaali- ja terveysministeriö. Lapset ja rekisteröity parisuhde. Rekisteröityihin parisuhteisiin liittyviä erityiskysymyksiä selvittäneen toimikunnan mietintö 2003, s. 16 – 33. Verkkojulkaisu. Lastenpsykiatri Tytti Solantauksen mukaan lasten kehitys homoseksuaalisten vanhempien perheessä on ollut aktiivisen tutkimuksen kohteena viimeisten 10 – 15 vuoden ajan. Tutkimustulokset ovat hämmästyttävän yhdenmukaisia; ne painottavat vanhemmuuden ja ihmissuhteiden merkitystä. Lasten kehitys edellyttää rakastavia ihmissuhteita ja vastuullista vanhemmuutta, mikä vaatii paneutumista ja antautumista vanhemmalta, oli hän sitten nainen tai mies. Perherakenne ja vanhempien sukupuoli eivät sitä vastoin näytä olevan erityisen tärkeitä. Lasten kehityksen vaikeuksiin puolestaan vaikuttavat samat tekijät niin hetero- kuin homoperheissä: ongelmat perheen ihmissuhteissa ja erityisesti vanhempien keskinäisissä väleissä, vanhempien mielenterveyden häiriöt, vanhemmuuden pettäminen ja perheen taloudellisen tilanteen romahtaminen. Nämä ongelmat eivät ole riippuvaisia vanhempien sukupuolesta.
lesboperheiden lapset tapaavat isäänsä säännöllisesti. Psyykkisesti lesbo- ja homoperheiden lapset ovat tutkimusten valossa yhtä terveitä kuin heteroperheiden lapset.63 Samanlaisiin johtopäätöksiin on tullut myös lastenpsykiatri Tytti Solantaus artikkelissaan Homoseksuaalisten vanhempien lasten kehitys.64
Moringin mukaan sateenkaariperheiden tiimoilta käydyissä keskusteluissa lapsen edun taustalla olevaa toivetta lapsen mahdollisimman ”normaalista” psykologisesta kehityksestä kehystää heteronormatiivinen oletus, jonka mukaan tällainen kehitys vaatii molempia sukupuolia edustavien henkilöiden aktiivista läsnäoloa lapsen elämässä. Myös sateenkaariperheiden vanhemmilla itsellään on usein tahto sisällyttää lastensa elämään jonkinlainen ”toisen sukupuolen” malli. Tämä katsotaan lapsen edun mukaiseksi siitäkin huolimatta, että tutkimukset EIVÄT tällä hetkellä tue näkemystä, että ISÄN PUUTTUMINEN itsessään johtaisi lapsen kehityksen ongelmiin, ja vaikka se tuottaakin ydinperhekuviota hieman monimutkaisemman perhetilanteen.65
Usein lesbo- ja homoperheiden lapsien kohdalla esitetään myös pelko kiusatuksi tulemisesta. Kuosmasen toteaa, että jos lapset joutuvat kiusatuksi vanhempien homoseksuaalisuuden vuoksi, on syynä tähän kulttuuriset asenteet homoseksuaalisuutta kohtaan. Sen jälkeen ratkaisevaa on, kuinka avoimia vanhemmat ovat homoseksuaalisuudestaan, kertovatko he siitä avoimesti ja miten he käyttäytyvät. Kiusatuksi joutumiseen vaikuttaa myös vanhempien kysy kasvattaa lapsilleen positiivista itsetuntoa ja kykyä vastustaa leimatuksi ja kiusatuksi tulemista.66
Puhuttaessa vanhemmuuden eri malleista ja toisaalta homo- ja lesbovanhempien kyvystä vastata lapsen tarpeisiin ja turvata lapsen tasapainoinen kehitys, unohtuu mielestäni seksuaalisten taipumusten korostamisen tieltä KYSYMYS siitä, MILLAIsIA juuri tietyt kyseiset vanhemmat olisivat VANHEMPINA. Seksuaalinen suuntautuneisuus tuskin ratkaisee sitä, miten vanhemmat toimivat lapsensa hyväksi tai sitä, miten vakaan ja turvallisen kasvuympäristön nämä voivat hänelle tarjota. Salminen katsookin, että LAPSEN ETU on sinänsä avoin käsite, mutta sen voitaneen katsoa TOTEUTUVAN parhaiten silloin, kun lapsi syntyy tai otetaan lapseksi lähtökohtaisesti tulevilta olosuhteiltaan VAKAASEEN perheeseen.
63 Kuosmanen 1996, s. 97 – 103. 64 Solantaus 2008, s. 72 – 82.
65 Moring 2013, s. 226.
66 Kuosmanen 1996, s. 97 – 103.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 19:07"]
Joopa joo. Keksipä joku uskottavampi avaus homofobiasi kanssa
[/quote] Kuinka suppea maailmankuva jollain on? Kuvitteletko tosissasi kaikkien homojen olevan jotain ihania ja symppiksiä kaiken hyväksyviä humanisteja? Et ole tavannut äitiäni, etkä ilmeisesti tiedä pintaa syvemmältä mistään mitään muutenkaan. Minulle on se ja sama, uskotko vai et. -ap-