HS opettaa meitä: "Hyvän koulun ajatus on vanhentunut - koulushoppailuun ei ole mitään syytä"

Vierailija kirjoitti:

Ei ne Karvissa vertaile todistusten numeroiden perusteella, vaan Karvin teettämien testien perusteella.

Karvin testit on yksi iso vitsi. Esim ysiluokan kokeissa englannin koe oli niin nopea, että edes kaksikielinen lapsi ei ehtinyt tehdä kuin noin 60 prosenttia kaikkien teknisten vaikeuksien keskellä.

Matikan kokeessa selain takkusi ja jo täytetyt vastaukset pyyhkiytyi pois…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fakta on toki se, että hyvät pärjää missä vaan. Ongelma kohdistuu pahiten keskitasoisiin, jotka eivät saa mitään tukea, koska opettajan aika menee näiden eräiden paimentamiseen.

Ei ole muuten totta. Jouduin yläasteella jostain syystä yksin vieraaseen luokkaan. Kaikki muut olivat kaupungin pahimmasta slummista, vaikka ihan kantasuomalaisia olivatkin. Sain edelleen kiitettäviä numeroita, mutta en viihtynyt luokassa ollenkaan. Seurasin vierestä luokan tympeää jengihierarkiaa ja rötöksiä aikani, sitten marssin rehtorin puheille, ja ilmoitin, että vaihdan luokkaa. Ja sain vaihtaa.

Ja vielä tuosta asuinalue-teoriasta. Asuin aivan kaupungin toisella laidalla kuin missä tämä pahamaineinen slummi sijaitsi. Jostain syystä olivat laittaneet minut porukkaan, josta en tuntenut ennestään yhtään ihmistä, ja joiden kanssa minulla ei ollut mitään yhteistä.

Vantaalla ja Hki:ssäkin on todella paljon lähiökouluja, joihin suosittelisin artikkelin kirjoittajaa ja muita, jotka hänen kanssaan samaa mieltä ovat, laittamaan.

Meillä lapset ovat lukeneet kaikki pitkän saksan ja ne luokat ovat olleet rauhallisia ja oppiminen hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vantaalla ja Hki:ssäkin on todella paljon lähiökouluja, joihin suosittelisin artikkelin kirjoittajaa ja muita, jotka hänen kanssaan samaa mieltä ovat, laittamaan.

Meillä lapset ovat lukeneet kaikki pitkän saksan ja ne luokat ovat olleet rauhallisia ja oppiminen hyvää.

Helsingissä ei edes ole mitään pitkän saksan luokkia, vaan opetusviraston linjaus on, että ”kielellisesti lahjakkaat kantasuomalaiset” tietoisesti sirotellaan mmluokille opettamaan suomen kieltä.

Ainoat asia mitä koulussa kannattaa katsoa ovat:

1. Onko siellä paljon kiusaamista

2. Onko järkevä rehtori eli hyvin organisoitu johto

3. Onko useampi erityisopettaja

Millään muulla ei ole mitään väliä. Opettajien ammattitaito on hyvin tasalaatuista riippumatta koulusta. Koulun oppilaisaineksen demografialla ei ole merkitystä kun mainitsemani kolme asiaa on kunnossa.

T. Alakoulun opettaja

Vierailija kirjoitti:

Ainoat asia mitä koulussa kannattaa katsoa ovat:

1. Onko siellä paljon kiusaamista

2. Onko järkevä rehtori eli hyvin organisoitu johto

3. Onko useampi erityisopettaja

Millään muulla ei ole mitään väliä. Opettajien ammattitaito on hyvin tasalaatuista riippumatta koulusta. Koulun oppilaisaineksen demografialla ei ole merkitystä kun mainitsemani kolme asiaa on kunnossa.

T. Alakoulun opettaja

Ei pidä paikkaansa. Huonoon kouluun on huomattavan vaikea saada kunnollisia opettajia.

Vierailija kirjoitti:

Ainoat asia mitä koulussa kannattaa katsoa ovat:

1. Onko siellä paljon kiusaamista

2. Onko järkevä rehtori eli hyvin organisoitu johto

3. Onko useampi erityisopettaja

Millään muulla ei ole mitään väliä. Opettajien ammattitaito on hyvin tasalaatuista riippumatta koulusta. Koulun oppilaisaineksen demografialla ei ole merkitystä kun mainitsemani kolme asiaa on kunnossa.

T. Alakoulun opettaja

Pätee ehkä alakoulussa. Ei yläkoulussa. Vai tuoko teillä naperot puukkoja ja kannabista kouluun?

Mielipiteen kirjoittaja voisi olla toista mieltä, jos olisi yrittänyt käydä koulua kiusattuna häirikköluokassa. Tosin sellaistahan ei Suomessa virallisesti koulumaailmassa ole koskaan tapahtunut.

Ukko38 kirjoitti:

Minä olen laittanut kaikki lapseni ihan tarkoituksella ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen ja kouluun.

Oikea syy on se, mitä ei saa ääneen mainita, mutta keskusteluissa sanon syyksi "kaksikieliset sukujuureni".

Meillä päin opettajien lapsille ei kelpaa lähikoulu. Miksiköhän, jos kerran kaikissa peruskouluissa saa yhtä hyvää opetusta (ja kivaa monikulttuurisuutta ja turpiin viikottain)?

Tunnen tosi paljon opettajia. Yhdenkään lapsi ei käy lähikoulua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fakta on toki se, että hyvät pärjää missä vaan. Ongelma kohdistuu pahiten keskitasoisiin, jotka eivät saa mitään tukea, koska opettajan aika menee näiden eräiden paimentamiseen.

Lapset ja etenkin teinit eivät halua olla erilaisia kuin muut eli hyvin pian se älykäs oppilas alkaa alisuorittaa ja käyttäytyä niinkuin muukin lauma.

Luokassa missä on paljon oppilaita, joilla on vaikeuksia saada edes 4 kokeesta, pääsee 9-10 oppilas äärettömän helpolla. Ei läksyjä juuri koskaan. Kokeiden taso sellainen, että kaikki pääsevät pakosti läpi.

Peruskoulu opettaa helposti oppivan laiskaksi, koska hyvät arvosanat tulevat helposti.

Vaativassa lukiossa asiat ovat sitten toisin. Oppilas havahtuu, että moni asia on jäänyt opettamatta peruskoulun matematiikan tunnilla, kun ei sitten ehditty. Jauhettiin peruslaskuja yhä uudelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fakta on toki se, että hyvät pärjää missä vaan. Ongelma kohdistuu pahiten keskitasoisiin, jotka eivät saa mitään tukea, koska opettajan aika menee näiden eräiden paimentamiseen.

Lapset ja etenkin teinit eivät halua olla erilaisia kuin muut eli hyvin pian se älykäs oppilas alkaa alisuorittaa ja käyttäytyä niinkuin muukin lauma.

Luokassa missä on paljon oppilaita, joilla on vaikeuksia saada edes 4 kokeesta, pääsee 9-10 oppilas äärettömän helpolla. Ei läksyjä juuri koskaan. Kokeiden taso sellainen, että kaikki pääsevät pakosti läpi.

Peruskoulu opettaa helposti oppivan laiskaksi, koska hyvät arvosanat tulevat helposti.

Vaativassa lukiossa asiat ovat sitten toisin. Oppilas havahtuu, että moni asia on jäänyt opettamatta peruskoulun matematiikan tunnilla, kun ei sitten ehditty. Jauhettiin peruslaskuja yhä uudelleen.

Ja tämä tilanne kaukana pääkaupunkiseudusta, ihan umpisuomalaisessa peruskoulussa.

-lisäyksenä ylläolevaan viestiini

Mitalilla myös toinen puoli: kaupungissa varttunut nuori on punapilleröitynyt jo nuorena. Kaupunkiin muuttava nuori altis vaaroille, saattaapa jopa kapinoida varoituksen sanoja antavia vanhempia vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en ole. Typerä kirjoitus.

Hallituksen linjan mukainen.

Hesari on jostain syystä vaihtanut linjansa sanomalehdestä hallituksen tiedotuslehdeksi.

Esim. Sinnemäen touhujen kova valkopesu ennen kuntavaaleja, samoin Sannan. Elokapinan puolestaselittelyartikkelit (tänään ja monena muunakin päivänä) jotka on kuin suoraan vihreiden tiedotusosastolta ja muutenkin tämänkaltaiset artikkelit jossa selkeästi kaupungin tai hallituksen tiedotusosasto koittaa selitellä omia sählinkejään parhain päin.

Tuossa artikkelissa on se ongelma, ettei tuo käsittele sitä todellista ongelmaa eli rauhattomuutta ja sen tuomia ongelmia oppimiseen ollenkaan. Selkeästi korkeamman pääsyrajan kouluissa on myös vähemmän rauhattomuutta tunneilla ja oppilaat saa ainakin tilaisuuden oppia enemmän. Jossain muualla opettajien aika menee (ilman tehokkaita keinoja) järjestyksenpitoon ja opettaminen jää vähemmälle ja rima on muutenkin matalammalla. Ei kukaan (järkevä) vanhempi halua lastaan rajoittaa jo kouluaikaan sillä ettei tarjolla ole tietoa sitä määrää mikä esim. naapurikoulussa olisi. 

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen keskustelu. Omat lapset ovat saaneet käydä koulua ihan perushyvissä kouluissa, hyviä kavereita ja pääosin hyvät opettajat, ei kauheaa kiusaamista tai käytöshäiriöitä, itse kuvasivat itseään, että olivat laiskoja, eikä huvittanut ahertaa. Ovat kumpikin pärjänneet kuitenkin ihan hyvin ja tekevät mieluista työtä.

Itse kävin peruskoulua ja lukion 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa pelkästään kantasuomalaisten joukossa, mutta luokassa, jossa pilkattiin ja haukuttiin hikipinkoja, jopa käytiin käsiksi. Tämä hillitsi tehokkaasti pärjäämistä niin itsellä kuin varmaan muillakin "paremmilla" oppilailla. Ja nämä kiusaajat tulivat ainakin päällisin puolin hyvistä perheistä, rahaa näytti olevan ja vaikutusvaltaa kyseisellä alueella. Muistan, miten törkeästi haukkuivat yhtäkin lahjakasta oppilasta, joka onneksi on tietääkseni luonut hienoa uraa tuosta aivan hirveästä kiusaamisesta huolimatta. Opettajat eivät puuttuneet, pelkäsivät varmaan itsekin. Joku opettaja taas tai jotkut selvisivät sillä, että pilkkasivat itse tiettyjä oppilaita ja saivat sillä huomion itsestään näihin ressukoihin.

Mutta tuollaista koulunkäyntiä en toivoisi kenellekään. Se oli aivan ala-arvoista.

Oma kokemus on se, että ne ns. hyvien perheiden lapset pärjäsi, osasi ja otti muita huomioon. Sitten oli se porukka, joka käytti rahaa ja se näkyi, vaikka velalla elettiin. Näiden perheiden lapset oli pääosin lajakkaampien kiusaajia.