Lue keskustelun säännöt.
Opettakaa nuorisonne puhumaan puhelimeen!
23.06.2021 |
Tiedän, ettei nykynuoriso enää soita kenellekään puhelimella (korkeintaan jättävät ääniviestin), eikä kukaan vastaa tuntemattomiin puheluihin. Mutta JOS nuorenne vastaa puhelimeen tai soittaa jonnekin, opettakaa heille alkeellisimmat asiat puhelimessa puhumisen tavoista!
1. Kun nuoresi soittaa jonnekin, opeta, että kuuntelee, kuka langan toisessa päässä vastaa. Pitäisi siis odottaa, että vastaaja ehtii sanoa oman nimensä tai firman nimen tai vastaavaa. Ei siis niin, että kun puhelin ei enää hälytä, aletaan puhua suoraan omaa asiaa. Tämä on hämmentävän yleistä. Useimmiten vastaan siis puhelimeen "Lei.. (nuori alkaa pälättää omaa asiaansa) ..la Lukiolainen, Leilan lukion apulaisrehtori".
2. Jos nuori vastaa tuntemattomasta numerosta saapuvaan puheluun, puheluun tulisi vastata joko omalla nimellä tai haloo tai jollain muulla yleisellä vastaamistavalla. Eikä niin, ettei sano yhtään mitään tai vastaa "kuka siäl on?".
Olen lukion apulaisrehtori ja yrittänyt soittaa varasijoilta päässeille nuorille, että ovat saaneet paikan. Käsittämättömän yleisiä nämä kaksi outoutta.
Kommentit (183)
No mutta eihän edes aikuiset enää osaa tai uskalla vastata puhelimeen. Kuinka teinit sen oppisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä on asioita, joita en koskaan kuvitellut joutuvani omille lapsille opettamaan. Omat 20v, 18v ja 16v kammoavat puhelimella soittamista. Eivät soita edes meille vanhemmille mistään syystä. WhatsAppilla kaikki viestintä, kavereiden kanssa muita sovelluksia. Korkeintaan videopuhelu, jos pitää puhua.
Ja yksi, mitä en tajua sitten ollenkaan: äänitetään viesti, lähetetään se, vastaanottaja äänittää viestin ja lähettää sen takaisin. Ja tätä siis voi jatkua vaikka 10min. Eikö oikeasti olisi järkevämpää soittaa!?!
Mun lapset (16v ja 17v) alkavat tyyliin itkeä, jos pitää soittaa jonnekin. Hirveä paniikki, jos asia pitää hoitaa puhelimessa.
Mä oon viime aikoina törmännyt erityisesti nuorten, mutta myös muutaman vanhemman henkilön kohdalla siihen, että vastaavat puhelimeen vaan "Kuka?" kun eivät tiedä kuka soittaa. Se tuntuu todella oudolta.
Nuorilla on ajatus, että kyllähän se näkyy siitä puhelimesta, kuka soittaa. Itse sanon aina nimeni. Nuoreni on ihmetellyt, miksi ihmeessä: tietäjän soittaja sen kelle soittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä on asioita, joita en koskaan kuvitellut joutuvani omille lapsille opettamaan. Omat 20v, 18v ja 16v kammoavat puhelimella soittamista. Eivät soita edes meille vanhemmille mistään syystä. WhatsAppilla kaikki viestintä, kavereiden kanssa muita sovelluksia. Korkeintaan videopuhelu, jos pitää puhua.
Ja yksi, mitä en tajua sitten ollenkaan: äänitetään viesti, lähetetään se, vastaanottaja äänittää viestin ja lähettää sen takaisin. Ja tätä siis voi jatkua vaikka 10min. Eikö oikeasti olisi järkevämpää soittaa!?!
Olin kerran bussipysäkillä ja teinityttö vieressä teki tätä. Luulin aluksi, että nauhoittaa jotain päiväkirjamerkintöjä tai jotain, eli äänittäisi jotain tärkeää, en tiedä. Mutta meni suurin piirtein näin:
(äänitti tämän) "Moi ni mä oon nyt tääl dösäpysäkil."
(tuli ääniviesti, kuunteli sen)
(äänitti taas ääniviestin) "Joo kuuskutosella ni se tulee joskus viiden minan pääst"
(tuli ääniviesti, kuunteli sen)
(äänitti taas ääniviestin) "Joo LOL"
En tajua, en tajua.
Vierailija kirjoitti:
Nuorilla on ajatus, että kyllähän se näkyy siitä puhelimesta, kuka soittaa. Itse sanon aina nimeni. Nuoreni on ihmetellyt, miksi ihmeessä: tietäjän soittaja sen kelle soittaa.
No vastaisivat sitten edes jollain tervehdyksellä. Ja soittaja oletettavasti tietää kenelle on soittamassa, mutta on ihan mahdollista, että onkin soittanut väärään numeroon, jos ei ole mistään tallennetusta tutusta numerosta kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin?
Kerro!
Näitä molempia olen kuullut avausrepliikkeinä.
Nuoret on kyl ihan gaffella. Nuoriso on pilalla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä oon viime aikoina törmännyt erityisesti nuorten, mutta myös muutaman vanhemman henkilön kohdalla siihen, että vastaavat puhelimeen vaan "Kuka?" kun eivät tiedä kuka soittaa. Se tuntuu todella oudolta.
Kyllä, monet vastaavat "kuka siäl on?" puhelimeen.
ap
Yläkoulun opena voin todeta, että nuoret kuluttaa koulussakin välkät penkeillä vierekkäin istuen, kännykkää selaten tai pelaten. Suorat välittömät kontaktit kai alkaa tuntua liian pelottavilta ja vaikeilta. Piirissä istuminenkin on joillekin liian hankalaa nykyään, kun joutuu olemaan katseiden kohteena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuorilla on ajatus, että kyllähän se näkyy siitä puhelimesta, kuka soittaa. Itse sanon aina nimeni. Nuoreni on ihmetellyt, miksi ihmeessä: tietäjän soittaja sen kelle soittaa.
Näin omatkin nuoret ovat selittäneet. Oma 17v sanoi, että kaverit joskus nauroivat, kun vastasi omalla nimellään puhelimeen. Että miksi ihmeessä, kun tottakai soittaja tietää, kenelle soittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorilla on ajatus, että kyllähän se näkyy siitä puhelimesta, kuka soittaa. Itse sanon aina nimeni. Nuoreni on ihmetellyt, miksi ihmeessä: tietäjän soittaja sen kelle soittaa.
No vastaisivat sitten edes jollain tervehdyksellä. Ja soittaja oletettavasti tietää kenelle on soittamassa, mutta on ihan mahdollista, että onkin soittanut väärään numeroon, jos ei ole mistään tallennetusta tutusta numerosta kyse.
Just soitin asiakkaalle jonka nimi oli Matti Meikäläinen, puhelimeen vastattiin "Erkki Erämies", sanoin että yritin tavoitella Matti Meikäläistä ja Erkki sanoi, ettei löydy siitä numerosta sen nimistä. Pahoittelin väärää numeroa ja homma oli sillä selvä, en turhaan selittänyt asiaani tuntemattomalle miehelle, kun heti selvisi, että väärä henkilö ja meillä tiedoissa virhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vinkkinä aikuisillekin, että sanat kannattaa asetella niin että vastaanottaja kuulee tärkeät kohdat.
Jos aloittaa esimerkiksi "Täällä puhuu Matti Möttönen, päivää", niin vastaanottaja tietää tuosta lauseen alusta että kohta se sanoo nimensä ja on erityisen tarkkaavainen.
Jos taas aloittaa "Matti Möttönen tässä päivää" niin yleensä vastaanottaja kuulee tästä suunnilleen "...nen tässä päivää." Itse asia eli nimi menee ohi.
Joo. Omille lapsilleni soitan harvoin mutta kun soitan niin eihän ne edes kuule kun luuri aina äänettömällä. Mutta jos vastaavat niin eivät välttämättä sano mitään, ovat ihan hipihiljaa. Pitää ruveta huhuilemaan, haloo, haloo, onko siellä ketään... 🤦♀️
Nimim. Huono kasvattaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorilla on ajatus, että kyllähän se näkyy siitä puhelimesta, kuka soittaa. Itse sanon aina nimeni. Nuoreni on ihmetellyt, miksi ihmeessä: tietäjän soittaja sen kelle soittaa.
Näin omatkin nuoret ovat selittäneet. Oma 17v sanoi, että kaverit joskus nauroivat, kun vastasi omalla nimellään puhelimeen. Että miksi ihmeessä, kun tottakai soittaja tietää, kenelle soittaa.
Nuoret on ihan gaffella! Mistä helevetistä soittaja voisi tietää, kuka puhelimeen vastaa?
Uutisvinkki Ilta-Sanomiin!
Osaatko enää vastata puhelimeen? Entä teinisi?
Ihan totta! Meilläkin lapsille soittaminen on tosi outo ajatus. Esikoisella on Asperger ja puhuu yleensäkin mutisten ym. Mutta täytyy sanoa, että kun työharjoittelupaikkaa piti hakea ja soittaa sinne, suoriutui siitä sitten ihan hyvin. Eli kyllä se sitten monesti sujuu, kun on pakko. En itse asiassa tykkää itsekään puhua puhelimessa, en ole ikinä tykännyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorilla on ajatus, että kyllähän se näkyy siitä puhelimesta, kuka soittaa. Itse sanon aina nimeni. Nuoreni on ihmetellyt, miksi ihmeessä: tietäjän soittaja sen kelle soittaa.
Näin omatkin nuoret ovat selittäneet. Oma 17v sanoi, että kaverit joskus nauroivat, kun vastasi omalla nimellään puhelimeen. Että miksi ihmeessä, kun tottakai soittaja tietää, kenelle soittaa.
Nuoret on ihan gaffella! Mistä helevetistä soittaja voisi tietää, kuka puhelimeen vastaa?
Tai että numero on edelleenkin oikean henkilön käytössä? Kertakäyttöliittymät jne
TÄMÄ!
Olen 40v ja nuorisojärjestössä töissä. 95% nuorista käyttäytyy juuri noin. Tosi outoa oikeasti se, etteivät odota, että ehdin sanoa nimeäni kun vastaan puhelimeen. Alkavat heti puhua, kun painan kännykästä vihreää luuria. En käsitä!