HS opettaa meitä: "Hyvän koulun ajatus on vanhentunut - koulushoppailuun ei ole mitään syytä"

"tulevaisuuden valmiuksia ei kannata hakea valkoisesta keskiluokka­kuplasta"

Roadman-koulustako ne kannattaa hakea 😆. Hesarin toimittajien ideologia alkaa olla jo niin pimeää että toivottavasti sitä ei moni ota vakavasti.

Vierailija kirjoitti:

"KOKO ”hyvän koulun” käsite tuntuu sitä paitsi vanhentuneelta, jos sellainen edes kiinnostaa. Työelämässä puhutaan jo diversiteetin merkityksestä."

Hmm... Itähelsinkiläisen peruskoulun diversiteetti taitaa olla vähän toisenlaista kuin esim. Nokian insinöörien diversiteetti.

Mutta eipä häiritä hyvää juttua ikävillä faktoilla.

Joo varmaan puhutaan. Työt sujuu paljon paremmin mitä enemmän työpaikalla on luku-, kirjoitus-, lasku- ja kielitaidottomia mölisijöitä vieraista kulttuureista.

Vierailija kirjoitti:

Fakta on toki se, että hyvät pärjää missä vaan. Ongelma kohdistuu pahiten keskitasoisiin, jotka eivät saa mitään tukea, koska opettajan aika menee näiden eräiden paimentamiseen.

Älykkäät tarvitsevat motivaatiota siinä missä muutkin. Muuten he laiskistuvat kun hoksaavat ettei heidän tarvitse tehdä mitään pärjätäkseen koulussa ja myöhemmin työelämässä. Mutta sehän on tasapäistävän peruskoulun tarkoitus. Huippujen nuijiminen ja sosialistinen köyhä ja laiska kansa.

PISA-tulokset sukeltaa, valkoinen pako on totta pkseudulla ja hommaa selitetään tällaisella absurdilla ulostulolla?

Vierailija kirjoitti:

Fakta on toki se, että hyvät pärjää missä vaan. Ongelma kohdistuu pahiten keskitasoisiin, jotka eivät saa mitään tukea, koska opettajan aika menee näiden eräiden paimentamiseen.

Hyvien suoritukset jäävät vajaiksi koska diversiteettirikkaissa kouluissa ei voida vaatia hyviä suorituksia hyviä pisteitä varten vaan rima on pudotettava niin matalalle että "17-vuotiaatkin" ainakin vaikuttavat oppineen jotain.

Mun kuopus oli tuollaisessa kuvatunlaisessa koulussa. Kympin oppilas superhyvien oppilaiden painotetulla luokalla.

Heitä himmattiin jatkuvasti, pidettiin tyhjäkäynnillä, aikataulut laadittiin liian kireiksi, koska ne trhtiin niiden huonojen lähikoululuokkiem mukaan, jolloin painotuksen vaatimaa aikaa ei huomioitu mitenkään.

Huonoja, laiskoja opettajia, joiden mielestä mikä vaan kelpaa ko koulussa.

Helsingin opetusviraston viesti asiaan oli se, että se keskittyy hilaamaan ne heikoimmat peruskoulusta läpi. Hyvät oppilaat eivät ole heidän ongelmansa.

Ei ikinä enää.

Sykille taas 20 pistettä… Ihana koulu joka antoi hyvät lähtökohdat…

Niin kaikki tehdään huonompien ehdoilla ja parhaat ei opi mitään eikä ikinä joudu ylittämään tasoaan kun heille keskinkertainen suoritus on koulun parhaimmistoa

Huonossa koulussa opettajien voimavarat menevät tappeluiden ja 'huonon käytöksen' liennyttämiseen. Tämä on fakta. Itse kukin valitsee haluaako oman lapsensa sinne integraatiota auttamaan.

Vierailija kirjoitti:

Fakta on toki se, että hyvät pärjää missä vaan. Ongelma kohdistuu pahiten keskitasoisiin, jotka eivät saa mitään tukea, koska opettajan aika menee näiden eräiden paimentamiseen.

Juuri tämä. Meillä on hiljainen ja kiltti lapsi, jolla lieviä oppimisvaikeuksia, mutta pärjää silti keskitasoisesti. On osunut rauhalliseen, tavalliseen tai hyvään kouluun. Siellä on ollut opettajilla aikaa antaa tukea ja auttaa, vaikka vaikeudet eivät olekaan suuria. Jos luokassa ja koulussa olisi paljon oikeasti haastavia tapauksia, ei varmasti tukea enää riittäisi hänelle. Lisäksi kun luokassa on paljon ahkeria oppilaita, eikä riehujia arvosteta, on oppinut pitämään itsestään selvänä, että koulu on tärkeää, vaikka ei aina olisi helppoa. Muuten voisi olla helppo ajautua porukkaan, joka vetää koulun läskiksi, jos niin saisi arvostusta ja muutkin pitäisivät sitä normaalina, ettei kouluun tarvitse panostaa.

Toinen lapsemme on tunnollinen, ahkera eikä ole oppimisvaikeuksia. Hän varmasti pärjäisi kodin tuella ja asenteella ihan missä koulussa vain, mutta ensimmäiselle todennäköisesti on hyötyä ympäristöstään.

Mua kiinnostaa toi väite, että huonojen koulujen oppilailla olisi muka paremmat tulokset matematiikassa ja äidinkielessä. Miten se on mitattu? Keskiarvolla vai yhtenevillä kokeilla, jotka ovat joka koulussa samat? Keskiarvo ei ole mitenkään luotettava mittari. Huonon koulun 9 on hyvän koulun 7.

Mä olen huomannut, että monikielisessä ympäristössä jopa kantasuomalaisten suomen taito heikkenee. Ihmisellä on tiedostamaton taipumus kopioida ympärillä olevien puhetapaa. Jos on paljon monikulttuurisia kavereita, niin ei osaa enää itsekään puhua hyvää suomea.

” Kun kysyin asiaa Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta Karvista, sain tietää, että ainakin matematiikan ja äidinkielen oppimistulosten suhteen asia on tutkitusti päinvastoin. Hyvät oppilaat pärjäävät jostain syystä lähtötasoltaan heikommissa kouluissa keskimäärin jopa paremmin kuin parhaissa kouluissa.”

Voisiko mitenkään johtua siitä, että kahdessa eri koulussa voi samalla arvosanalla olla kahden lukuvuoden verran eroa osaamisessa? Onhan se hyvänkin oppilaan helpompaa opetella vähän kuin paljon.

Oma kokemus kertoo, että noita määrärahoja saavassa koulussa oma lapsi ei oppinut edes lukemaan. Kun koulu vaihtui, uudella luokalla muut oppilaat kirjoittivat jo kokonaisia lauseita. Olihan siinä kirimistä, mutta onnistui. Kun on äänekkäitä ja touhukkaita vieraskielisiä, ei kukaan huomaa rauhallisen lapsen toiminnanohjausongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Niin kaikki tehdään huonompien ehdoilla ja parhaat ei opi mitään eikä ikinä joudu ylittämään tasoaan kun heille keskinkertainen suoritus on koulun parhaimmistoa

En ole koskaan lukenut läksyjä koulussa tai tkklla. Ylkkäreihin pelasin yötäpäivää nintendoa. Tkklla saatoin mennä tenttimään kursseja jotka olivat vasta seuraavan vuoden ohjelmassa. Nyt sluibailen pomona isossa firmassa. Olen toki suomen parhaita omalla ammattialallani. Hävettää koska olisin pystynyt paljon parempaan ja vaikka perustamaan ison yrityksen joka olisi tuonut suomeen työtä ja vientituloja. Mutta peruskoulussa piti hävetä että oli parempi kuin muut eikä sitä saanut näyttää.

Toimittaja kysyy KARVIsta (kansallinen koulutuksen arviointikeskus) oppimistuloksista ja sieltä kerrotaan, että "Hyvät oppilaat pärjäävät jostain syystä lähtötasoltaan heikommissa kouluissa keskimäärin jopa paremmin kuin parhaissa kouluissa."

Harmi, että KARVIssa ei ole arjen ymmärrystä. Jos 8 arvoisesti osaava oppilas menee kouluun, jossa kaikki muut osaavat 4-5 arvosanan verran, niin se 8:n oppilas saa helposti 10 todistukseen. Oppilaita verrataan toisiinsa, heikkotasoisessa luokassa kokeetkin on tason mukaisia. Meillä on jo nyt kouluja, joissa luku- ja kirjoitustaidoton voi saada arvosanan 8 vain sillä perusteella, että edes oma nimi on kirjoitettu oikein, jotkut kun ei osaa sitäkään yläasteella.

Jokainen haluaa selittää lapsensa elämän hyväksi, koska olisi murskaavaa todeta, että näin lapseni olevan onneton, mutta en tehnyt mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin kaikki tehdään huonompien ehdoilla ja parhaat ei opi mitään eikä ikinä joudu ylittämään tasoaan kun heille keskinkertainen suoritus on koulun parhaimmistoa

En ole koskaan lukenut läksyjä koulussa tai tkklla. Ylkkäreihin pelasin yötäpäivää nintendoa. Tkklla saatoin mennä tenttimään kursseja jotka olivat vasta seuraavan vuoden ohjelmassa. Nyt sluibailen pomona isossa firmassa. Olen toki suomen parhaita omalla ammattialallani. Hävettää koska olisin pystynyt paljon parempaan ja vaikka perustamaan ison yrityksen joka olisi tuonut suomeen työtä ja vientituloja. Mutta peruskoulussa piti hävetä että oli parempi kuin muut eikä sitä saanut näyttää.

Tämä näkyi tänä keväänä myös vanhemmissa: enää ei saa kertoa, jos lapsi sai hyvän todistuksen. Sitä pidetään nykyisin merkkinä lapsen psyykkisistä ongelmista ja elämättömästä elämästä. Lapsen saama stipendi on merkki terapian tarpeesta.

Hyvin meidät on saatu uskomaan, että huono koulumenestys on Suomelle tärkeä asia.

Ongelma on myös se että niihin huonoihin kouluihin ei saada hyviä opettajia.

Ne on täynnä kiertäviä määräaikaisia jotka ei pääse muualle.

Ja leipääntyneitä surkeita virkaopettajia jotka ”käy täällä vain töissä”. Joilla ei ole minkäänlaista intoa, kunnianhimoa tai edes ajantasaista osaamista.

Mielenkiintoinen keskustelu. Omat lapset ovat saaneet käydä koulua ihan perushyvissä kouluissa, hyviä kavereita ja pääosin hyvät opettajat, ei kauheaa kiusaamista tai käytöshäiriöitä, itse kuvasivat itseään, että olivat laiskoja, eikä huvittanut ahertaa. Ovat kumpikin pärjänneet kuitenkin ihan hyvin ja tekevät mieluista työtä.

Itse kävin peruskoulua ja lukion 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa pelkästään kantasuomalaisten joukossa, mutta luokassa, jossa pilkattiin ja haukuttiin hikipinkoja, jopa käytiin käsiksi. Tämä hillitsi tehokkaasti pärjäämistä niin itsellä kuin varmaan muillakin "paremmilla" oppilailla. Ja nämä kiusaajat tulivat ainakin päällisin puolin hyvistä perheistä, rahaa näytti olevan ja vaikutusvaltaa kyseisellä alueella. Muistan, miten törkeästi haukkuivat yhtäkin lahjakasta oppilasta, joka onneksi on tietääkseni luonut hienoa uraa tuosta aivan hirveästä kiusaamisesta huolimatta. Opettajat eivät puuttuneet, pelkäsivät varmaan itsekin. Joku opettaja taas tai jotkut selvisivät sillä, että pilkkasivat itse tiettyjä oppilaita ja saivat sillä huomion itsestään näihin ressukoihin.

Mutta tuollaista koulunkäyntiä en toivoisi kenellekään. Se oli aivan ala-arvoista.

Ei ne Karvissa vertaile todistusten numeroiden perusteella, vaan Karvin teettämien testien perusteella.

Jos minun lapseni tulevassa koulussa on suomalaiset vähemmistönä, en anna hänen todellakaan opiskella siellä, ennemmin opetan itse.

Vierailija kirjoitti:

Fakta on toki se, että hyvät pärjää missä vaan. Ongelma kohdistuu pahiten keskitasoisiin, jotka eivät saa mitään tukea, koska opettajan aika menee näiden eräiden paimentamiseen.

Ei ole muuten totta. Jouduin yläasteella jostain syystä yksin vieraaseen luokkaan. Kaikki muut olivat kaupungin pahimmasta slummista, vaikka ihan kantasuomalaisia olivatkin. Sain edelleen kiitettäviä numeroita, mutta en viihtynyt luokassa ollenkaan. Seurasin vierestä luokan tympeää jengihierarkiaa ja rötöksiä aikani, sitten marssin rehtorin puheille, ja ilmoitin, että vaihdan luokkaa. Ja sain vaihtaa.