Jos lapsellasi olisi ”pahat” hörökorvat, mitä tekisit
Jos lapsellasi olisi selkeät hörökorvat, eli korvat oikeasti ”poikittain” ja näkyvät kokonaan edestäpäin, veisitkö lapsen leikkaukseen? Leikkauksissa on aina riskinsä.
Peukku ylös = kyllä veisin leikkaukseen riskeistä huolimatta
Peukku alas = en veisi leikkaukseen
Kommentit (42)
Tunti turpaan ja vartti harpilla naamaan kunnes älyää mennä RÖIHIN ja kustantaa leikkausen dumboille. Joka päivä.
Kun aikoinaan tapasin emäntäni, niin ihastuin hänen hörökorviin, sytyttää halut edelleen.
Minullakin on hörökorvat.
Lapsena niistä pilkattiin. Mutta niin pilkattiin naapurin down-poikaakin, jolla oli kromosomihommat menneet täysin vituralleen.
Olin onnellinen, että minulla oli vain hörökorvat.
Minun lapsellani oli pahat hörökorvat. 6-vuotiaana tehtiin leikkaus. Hyvin meni.
Antaisin korvien höröttää ja kannustaisi lasta enemmän elämässä 👍 Jos poika niin kamppailulaji harrastukseen veisin. Kiusaaminen loppu nopeasti kun niskalenkistä paiskaa koulukäytävälle 💪
Pitää myydä Englantiin niin siellä kukaan ei huomaa mitään. Hinnoittelu kilohintana.
Jos pienestä asti pitää useampaa kuminauhaa pään ympärillä niin että ne korvat jää nauhan alle niin voi olla että tuollaisen voi korjata luonnollisesti ilman leikkausta. Nauhojen pitää olla luonnollisesti tiukat.
Erillaiset alkuasukkaat ja tribaaliset ihmiset tekevät näin erillaisia muokkausia kehoon. Esim joissakin kulttuureissa ihaillaan lättäniä pannukakku rintoja niitä painellaan kivillä, sitten on erillaisia nenä ja korvavenytyksiä koruja varten.
Vierailija kirjoitti:
Kiusaamisen mallin lapset saa teiltä aikuisilta jotka tässäkin pitävät hörökorvia niin kamalina, vaikka oikeasti ne on vaan korvat siinä missä lättäkorvatkin.
Oletpa sinä tekopyhä.
Korvat, jotka ovat niin pahasti höröllä kuin ap kuvasi, eivät todellakaan ole korvat siinä missä lättäkorvat.
Lapsi tulee aivan satavarmasti kiusatuksi jo ala-asteella ja vielä pahemmin yläasteella.
Ilman muuta korjausleikkaus.
Vierailija kirjoitti:
Kun aikoinaan tapasin emäntäni, niin ihastuin hänen hörökorviin, sytyttää halut edelleen.
Korviinko sinä emäntääsi panet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun aikoinaan tapasin emäntäni, niin ihastuin hänen hörökorviin, sytyttää halut edelleen.
Korviinko sinä emäntääsi panet?
jos on niin pieni kulli niin sinne sitten
Radio Kiss fm löytyy tallenne pilapuhelusta, jossa asiakas soittaa klinikalle, että voitaisiinko leikata lapselle hörökorvat kun kaverillakin on :)
Käytin oman lapseni leikkauksessa ennen yläkouluun siirtymistä, ihan hänen omasta tahdostaan. Sitä ennen emme koskaan ottaneet korvia puheeksi, mutta muut alakoululaiset selvästi olivat niin tehneet.
Leikkaus onnistui hienosti ja paransi nuoren elämänlaatua kummasti. Riskit ovat hyötyyn nähden olemattomat.
Mun pojalla on huomattavan höröt korvat, mistä lie perinyt. Vauvana ja pikkulapsena hän sai valtavan paljon positiivista kommenttia ulkonäöstään ja söpöydestään
Kun korvista ensi kerran tuli eskarissa huutelua, annettiin mahdollisuus leikkaukseen mietittäväksi. Korostimme sitä, että korvissa ei ole mitään vikaa, ja että hän on hyvä ja rakas omana itsenään.
Poika on nyt 12, hyvällä oman arvon tunnolla varustettu kaveri. Korvia ei ole leikattu.
Omalla lapsellani niiden asento muuttui iän myötä. En keksi muuta syytä kuin ahkera musiikinkuuntelu. Pikkukoululaisesta lähtien jokapäivä kuulokkeet korvilla.
Ilmeisesti sitomishoitoa käytetäänkin joissain maissa leikkauksen sijaan.
Jos eskarissa tai koulussa on huutelua hörökorvista niin kannattaa olla kouluun yhteydessä, että puuttuvat huuhteluun. Oma poika kasvatti pitkät hiukset joskus neljännellä luokalla. Hänellä on tumma, tuuhea ja kihara tukka Ylläri, ylläri myös tästä kiusattiin ja huudeltiin . Tämä sai aikaan sen, että vieläkin kolmekymppisellä DIllä on hiukset vyötärölle asti. Huutelu loppui yläasteella kun kasvoi 190 senttiseksi karpaadiksi ja nosti pahimman huutelijan seinälle.
Minulta leikattiin hörökorvat lapsena ihan lääkärin suosituksesta, ilmeisesti olivat jotenkin poikkeavat. Olen kiitollinen vanhemmilleni, että näin päätyivät tekemään. Olin 6-vuotias, enkä muista koskaan ajatelleeni korviani millään tavalla vielä tuossa vaiheessa. Korvistani tuli sievät, enkä niitä tuon leikkauksenkaan jälkeen ole kummemmin koskaan ajatellut. Leikkaus tehtiin paikallispuudutuksessa, sen muistan kyllä. Edelleen muistelen lämmöllä sairaanhoitajaa, joka koko ajan piti minua kädestä kiinni ja jutteli mukavia leikkauksen aikana. Nykyään leikkaus tehdään lapsilla ilmeisesti nukutuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Omalla lapsellani niiden asento muuttui iän myötä. En keksi muuta syytä kuin ahkera musiikinkuuntelu. Pikkukoululaisesta lähtien jokapäivä kuulokkeet korvilla.
Ilmeisesti sitomishoitoa käytetäänkin joissain maissa leikkauksen sijaan.
Lapseni korvasta puuttuu ”poimut”, minkä takia virheasento on todella iso ja tuskin mikään muu kuin leikkaus auttaa.
En veisi leikkaukseen. Leikkauttaisi sitten aikuisena jos asia häiritsisi. Sairasta alkaa leikellä lapsia, että sopivat johonkin samaan muottiin. Ongelma ei ole korvissa vaan huonosti kasvatetuissa lapsissa, jotka tuollaisesta kiusaavat.
Tässä asiassa pitää kuulla lasta ja miettiä kokonaistilanne.