Miten voisi muuttua sellaiseksi, että voisi saada parisuhteen?
Kysymys on otsikossa. Olen menettämässä toivoni lopullisesti. En ole lainkaan ylipainoinen, mutta kaikkea mahdollista voisin muuttaa itsessäni.
T. Nainen, pk-seutu
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mistä_oikeasti_kyse kirjoitti:
Ketjun aloittaja on nainen!
MITEN ihmeessä muka naisella voi olla vaikeuksia saada parisuhdetta ????
ET siis ole edes ylipainoinen ?
Ainoa syy tuohon voi olla joko:
a) hyljeksit miehiä, jotka ovat lyhyitä ja/tai ruumiinrakenteeltaan pienikokoisia. Jos hyväksyisit tällaisen mieheksesi, saisit parisuhteen periaatteessa heti !
tai
b) kun mies pyytää sinulta joko puhelinnumeroasi, tai että soitat hänelle ja sovit treffit, niin vastauksesi on jotain tyyliin "en anna puhelinnumeroa tuntemattomille enkä myöskään soita tuntemattomille".
Jos tästä on kyse, niin muuta asennettasi, ja suostu puhumaan puhelimessa uusien tuttavuuksien kanssa, ja olet parisuhteessa nopeammin kuin huomaatkaan!
Myös:
Kun mies treffeillä halaa sinua, työnnätkö hänet tylysti pois?
Jos kyllä, niin ei ihme, että olet sinkku! Pois se läheisyyskammo, myös uusien tuttavuuksien osalta, niin olet parisuhteessa vaikka heti!
Jos kyse ei ole mistään edellämainituista asioista, niin kerro, miksi koet parisuhteen saamisen olevan muka jotenkin vaikeaa ?
Vai oletko kenties lesbo, jos olet, niin naiset ovat tunnetusti erittäin nirsoja parisuhdevalinnoissaan, joten jos olet lesbo, niin ehkä et vastaa naisten ulkonäkövaatimuksia !
Ongelma on siinä, että kukaan ei kiinnostu minusta eli niitä tapaamisia ei koskaan edes tule. Kukaan ei ole vuosikausiin pyytänyt numeroani myöskään. Suostun kaverilliseen halaukseen, jos on treffit ja jos mies tekee aloitteen. Olen käynyt äärimmäisen harvoin treffeillä elämäni aikana, siis noin 7 kertaa yhteensä. En ole lesbo.
T. Ap
Teetkö alotteita itse?
En tee aloitteita, ellei ihastukseni ole esim. opettajani tai vastaava. Muuten siis en ole koskaan tehnyt aloitteita missään. Enkä haluaisi tehdäkään.
T. Ap
Opettajani? Kuka tekee opettajalle aloitteen... Taisit tarkoittaa terapeutti tai vastaava.
Ne lukioikäiset tytsyt jotka 10 vuoden päästä kailottaa kaikille, että opettaja on hyväksikäyttänyt heitä.
Suurinta osaa naisia, jotka valittavat etteivät millään löydä miestä eikä kukaan kiinnostu heistä tuntuu yhdistävän yksi ja sama asia: passiivisuus ja aloitekyvyttömyys. Odotetaan, että mies lähestyy tyyliin kauppareissulla, kysyy puhelinnumeroa ja tämän jälkeen tietenkin soittaa ja ehdottaa treffejä, treffeillä mies hoitaa puhumisen ja treffien jälkeen mies ehdottaa uusia treffejä jne. Mies tulee iskemään, mies vie juttua eteenpäin ja vakuuttelee pitävänsä naisesta, nainen on vain passiivisena osapuolena se joka vastaanottaa tuon kaiken.
Se ei vain yleensä mene noin vaan miehetkin haluavat, että nainen osoittaa kiinnostusta ja aloitteellisuutta tai eivät tule itse edes spotanneeksi kiinnostavaa naista. Ymmärrän kyllä että huonoitsetuntoisena aloitteiden teko on vaikeaa, mutta tosiaan se "vika" on tällöin siinä huonossa itsetunnossa eikä sinussa ihmisenä ja esimerkiksi terapia voisi auttaa.
Ihan esimerkkinä voisin kertoa miten omat parisuhteeni ovat alkaneet:
Parisuhde 1: Yhdellä irc-kanavalla oli ikäiseni poika, joka valitti kaverittomuutta. Lähetin hänelle itse privassa viestiä ja ehdotin että tutustuisimme, kun minullakaan ei ollut kavereita. Sovimme tapaavamme ja tuo poika ihastui minuun, mutta jos en olisi itse oma-aloitteisesti tuonut itseäni esille niin tuskin olisimme tutustuneet etenkin kun tuo poikakin oli hyvin ujo.
Parisuhde 2: Ehdotin itse eräällä foorumilla sellaisen ryhmän perustamista, jossa ujot ihmiset voisivat yhdessä harjoitella sosiaalisuutta toisten ujojen kanssa. Vastaajien joukossa oli mies jonka kanssa huomasimme olevamme melko samanhenkisiä ja aloimme tavata kahden keskenkin noiden ryhmätapaamisten ulkopuolella. Jos en olisi ehdottanut tuota ryhmäjuttua niin en olisi ikinä tavannut kyseistä miestä.
Parisuhde 3: En tiedä miten suuri oma osuuteni oli tässä, mutta kaveripiiriini tuli uusi tyyppi josta kiinnostuin ja aloin sen jälkeen kommentoida hänen juttujaan yhteisessä ryhmächatissa ja tämän jälkeen mies tuli juttelemaan minulle privassa. En osaa sanoa olisiko hän kiinnostunut minusta ellen olisi ensin osoittanut kiinnostusta häntä kohtaan.
Parisuhde 4: Huomasin eräällä foorumilla kiinnostavalta vaikuttavan mieskeskustelijan joka toi esille olevansa sinkku ja kysyin itse josko hän haluaisi tutustua minuun. Halusi, vaihdoimme yhteystiedot ja jonkin aikaa keskusteltuamme huomasimme että olemmekin toistemme sielunkumppanit. En olisi kuitenkaan ikinä tutustunut häneen ellen olisi pyytänyt häneltä yhteystietoja.
Millä tavoin ja kuinka usein sinä AP olet ottanut kontaktia kiinnostavalta vaikuttaviin miehiin? Mainitsin äsken vain ne kerrat kun aloitteesta on syntynyt parisuhde, noiden lisäksi olen tehnyt paljon muitakin aloitteita (tosiaan ujona teen niitä lähinnä netissä) mutta niistä ei ole syntynyt parisuhdetta eli onnistumisprosentti ei todellakaan ole ollut 100%.
Vierailija kirjoitti:
Suurinta osaa naisia, jotka valittavat etteivät millään löydä miestä eikä kukaan kiinnostu heistä tuntuu yhdistävän yksi ja sama asia: passiivisuus ja aloitekyvyttömyys. Odotetaan, että mies lähestyy tyyliin kauppareissulla, kysyy puhelinnumeroa ja tämän jälkeen tietenkin soittaa ja ehdottaa treffejä, treffeillä mies hoitaa puhumisen ja treffien jälkeen mies ehdottaa uusia treffejä jne. Mies tulee iskemään, mies vie juttua eteenpäin ja vakuuttelee pitävänsä naisesta, nainen on vain passiivisena osapuolena se joka vastaanottaa tuon kaiken.
Se ei vain yleensä mene noin vaan miehetkin haluavat, että nainen osoittaa kiinnostusta ja aloitteellisuutta tai eivät tule itse edes spotanneeksi kiinnostavaa naista. Ymmärrän kyllä että huonoitsetuntoisena aloitteiden teko on vaikeaa, mutta tosiaan se "vika" on tällöin siinä huonossa itsetunnossa eikä sinussa ihmisenä ja esimerkiksi terapia voisi auttaa.
Ihan esimerkkinä voisin kertoa miten omat parisuhteeni ovat alkaneet:
Parisuhde 1: Yhdellä irc-kanavalla oli ikäiseni poika, joka valitti kaverittomuutta. Lähetin hänelle itse privassa viestiä ja ehdotin että tutustuisimme, kun minullakaan ei ollut kavereita. Sovimme tapaavamme ja tuo poika ihastui minuun, mutta jos en olisi itse oma-aloitteisesti tuonut itseäni esille niin tuskin olisimme tutustuneet etenkin kun tuo poikakin oli hyvin ujo.
Parisuhde 2: Ehdotin itse eräällä foorumilla sellaisen ryhmän perustamista, jossa ujot ihmiset voisivat yhdessä harjoitella sosiaalisuutta toisten ujojen kanssa. Vastaajien joukossa oli mies jonka kanssa huomasimme olevamme melko samanhenkisiä ja aloimme tavata kahden keskenkin noiden ryhmätapaamisten ulkopuolella. Jos en olisi ehdottanut tuota ryhmäjuttua niin en olisi ikinä tavannut kyseistä miestä.
Parisuhde 3: En tiedä miten suuri oma osuuteni oli tässä, mutta kaveripiiriini tuli uusi tyyppi josta kiinnostuin ja aloin sen jälkeen kommentoida hänen juttujaan yhteisessä ryhmächatissa ja tämän jälkeen mies tuli juttelemaan minulle privassa. En osaa sanoa olisiko hän kiinnostunut minusta ellen olisi ensin osoittanut kiinnostusta häntä kohtaan.
Parisuhde 4: Huomasin eräällä foorumilla kiinnostavalta vaikuttavan mieskeskustelijan joka toi esille olevansa sinkku ja kysyin itse josko hän haluaisi tutustua minuun. Halusi, vaihdoimme yhteystiedot ja jonkin aikaa keskusteltuamme huomasimme että olemmekin toistemme sielunkumppanit. En olisi kuitenkaan ikinä tutustunut häneen ellen olisi pyytänyt häneltä yhteystietoja.
Millä tavoin ja kuinka usein sinä AP olet ottanut kontaktia kiinnostavalta vaikuttaviin miehiin? Mainitsin äsken vain ne kerrat kun aloitteesta on syntynyt parisuhde, noiden lisäksi olen tehnyt paljon muitakin aloitteita (tosiaan ujona teen niitä lähinnä netissä) mutta niistä ei ole syntynyt parisuhdetta eli onnistumisprosentti ei todellakaan ole ollut 100%.
Olet hyvin harvinaislaatuinen nainen.
Varsinkin tuo, että tutustuit kaverittomuutta valittaneeseen poikaan.
Yleensä naiset toimivat päinvastoin ja kelpuuttavat vain kaikista suosituimmat miehet.
Vierailija kirjoitti:
Kasvata pitkät hiukset,lopeta tupakointi,ole hymyilevä iloinen flirtti. Poistata tatuoinnit. Meikit pois naamalta. Luonnonkaunis hoikka naapurintyttö kelpaa suhteeseen jokaiselle heteromiehelle. Tyyliin Amanda Rantanen.
M38
Äijät höpöttää kilvan, että naisen pitää olla luonnonkaunis naapurintyttö. Sellainen voi olla vain parikymppinen tytsy, joita ei niin vain vokotella. Luonnonkaunis on miehen mielikuvitusta.
Vierailija kirjoitti:
Suurinta osaa naisia, jotka valittavat etteivät millään löydä miestä eikä kukaan kiinnostu heistä tuntuu yhdistävän yksi ja sama asia: passiivisuus ja aloitekyvyttömyys. Odotetaan, että mies lähestyy tyyliin kauppareissulla, kysyy puhelinnumeroa ja tämän jälkeen tietenkin soittaa ja ehdottaa treffejä, treffeillä mies hoitaa puhumisen ja treffien jälkeen mies ehdottaa uusia treffejä jne. Mies tulee iskemään, mies vie juttua eteenpäin ja vakuuttelee pitävänsä naisesta, nainen on vain passiivisena osapuolena se joka vastaanottaa tuon kaiken.
Se ei vain yleensä mene noin vaan miehetkin haluavat, että nainen osoittaa kiinnostusta ja aloitteellisuutta tai eivät tule itse edes spotanneeksi kiinnostavaa naista. Ymmärrän kyllä että huonoitsetuntoisena aloitteiden teko on vaikeaa, mutta tosiaan se "vika" on tällöin siinä huonossa itsetunnossa eikä sinussa ihmisenä ja esimerkiksi terapia voisi auttaa.
Ihan esimerkkinä voisin kertoa miten omat parisuhteeni ovat alkaneet:
Parisuhde 1: Yhdellä irc-kanavalla oli ikäiseni poika, joka valitti kaverittomuutta. Lähetin hänelle itse privassa viestiä ja ehdotin että tutustuisimme, kun minullakaan ei ollut kavereita. Sovimme tapaavamme ja tuo poika ihastui minuun, mutta jos en olisi itse oma-aloitteisesti tuonut itseäni esille niin tuskin olisimme tutustuneet etenkin kun tuo poikakin oli hyvin ujo.
Parisuhde 2: Ehdotin itse eräällä foorumilla sellaisen ryhmän perustamista, jossa ujot ihmiset voisivat yhdessä harjoitella sosiaalisuutta toisten ujojen kanssa. Vastaajien joukossa oli mies jonka kanssa huomasimme olevamme melko samanhenkisiä ja aloimme tavata kahden keskenkin noiden ryhmätapaamisten ulkopuolella. Jos en olisi ehdottanut tuota ryhmäjuttua niin en olisi ikinä tavannut kyseistä miestä.
Parisuhde 3: En tiedä miten suuri oma osuuteni oli tässä, mutta kaveripiiriini tuli uusi tyyppi josta kiinnostuin ja aloin sen jälkeen kommentoida hänen juttujaan yhteisessä ryhmächatissa ja tämän jälkeen mies tuli juttelemaan minulle privassa. En osaa sanoa olisiko hän kiinnostunut minusta ellen olisi ensin osoittanut kiinnostusta häntä kohtaan.
Parisuhde 4: Huomasin eräällä foorumilla kiinnostavalta vaikuttavan mieskeskustelijan joka toi esille olevansa sinkku ja kysyin itse josko hän haluaisi tutustua minuun. Halusi, vaihdoimme yhteystiedot ja jonkin aikaa keskusteltuamme huomasimme että olemmekin toistemme sielunkumppanit. En olisi kuitenkaan ikinä tutustunut häneen ellen olisi pyytänyt häneltä yhteystietoja.
Millä tavoin ja kuinka usein sinä AP olet ottanut kontaktia kiinnostavalta vaikuttaviin miehiin? Mainitsin äsken vain ne kerrat kun aloitteesta on syntynyt parisuhde, noiden lisäksi olen tehnyt paljon muitakin aloitteita (tosiaan ujona teen niitä lähinnä netissä) mutta niistä ei ole syntynyt parisuhdetta eli onnistumisprosentti ei todellakaan ole ollut 100%.
Aika jännä. En ole koskaan tavannut naista, joka olisi tehnyt minkäänlaista aloitetta mihinkään suuntaan; ei edes lähettääkseen viestiä tai pyytääkseen yhteisiin ajanvietteisiin. Ikääkin on kohta 30 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Kasvata pitkät hiukset,lopeta tupakointi,ole hymyilevä iloinen flirtti. Poistata tatuoinnit. Meikit pois naamalta. Luonnonkaunis hoikka naapurintyttö kelpaa suhteeseen jokaiselle heteromiehelle. Tyyliin Amanda Rantanen.
M38
Nonih, tästä on hyvä aloittaa, sitten ei enää puutukkaan kuin vain ne Amandan geenit ja todella viehättävät kasvot. 😏
Opettajani? Kuka tekee opettajalle aloitteen... Taisit tarkoittaa terapeutti tai vastaava.