Suomessa kuoli KOKONAISIA PERHEITÄ influenssaan 1918 - 1920. Voiko sama toistua tulevaisuudessa?
Sairastuneet kuolivat matkalla sairaalaan. Lapsia jäi orvoksi, taloja autioiksi. Samasta perheestä influenssa vei useitakin lapsia - pahimmillaan influenssa tappoi koko perheen. Helsingissä ei ehditty kaivaa hautoja niin nopeasti kuin tuli ruumiita ja siksi tehtiin joukkohautoja. Orpolapsia tuli valtaisat määrät.
Älykkäimmät pysyivät eristyksissä ja selvisivät, muut käyttivät maskia.
Influenssa oli niin kova, että aamulla terveenä töihin lähtenyt oli iltapäivällä liikuntakyvytön ja kuoli myöhemmin.
Olen miettinyt voiko sama toistua jo lähitulevaisuudessa? Miten selviämme, jos flunssaa aiheuttavan koronaviruksen sijaan maailmalle leviääkin uusi influenssa?
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Pandemioita tulee olemaan tulevaisuudessakin. Aiemmin Suomea on suojannut syrjäinen sijainti ja vähäinen väkimäärä (esimerkiksi mustaa surmaa ei 1300-luvulla Suomessa ollut käytännössä lainkaan, ei se vaan löytänyt ketään jota olisi voinut tartuttaa...)
Espanjantauti taisi olla ensimmäinen todella merkittävä epidemia, joka oikeasti osui myös suomalaisiin. Se ajoittui Suomen kannalta hyvin haastavaan ajankohtaan (kuten koko maailman, etenkin Euroopan), maa oli heikossa tilassa ja ihmisten ravitsemus oli heikkoa -> terveydentila ja vastustuskyky heikentynyt jo etukäteen. Tosin eipä Suomessa tainnut olla sen korkeampi kuolleisuus kuin muuallakaan. Joskushan etenkin virustaudeissa on se erikoinen piirre, että ne ovat vaarallisempia perusterveille ja hyväkuntoisille nuorille aikuisille kuin vanhuksille ja jollain tavalla jo valmiiksi sairaille (eli tuo sytokiinimyrsky; heikko puolustusjärjestelmä ei pysty riehaantumaan).
On kuitenkin mahdollista, että jossain vaiheessa tulevaisuutta iskee tauti, joka on erittäin tarttuva ja aiheuttaa erittäin vakavia oireita. Tyyliin tarttuvuus tuhkarokon luokkaa ja sairauden vakavuus pernaruton tasoa, eikä lääkehoitoa tai rokotetta ole epidemian alkuvaiheessa saatavilla. Tällöin on mahdollista, että Suomessakin päädytään taas espanjantaudin kaltaisiin tartuntalukuihin ja kuolleisuuteen, ja silloin voi tulla tilanne, että kokonaisia perhekuntia kuolee siihen sairauteen. Nykyaikana kuitenkin tietoliikenne ja logistiikka, ja ihan liikenneyhteydet, ovat huomattavasti parempia kuin sata vuotta sitten, ymmäretään jonkin verran paremmin tartuntatapoja ja pystytään hoitamaan vakavia oireita (esimerkiksi hengityskonehoito, lääkitys veritulppien ehkäisyyn jne), mutta eivät ne kokonaan poissujle katastrofin mahdollisuutta.
Toivon, että tästä koronaepidemiasta on nyt kuitenkin otettu oppia, ja itse kukin osaa tulevaisuudessa välttää tartuntoja, jos tuollanen vakavampi sairaus lähtee liikkeelle.
Ei siitä mitään ole opiksi otettu. Katsoin Yle Areenasta dokkarin espanjantaudista, ja kyllä silloinkin oli näitä salaliittoteorioita, ihmelääkkeitä, vähättelyä yms. kuin nytkin. Ja oli muuten maskejakin käytössä. Intiassa loppui polttohautauksissa käytettävä puu, joten ruumiit kipattiin Gangesiin. Silloinkin järjestettiin karnevaaleja, kulkueita, härkätaisteluja ja muita suuria yleisötapahtumia, jotka levittivät tehokkaasti tautia. Ensimmäisen maailmansodan päättyminen riehaannutti ihmiset myös koolle ja juhlimaan, tunnetuin seurauksin. Lääkäreitä, jotka yrittivät saada äänensä kuuluville leviämisen hillitsemiseksi, ei kuunneltu, eikä uskottu. Tauti tosin levisikin valtavalla nopeudella, ja siihen kuoli dokkarin mukaan 50-100 miljoonaa ihmistä. Aika suuri haarukka.
Mutta että ihmiskunta olisi jotain oppinut? Ei ole, samat hiuksianostattavan tutuilta kuulostavat toimintatavat ovat nytkin käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Espanjantaudin aikaan ihmisten terveydentila ja ravitsemus olivat eri luokkaa kuin tänään. Juuri oli käyty ensimmäinen maailmansota ja Suomessa vielä sisällisota sen jälkeen. Ei siis ollut ihme, että tauti levisi kovalla vauhdilla. Ja kyllä ne monet lapsetkin kuolivat ihan tautiin, eivät siksi, että olisivat paleltuneet.
Meidän suku selvisi espanjantaudista vähin vaurioin, vain isoisän yksi veli kuoli siihen. Perhe asui varsin syrjässä, mikä saattoi olla ratkaiseva tekijä. Aikuiset veljekset olivat myös poliittisesti neutraaleja, eivät siis punaisia eivätkä valkoisia, vaan tavallisia maalaismiehiä, jotka talvella tekivät metsätöitä ja kesällä maatöitä. Osa perheestä oli uskovaisia, mikä myös selittänee epäpoliittisuutta. Sitä ei kukaan ole osannut arvailla, mistä yksi veljes tartunnan oli saanut, ja nyt on liian myöhäistä kysellä. Dokumentteja ei ole.
Tuo on ihan psykologiaa, että yritetään keksiä influenssakuolemille sellaisia syitä, että ne poissulkee oman kuolemisen mahdollisuuden. Esim. tuo huono ruoka on aika usein väläytetty kortti.
Voin kertoa että silloin about 30 vee ystäväni sairastui influenssaan ja oli useita viikkoja koomassa teholla. Tämä siis joitakin vuosia sitten. Omaisia pyydettiin varautumaan jo pahimpaan, mutta hän selvisi hengissä - mutta ei todellakaan ehjänä. Onneksi oli teräskuntoinen perusterve sairastuessaan. Ei siinä nykyruoka ja vitamiinit auttanut, kun rokotus oli jäänyt ottamatta. Häneltä leikattiin keuhkoja taudin jälkeen ja jäi riskiryhmäläiseksi ja joutui kouluttautumaan uudelleen.
Minä sairastin vakavan bakteerikeuhkokuumeen, minkä todennäköisesti sain niin pahana kovan työstressin vuoksi. Olen normaalikuntoinen ja syön ihan normaalia ravintoa, mutta nykyaika on tuonut uusia immuniteetin heikentäjiä.
Isoäidin tai hänen äitinsä aikaan olisin kuollut, kun ei ollut tämän tason sairaala-antibiootteja kuin nyt. Lapsenlapsenlapseni voi taas kuolo korjata, kun antibioottien liikakäyttö vie kaikkien antibioottien tehon.
H5N1-influenssa on yksi potentiaalinen tappaja.
Korona tappaa 0,1% sairastuneista, H5N1-influenssa 50%. Onhan tuossa 500-kertainen ero vaarallisuudessa.
Sitä on tällä hetkellä linnuissa. Tutkijat seuraavat.
Eli sikainfluenssan.